Espanjassa joulu on äänekäs, värikäs ja iloinen

Espanjassa joulua vietetään lähes aina suuressa porukassa, sukulaisten tai ystävien kesken. Jouluaattona ei lahjoja yleensä jaeta, eivätkä lapset kirjoita kirjettä joulupukille, vaan Itämaan tietäjille. Espanjassa Itämaan tietäjät kameleineen ovat joulupukin ja porojen vastine. Joululahjat saadaan vasta loppiaisena tietäjien saavuttua kaupunkeihin suurissa kulkueissa.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

Nykypäivän Espanjassa Itämaan tietäjien perinne elää sulassa sovussa joulupukin kanssa. Monissa espanjalaisissa perheissä saattaa vierailla sekä joulupukki että Itämaan tietäjät. Itämaan tietäjät eli Kaspar, Melchior ja Balthasar tunnetaan myös kolmena kuninkaana. Heitä kutsutaan myös kolmeksi viisaaksi mieheksi.

Espanjan joulusta ei voi kertoa puhumatta beléneistä, sillä Espanjassa joulu on kaiken ilonpidon ohella hyvin uskonnollinenkin juhla. Belén on lyhenne sanasta Betlehem. Kun Espanjassa puhutaan belénistä, ei puhuta pelkästään joulun tapahtumien keskeisimmistä henkilöistä, vaan siinä on koko Betlehem asukkaineen paikalla.

Espanjassa beléneitä rakennetaan joulukuussa moniin julkisiin tiloihin, kouluihin, kirkkoihin ja omiin koteihin. Niitä rakennetaan myös suklaasta ja hiekasta. Suurin suklaasta tehty belén Ruten kylässä on rakennettu 50 neliön kokoiselle alueelle. Siihen on mennyt 1400 kiloa suklaata. Monissa ostoskeskuksissa ja puistoissa näkyy valtavia, toinen toistaan vaikuttavampia valaistuja jouluseimiä.

Jouluaattoa perheet viettävät kotona. Näytellään ehkä Jeesuksen syntymään liittyviä näytelmiä ja lauletaan piirissä joulukuusen ympärillä. Jouluaattona myös syödään juhlava jouluateria, jota ei koskaan nautita ennen puoltayötä.

Espanjassa alueelliset erot vaikuttavat ateriointiin. Jouluaattona aterialla nautitaan pääruokana maakunnasta riippuen kalkkunaa. ”Pavo Trufado de Navidad” on täytetty kalkkuna, jonka sisälle on ahdettu tryfffeleitä, lammasta tai porsaanpaistia, juustoja ja serranokinkkua. Suurena ylellisyytenä joulupöytään kerätään laaja valikoima mereneläviä, äyriäisiä ja kaloja. Jälkiruokana maistuvat makeat herkut, kuten turrón, marsipaani ja pähkinät sekä perinteiset polvorón tai mantecado-leivonnaiset.

Leivonnaiset ovat lähes pakollisia espanjalaisessa joulupöydässä. Suomalaiseen makuun ne ovat monesti aivan liian makeita. Suklaakonvehteja syödään jonkin verran, mutta ei missään nimessä sellaisia määriä kuin Suomessa.

Ensimmäisen adventin aikaan, neljä viikkoa ennen joulua Betlehem elää elämäänsä. Ihmiset puuhastelevat askareissaan. Tietäjät kaukaisilla mailla ovat nähneet tähden ja seuraavat sitä etsien tähden ennustamaa tulevaa kuningasta, Messiasta. Paimenet vartioivat vuorilla ja kedoilla lampaitansa. Josef ja Maria ovat matkalla Betlehemiin, missä heille ei löydy majatalosta tilaa, vaan he joutuvat asettumaan talliin. Siellä Maria odottaa synnyttämisensä aikaa lapselle, jolle enkeli on kehottanut antamaan nimen Jeesus.

Tietäjät seurasivat tähteä Jerusalemiin ja kysyivät siellä tietä juutalaisten uuden kuninkaan luo. Herodes pelästyi, mutta lähetti tietäjät Betlehemiin ja pyysi heitä palaamaan luokseen, kun uusi kuningas oli löytynyt. Tietäjät lähtivät seuraamaan tähteä kohti Betlehemiä. On jo loppiaisen aika, kun tähti pysähtyy sen paikan yläpuolelle, missä lapsi on. Tietäjät iloitsevat suuresti, kumartavat lasta ja antavat hänelle lahjansa: kultaa Kuninkaalle, suitsuketta Jumalalle ja mirhamia Ihmisen Pojalle.

Tämän tapahtuman johdosta ovat perinteitä noudattavat vanhemmat antaneet Espanjassa joulun lahjat loppiaisena. Itämaan tietäjät mainitaan Matteuksen evankeliumissa vain muutamia kertoja, eikä heidän lukumääräänsä kerrota.

Kerrotaan vain, että he tulivat idästä ja he toivat kolme lahjaa. Ilmeisesti juuri lahjat ovat synnyttäneet mielikuvan siitä, että heitä on täytynyt olla kolme. Tästä ei ole kuitenkaan varmuutta, joissakin kertomuksissa tietäjiä on peräti kaksitoista. Raamatussa ei myöskään kerrota heidän nimiään.

Tietäjät on sittemmin tultu tuntemaan kolmena kuninkaana, jotka olivat Nuubian ja Arabian kuningas Melchior, Tarsiksen kuningas Kaspar ja Saaban, joidenkin lähteiden mukaan Etiopian, kuningas Balthasar. Nimet ovat peräisin kreikkalaisesta kertomuksesta, joka on syntynyt vasta vuoden 500 jKr tienoilla. Suomessa Tiernapoika-laulunäytelmä on erityinen kolmen kuninkaan muistoa vaaliva perinne.

Tietäjät saapuvat Espanjan kaupunkien ja kylien kaduille suurissa kulkueissa. Lapset odottavat innokkaasti varsinkin Balthasaria, jonka uskotaan tuovan lahjat. Tietäjät apureineen heittelevät kaduille tuhansia kiloja makeisia. Lapset ovat ennen joulua kirjoittaneet toivomuskirjeensä joulupukin sijasta näille tietäjille.

Loppiaisaaton iltana kaikki, jotka uskovat saavansa lahjoja, asettavat heinillä täytetyt kenkänsä oven ulkopuolelle tai sisällä vaikkapa joulukuusen tai seimen ympärille. Kenkien viereen asetetaan hieman herkkuja sekä kuninkaille että heitä kuljettaville kameleille ja aasille, jotka joutuvat tuolloin tekemään tähtiyössä pitkää taivaltaan. Loppiaisaattoiltana kaduillakin juhlitaan ja pidetään paraateja.

Itämaan tietäjät kunnioittivat Jeesus-lasta käynnillään kolmantenatoista päivänä jouluaaton jälkeen. Tämän muistoksi vietetään loppiaista, jota kutsutaan myös kolmen kuninkaan päiväksi. Loppiaiseen saakka me Suomessa toivotamme hyvää jatkoa joululle. Loppiaiseen saakka espanjalaiskodeissa leikitään belénissä sen hahmojen kanssa. Sen jälkeen ne pakataan odottamaan uutta joulua.

Feliz Navidad! Hyvää joulua!

”– Lapset odottavat innokkaasti varsinkin Balthasaria, jonka uskotaan tuovan lahjat.”
”– Suurena ylellisyytenä joulupöytään kerätään laaja valikoima mereneläviä, äyriäisiä ja kaloja.”