Flunssaan, siitepölyallergiaan, kauneuteen

Hunaja on yksi luonnonmukaisimmista ravintoaineista. Se on yhtä puhdas ja käsittelemätön ravintoaine, kuten kasvikset, hedelmät ja marjat.

Hunaja on aito, sataprosenttinen luonnontuote, jonka valmistavat mehiläiset. Hunaja tunnetaan ja sitä arvostetaan ympäri maailmaa, ja sitä on käytetty jo vuosituhansien ajan lääkkeenä ja ravintona, sanoo mehiläistarhaaja, maa- ja metsätaloustieteen maisteri Marja Komppa.

Komppa pyörittää Korpilahdella Jyväskylässä miehensä Ari Seppälän kanssa pesämäärältään Suomen suurinta, noin 1500 pesän mehiläistarhaa. Jokainen pesä tuottaa vuodessa myyntiin Voi hyvin -nimellä tunnettua hunajaa 20–60 kiloa. Keskimääräinen tuotto on 40 kiloa.

Komppa nostaa esiin erityisesti hunajan luonnonmukaisuuden ja terveyttä vaalivat ominaisuudet.

– Hunajan koostumus on valtavan monipuolinen, se sisältää yli 200 eri ainetta. Pääasiallisesti hunaja koostuu erilaisista sokereista, mutta niitäkin hunajasta löytyy lähes kahtakymmentä eri laatua. Näiden lisäksi hunaja sisältää entsyymejä, aminohappoja, orgaanisia happoja, vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita.

Hunaja tunnetaan luontoäidin omana lääkkeenä moniin sairauksiin ja vaivoihin. Erityisen merkittävään rooliin se on noussut ennaltaehkäisijänä.

Hunajan sisältämät antioksidantit tukevat elimistön luonnollista vastustuskykyä. Antioksidantit voivat säästää hunajan vakituisen käyttäjän monilta vilustumistaudeilta.

Jos tauti kuitenkin pääsee iskemään, Marja Kompalla on siihen tehokas vinkki: sekoita muutama lusikallinen hunajaa ja vastapuristettua sitruunamehua lämpimään veteen tai teehen. Kääriydy torkkupeittoon, käperry sohvalle ja nauti mukillinen lämmintä juomaa.

– Hunajajuoma helpottaa oloa ja hunajan sisältämä glukoosioksidiaasi-entsyymi lieventää tulehdusta, Komppa summaa.

Hunaja tunnetaan myös yskänlääkkeenä. Lusikallinen hunajaa ennen nukkumaanmenoa lievittää köhää ja helpottaa unta.

– Hunaja on tutkimuksen mukaan vähintään yhtä tehokas kuin yskänlääkkeet, eikä hunajalla ole samanlaisia haittavaikutuksia. Teho perustuu hunajan sisältämiin antioksidantteihin ja sen mikrobeja tuhoavaan vaikutukseen. Hunajan makeus myös lisää limaneritystä ja sen poistumista.

Vatsaystävällisen maineessa oleva hunaja sisältää prebiootteja, jotka ovat kuidunkaltaisia hiilihydraatteja. Ne edistävät terveyttä tasapainottamalla suolistomikrobistoa. Lisäksi prebiootit tehostavat kivennäisaineiden, kuten kalsiumin, magnesiumin ja raudan imeytymistä ohutsuolesta.

Hunajan sanotaan antavan myös levollisemman unen, ja se tunnetaan niin ikään haavojen ja palovammojen hoitajana.

Vähemmän tunnettua lienee, että hunajaa kannattaa kokeilla siedätyshoidoksi siitepölyallergiaan.

– Hunaja sisältää siitepölyä, siksi sen säännöllinen päivittäinen käyttö voi totuttaa elimistön vähitellen pieniin siitepölymääriin. Yliherkkyys siitepölyjä kohtaan saattaa vähentyä ja oireet siitepölykaudella voivat lievittyä.

Siedätyshoidossa kannattaa Kompan mukaan kokeilla nimenomaan kotimaista hunajaa, koska hunajan sisältämät siitepölyhiukkaset ovat tällöin peräisin kotoperäisistä kasveista.

Hunaja on hyvä valinta myös ympäristön kannalta.

– Hunaja on ekotehokas makeutusaine eli sen tuottamiseen kuluu vähän energiaa. Mehiläiset keräävät meden luonnonkukista tai se saadaan viljelykasvien sivutuotteena, siksi hunajankeruu ei rasita lainkaan ympäristöä, päinvastoin mehiläispölytys on elintärkeä osa luonnon monimuotoisuutta.

Medestä mehiläiset valmistavat hunajaa ja varastoivat sen mehiläisvahasta rakentamiinsa kennoihin. Mehiläispesään asti hunajanvalmistusprosessiin ei tarvita lainkaan uusiutumattomia luonnonvaroja.

– Mehiläisten hoitotyöhön liittyvä tavarankuljetus ja mehiläisten talviruokinta kuluttaa energiaa, mutta kokonaisuuteen nähden sen merkitys on pieni. Hunajan käsittelyyn kuluu myös energiaa, mutta Komppa sanoo sen olevan melko vähäistä, sillä hunaja on sinällään käyttökelpoista.

– Hunaja lingotaan kennoista ulos, vahamuruset siivilöidään pois ja ennen pakkausta hunajaa vaivataan mekaanisesti. Nämä työvaiheet kuluttavat energiaa minimaalisesti, jos prosessia verrataan esimerkiksi raakasokerin uuttamiseen, puhdistamiseen ja kiteyttämiseen.

Paikallisesti tuotettu hunaja on ruotsalaisessa tutkimuksessa todettu ekotehokkaimmaksi makeutusaineeksi.

– Sen tuottamiseen kuluu kahdeksan kertaa vähemmän energiaa kuin sokerin ja neljä kertaa vähemmän kuin Euroopan ulkopuolelta tuodun hunajan tuottamiseen. Hunajan ympäristökuormitus on siten pienempi kuin muilla makeutusaineilla.

Tämä juttu on julkaistu Karprint Oy:n kustantamassa Luontaisterveys-lehdessä 2-2017 ja julkaistaan nyt KauppaSuomessa Karprint Oy:n luvalla.

”– Hunaja on tutkimuksen mukaan vähintään yhtä tehokas kuin yskänlääkkeet, eikä hunajalla ole samanlaisia haittavaikutuksia. Teho perustuu hunajan sisältämiin antioksidantteihin.”