– Suomessa metsästys on eettisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä arvopohjalla

Kosteikkojen kunnostuksen lisäksi Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jani Nuijanmaa nostaa tärkeiksi riistanhoidollisiksi toimenpiteiksi riistan ruokinnan ja riistakantojen seurannan.

Teksti: Reetta Reinman

Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jani Nuijanmaa on pannut ilolla merkille, että naiset ovat innostuneet metsästyksestä.

– Uusista metsästäjätutkinnon suorittaneista hieman yli 20 prosenttia on naisia.

– Miesten kohdalla metsästysharrastus siirtyy usein isältä pojalle ja kulkee suvuittain, naisten kohdalla tätä ei niinkään ole havaittavissa, toteaa Nuijanmaan.

– Ruoan alkuperä kiinnostaa nykyään. Ruoka&viini on suosittu harrastus. Uskoisin, että tässä on jotain syitä naisten metsästysinnolle, toki myös miesten.

– Monilla niin naisilla kuin miehillä kiinnostus metsästykseen herää myös koiraharrastuksen myötä.

Suomen Riistakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2016 metsästyskortin lunasti Suomessa 304 245 henkilöä, heistä naisia oli 22 372 eli 7,4 prosenttia. Metsästysvuoden 2016–2017 riistanhoitomaksu on 33 euroa.

Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirin alueella on noin 193 metsästysseuraa, jäseniä seuroissa on yhteensä noin 9400.

– Hirvieläinten pyyntiin Keski-Suomen piirin alueelle Suomen Riistakeskus on myöntänyt täksi kaudeksi 3897 lupaa, mikä oikeuttaa enimmillään vajaan 5300 hirven kaatoon, sanoo Nuijanmaa.

Hirvenmetsästys alkaa syyskuussa, Lapissa lokakuun puolivälissä. Jani Nuijanmaan mukaan hirvi- ja peurakanta on Keski-Suomessa korkealla. Leutojen talvien myötä kauriit levittäytyvät Etelä-Suomesta koko ajan yhä pohjoisemmaksi.

– Myös täällä meillä Keski-Suomessa on hyvin kattava kauriskanta.

Ilveslupia Keski-Suomen alueelle Suomen Riistakeskus on myöntänyt viime vuosina yleensä 30-40. Ilveksen metsästys alkaa 1. joulukuuta. Ilvesluvat ovat syksyllä haussa.

Susia ei Nuijanmaan mukaan Keski-Suomessa ole muutamia yksinäisiä vaeltajia lukuun ottamatta.

– Tosin puhutaan, että viime kesänä oli täällä nähty yksi ”kihlasusipari”, joten pentujakin voisi jo olla.

Karhut ovat levittäytyneet laajasti Keski-Suomeen. Karhulupia Keski-Suomessa on tänä vuonna 12. Karhujahti alkaa 20. elokuuta.

Metsäkanalintukannoissa on Jani Nuijanmaan mukaan havaittavissa kausivaihteluita noin seitsemän vuoden sykleissä.

– Viime vuonna oli syklin pohja, nyt kanta on taas nousussa.

Metsäkanalintujen kannan vaihteluun ei Nuijanmaan mukaan ole osoitettavissa yhtä konkreettista, yksittäistä syytä.

– Sellainen on huomattu, että suolistoloisten lisääntyessä metsäkanalinnuissa niiden kanta lähtee laskuun, sanoo Nuijanmaa.

Yksi metsäkanalintujen sekä vesilintujen turma on supikoira, joka on leutojen talvien myötä levittäytynyt laajasti ympäri Suomen.

– Supi on hyvä uimari. Keväisin lintujen pesimäaikaan se ui järvi- ja merialueiden saaristoissa ketterästi saaresta toiseen ja hävittää pesät.

Supikantaa pyritään rajoittamaan tehopyynnillä. Esimerkiksi Keski-Suomessa viime talven tehopyynnissä 10 000 hehtaarin alueelta saatiin 252 supikoiraa.

Vesilinnuista sinisorsakanta pitää Nuijanmaan mukaan pintansa. Sen sijaan muissa sorsalajeissa on taantumaa, esimerkiksi jouhisorsan ja haapanan kannoissa.

Supikoira ja samoin minkki – toinen hyvä uimari – verottavat metsäkanalintujen ohella myös vesilintukantaa.

– Vesistöjen rehevöityminen on niin ikään merkittävä uhka vesilintukannoille. Rehevöityminen heikentää poikastuottoa ja vähentää lintujen ravinnon saantia. Vesistöjen rehevöityessä samalla vähenee selkärangattomien pieneliöiden määrä.

Yksi merkittävä tekijä vesilintujen kannan vähenemiseen on kosteikkojen vähentyminen ja niiden laadun heikentyminen. Kosteikot ovat vähentyneet myös siitä syystä, että karjaa ei enää juurikaan laidunneta kosteikkojen rannoilla.

– Kosteikot ovat elintärkeitä vesilinnuille, sanoo Nuijanmaa.

Rehevöityminen on yksi merkittävä syy kosteikkojen laadun heikkenemisessä. Rehevöitymisen myötä seuraavat umpeenkasvu, särkikalakantojen runsastuminen ja veden samentuminen vähentävät sekä vesilintujen elintilaa että niiden ravintoa.

Monimuotoisia kosteikkoja sanotaan luonnon aarreaitoiksi. Ne puhdistavat maatalouden valumavesiä ja tarjoavat samalla elinympäristön kosteikkolajeille, muun muassa vesilinnuille. Lintuharrastajille kosteikot tarjoavat monia mahdollisuuksia, myös luontoharrastuselinkeinoille. Kosteikkojen määrän ja laadun parantamiseksi on maailmanlaajuisia hankkeita. Suomessa ja muualla Euroopassa kosteikkojen kunnostukseen saa myös EU-tukea.

Kosteikkojen kunnostuksen lisäksi Jani Nuijanmaa nostaa tärkeiksi riistanhoidollisiksi toimenpiteiksi riistan ruokinnan ja riistakantojen seurannan, jotta tiedetään, paljonko kantaa voidaan kulloinkin verottaa. Riistanruokinta ja kannan seuranta parantavat myös merkittävästi liikenneturvallisuutta. Riistapellot pitävät hirvet pois tieltä, kun ne eivät lähde hakemaan suolaa ja muuta ruokaa teiden varsilta.

Nuijanmaa korostaa, että metsästyksessä pitää toteutua arvokolmio, jonka mukaan metsästyksen on oltava ekologisesti, eettisesti ja sosiaalisesti kestävää. Suomessa hänen mukaansa tämä kolmio toteutuu.

– Meillä riistan hyvinvoinnista huolehtiminen koetaan hyvin arvokkaaksi asiaksi, ja näin on erityisesti nuorison keskuudessa. Se on hieno asia metsästyksen tulevaisuuden kannalta.

Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piiri järjestää edunvalvontatehtäviensä ohella runsaasti erilaista koulutusta sekä leirejä alakouluikäisille lapsille ja nuorille.

– Tänäkin kesänä Mini Metsoleirille ja Metsoleirille oli taas paljon enemmän tulijoita kuin pystyimme ottamaan osallistujia.

Keski-Suomen piirin järjestämästä koulutuksesta esimerkkeinä ovat ampuma-asekoulutukset sekä lihankäsittely- ja lintujen tunnistuskoulutukset.

Metsästäjien edunvalvontaorganisaatio on myös yhteiskunnallinen vaikuttaja.

– On tärkeää, että saamme sekä Suomen eduskunnassa, että ennen kaikkea EU:n kabineteissa kuulumaan suomalaisen metsästäjän äänen, painottaa Nuijanmaa.

Esimerkiksi susikeskustelu on käynyt tunteenomaisen kiivaana, akselilla puolesta ja vastaan.

– Susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta silloin kun susi on vaaraksi ihmiselle ja haittaa elinkeinoa: erityisesti poro- ja lammastilallisten elinkeinoa, niin lupien saamista pitää pystyä tarkastelemaan yksittäisesti ja asiallisesti, ilman tunteen paloa. Ja on sekin merkittävä taloudellinen menetys, kun hintava, huolellisesti koulutettu ja hyvin hoidettu metsästyskoira päätyy suden suuhun, toteaa Nuijanmaa.

Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jani Nuijanmaa oli maaliskuuhun saakka Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja. Maaliskuussa 2017 toiminnanjohtajana aloitti riistamestari Heikki Taskinen Kannonkoskelta.

”– Kosteikot ovat elintärkeitä vesilinnuille.”
”– Supi on hyvä uimari. Keväisin lintujen pesimäaikaan se ui järvi- ja merialueiden saaristoissa ketterästi saaresta toiseen ja hävittää pesät.”