Suomalainen puu ja puunveistotaito juoksevat kovaa keppihevosareenalla

Somerniemellä asuvan Antti Mannisen suunnitteleman puisen keppihevosen osat: pää ja keppi valmistetaan Suomessa. Puumateriaalina on suomalainen mänty. Koristelusta vastaavat käyttäjät, paketin mukana tulee ideoita värittämiseen.

Teksti ja kuvat: Reetta Reinman

PuuhaPark-aktiviteettipuistossa Vihdissä, läntisellä Uudellamaalla 4,5 hehtaarin puistoalueella on tarjolla yli 100 erilaista puuhaa, jotka kaikki tehdään ihmisvoimalla, omaa kehoa käyttäen ja raikkaassa ulkoilmassa. Puuhat sopivat kaikenikäisille.

Yksi PuuhaParkin puuhista on tänä kesänä osoittautunut olevansa ylitse muiden. Se on keppihevosareena. Jihuu, puisilla keppihevosilla hypätään komeasti puurakenteisten esteiden yli. Esteratsastuksen lisäksi keppihevosareenalla voi harjoittaa maasto- ja kouluratsastusta. Tämän lisäksi on tallit ja laidun, jossa pienet lapset voivat harjoitella. Esteradalla on kiinteä ajanotto.

Mistä ovat syntyisin PuuhaParkin keppihevosareenan puiset rata ja esteet sekä itse keppihevoset? KauppaSuomi-lehti kävi ottamassa selvää. Keppihevostalli löytyy Somerniemeltä tai sieltä löytyy puisten keppihevosten sekä keppihevosareenan osien tuotekehittelyidean isä, Antti Manninen. Varsinais-Suomen maakunnassa Länsi-Suomen läänissä sijaitseva Somerniemi on suosittu kesämökkialue. Someron kaupunkiin kuuluvasta Somerniemestä on Helsinkiin matkaa 90 kilometriä ja Turkuun 100 kilometriä.

Vaasassa syntynyt, muun muassa Närpiössä ja Klaukkalassa asunut ja 2008 vuodesta Somerniemellä vaimonsa kanssa asuva, 68-vuotias Antti on tehnyt elämäntyönsä kauppamiehenä. Supliikkimies on myös käsistään kätevä ja idearikas puuntyöstäjä. Puuverstaassa on komea rivi linnunpönttöjä eri linnuille, myös pöllöille. Antin suunnittelema ja puusta käsityönä tekemänsä formula-auto on kaikkien formulafanien ikisuosikki.


Antti Mannisen valmistamassa puisessa formula-autossa on 40 eri työvaihetta. Kun Antin tytär perheineen on USA:sta Suomessa, lipputangossa liehuvat sekä Suomen että Yhdysvaltojen liput.
 

– Tässä puisessa, pienessä formula-autossa on yli 40 työvaihetta. Niiden tekeminen myyntiin ei yksinkertaisesti kannata, Antti sanoo.

Puisissa formula-autoissa riittää kädentaitojen iloa myös niillä leikkiville. Puisen formula-auton mukana tulevat värit, joilla auton saa värittää lempitallinsa ja -kuskinsa mukaiseksi.

Antin suunnittelemilla ja valmistamilla puisilla formula-autoilla ajetaan pienemmissä piireissä. Keppihevosilla juostaan laajemmalla skaalalla. Ensiksi Antti ei tahtonut uskoa koko keppihevosasiaan.


Puinen pikkuauto on Antti Mannisen suunnittelema ja valmistama.

– Reilu vuosi sitten PuuhaParkin Uotilan Janne kysyi minulta, että teetkö tuhat puista keppihevosta. Ajattelin mielessäni, että älä nyt poika hulluja puhu.

Maaliskuussa 2017 televisiosta tuli Selma Vilhusen ohjaama dokumentti keppihevosharrastuksesta, joka sytytti myös kansainvälisen lehdistön. Antti alkoi päästä mukaan ratsaille. Kymmenisen vuotta sitten Suomessa oli satakunta keppihevosharrastajaa. Nyt heitä on kymmeniä tuhansia. Keppihevosilla on kilpailtu Suomessa 2010-luvun alusta lähtien sekä koulu- että esteratsastuksessa. Suomenmestaruuskisoja on järjestetty vuodesta 2012. Tämän vuoden SM-kisat olivat 29. huhtikuuta Tikkurilassa. Suomen Keppihevosharrastajat ry on rekisteröity vuonna 2016.

Maaliskuussa televisiosta tulleen Hobbyhorse Revolution -dokumentin jälkeen PuuhaPark tuplasi Antilta tekemänsä keppihevostilauksen kahteentuhanteen. Kesäksi valmistuneilla keppihevosilla kirmataan PuuhaParkin keppihevosareenalla, niitä saa myös ostaa PuuhaParkista.

Puinen keppihevonen on Antti Mannisen suunnittelema. Keppihevosen pääosan valmistaa Nurmijärvellä Klaukkalassa toimiva erikoispuuntyöstöön keskittynyt CNC-Siponen Oy. Varret tulevat Parkanosta.


Jokainen saa maalata ja koristella Antti Mannisen suunnitteleman puisen keppihevosen oman maun mukaan. Suitsia varten on reikä valmiina.
 

– Suunnittelemani puinen keppihevonen on tarkoitettu kilpailukäyttöön, siksi sen varsi on lyhyempi kuin yleensä keppihevosilla, 50 senttiä. Lyhyempi varsi on turvallisempi, sen kanssa tapahtuu vähemmän haavereita kuin pidempivartisilla keppihevosilla.

Antin puisessa mallissa keppihevosen päässä ei ole käsikahvoja, niin ikään loukkaantumisriskin minimoimiseksi. Keppihevosen pään puumateriaali on forssalaisella sahalla 32 milliseksi sahattua kotimaista mäntyä. Varsi on myös kotimaista mäntyä.

– Suitset lapset saavat tehdä itse vaikkapa nahasta tai narusta.

Suitsia varten keppihevosen turvan kohdalla on reikä valmiina.

Myös keppihevosen koristelussa lapset saavat käyttää luovuutta – toki myös aikuiset, keppihevosharrastus ei suinkaan ole yksinomaan lasten juttu.

– Keppihevospakkauksen mukana tulee ideoita keppihevosen värittämiseksi, Antti kertoo.

– Se, että keppihevoset myydään värittämättöminä, on myös kustannuskysymys. Suomalaisilla tuotantokustannuksilla valmiiksi väritetyn ja koristellun keppihevosen myyntihinta nousisi jälleenmyyntipisteissä turhan korkeaksi, Antti harmittelee.