Herra Sello Makkonen on valmistettu vuonna 1757. Sello Makkosella on aina oma lentolippu, kun Hän matkustaa konsertteihin soittajansa, Jussi Makkosen kanssa.

Teksti: Minna Stenius Kuvat: Jussi Makkonen

Yleisö istuu nauliintuneena täydellisen hiljaisuuden vallitessa. Sali on pimennetty. Seinään heijastuu maisemakuva. Värivalot luovat vihreän metsän tunnelman, kaiuttimista kuuluu linnunlaulu. Salissa tuoksuu pioni.

Eteen kävelee nuori, tumma, suoraryhtinen pitkä ja hoikka mies. Hänellä on mustavalkoiset, suippokärkiset nahkakengät ja valkea kohokuvioinen pikkutakki. Mustan kauluspaidan pieluksessa on kimalletta. Hän ei ole rokkistara. Hän on Jussi Makkonen .

– Minun nimeni on Jussi Makkonen. Kun minä matkustan lentokoneella, vieressäni istuu tämä soitin. Hänellä on oma lentolippu, siinä lukee herra Sello Makkonen.

Herra Sello Makkonen on valmistettu vuonna 1757. Silloin Mozart oli 1-vuotias. Tämän sellon kanssa 38-vuotias Jussi Makkonen on kiertänyt maailmaa vuodesta 2012. Ensimmäisen arvosellonsa hän sai 13-vuotiaana, koska oli edennyt taidoissaan erittäin pitkälle unkarilaisen huippusellistin opissa.

Maailmalle Jussi Makkonen ponnisti ensimmäisen kerran 1996 voitettuaan Eurovision nuorten solistien Suomen karsinnan. Se avasi ovet kansainväliseen tapahtumaan Lissaboniin, joka televisioitiin .Tämän jälkeen on kysyntä ollut kova. Seuraava ulkomaankohde on Meksiko.

Lohjalla nykyään asuvan Jussin lapsuudenkoti on Lieksassa, maisemissa, joista Jean Sibelius on ammentanut inspiraatiota sävellyksiinsä. Siellä saman katon alla asui seitsemän sisarusta, joista Jussi on nuorin.

Sibelius sisaruksineen rahtasi aikanaan kurillaan soittimia veneeseen ja soitteli viulua veljensä soittaessa selloa ja sisarensa pianoa. Makkosen sisarusten kotiorkesteri on suurempi, koska vain yksi heistä ei ole ammattimuusikko.

Kymmenen vuotta sitten Jussi Makkosella oli ensimmäinen koulukonsertti. Konsertteja on ollut näiden vuosien aikana 1700. Tavoite saavuttaa puoli miljoonaa koululaiskuulijaa täyttyy tänä vuonna. Makkonen on pianisti Nazig Azezianin kanssa tehnyt Sibeliuksen musiikkia ja henkilöä tutuksi omalla uljaalla tyylillään.

Hän kertoo kappaleiden, niiden säveltäjän Sibeliuksen ja Suomen historian vaiheista rauhallisella, mutta elävällä tyylillään. Rasiassa on aitoa sammalta, sitä hän nuuhkaisee kertoessaan Sibeliuksen ammentaneen inspiraatiota luonnosta jo lapsena. Esityksessä heijastettavat videot on tehty varta vasten näitä koulukonserttiesityksiä varten.


Herra Sello Makkonen on valmistettu vuonna 1757. Silloin Mozart oli 1-vuotias. Tämän sellon kanssa 38-vuotias Jussi Makkonen on kiertänyt maailmaa vuodesta 2012.
 

Sibelius-inspiration konserttisalikiertueen esiintymisasut ovat Mert Otsamon suunnittelemat. Konserttisaleissa on myöskin ilmassa Ainola-tuoksua, jonka yksi kymmenistä ainesosista on pioni Ainolan puutarhasta. Tuoksun on suunnitellut parfymööri Max Perttula tilaustyönä konserttikiertueita varten. Koulun salissa leijuva tuoksu lähtee pienestä näytepullosta, joka on sijoitettu hopeajalustalle.

– Tarve koulukonserteille nousee tämän päivän hengestä. Lapsilla ei ole kosketuspintaa taidemusiikkiin, eikä siihen liittyvään historiaan, Makkonen kertoo.

– Vastaanotto konserteille on ollut innostunutta, hän jatkaa.

– Vuorovaikutus yleisön kanssa antaa energian esiintymiseen. Onnellisuus tulee kohtaamisesta. Tunnelma pienen kyläkoulun salissa voi voittaa New Yorkin loppuunmyydyn konserttisalin tunnelman, Makkonen toteaa.

Konsertin jälkeen, haastattelussa, sellisti kannustaa lapsia unelmoimaan rohkeasti.

– Unelmia saa ja pitää olla, niitä täytyy tavoitella sinnikkäästi, mutta pitää osata myös nauttia unelmia kohti menemisestä, hetket ovat tärkeitä.

– Elefantin syöt parhaiten palasissa, Makkonen naurahtaa.

Mitä kuuntelet, kun rentoudut?

–Vaikka suurten saavutusten eteen on monesti ponnisteltava ahkerasti, täytyy muistaa kuunnella itseäänkin. Rauhassa se onnistuu parhaiten, Makkonen hymyilee.

Yleisö aplodeeraa hurjasti. Taputtajien keski-ikä Siikalatvan kyläkoulun konsertissa on seitsemän vuotta.

”– Pitää osata myös nauttia unelmia kohti menemisestä, hetket ovat tärkeitä.”