Taiteen maailma täynnä tarinoita

Suomen taidemarkkinoilla kiinnostavinta on nyt 1950-luku

Taloustilanne näkyy taidekaupassa voimakkaasti ja jopa etuajassa muihin markkinoihin nähden. Pauliina Laitinen-Littorin on taideasiantuntija ja taidemarkkinoiden tutkija, joka asuu Helsingin keskustassa antiikin keskellä.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

Taloustilanne näkyy taidekaupassa vahvasti. Alalla näkee välittömästi eri maiden ongelmat sijoittamisessa ja jopa etuajassa.

– Tiesin Kreikan ongelmista noin neljä vuotta aiemmin, kun asiat muuttuivat julkisiksi. Taidemarkkinat muuttuvat välittömästi, jos maan talous on kuralla, Pauliina Laitinen-Littorin toteaa.

Taiteen maailmaan uppoutunut tutkija toteaa, että aihe valitsi hänet. Hän kokee elämäntehtäväkseen tuoda tietoa muille ja tehdä taidemarkkinavalistusta. Mitä enemmän ihmisillä on tietoa, sitä vähemmän pystytään huijaamaan.

Taiteentutkijan täti oli kuvataitelija, taiteen maailma tuli sitä kautta tutuksi.45-vuotias Laitinen-Littorin kokee olevansa vanha sielu, sillä hän kiinnostui jo alle kaksikymppisenä taidekaupasta ja taiderikosten maailmasta.

– Avioiduin ensimmäisen mieheni kanssa nuorena, mutta jo 24-vuotiaana aloin tehdä vaippasirkuksen keskellä väitöskirjaa. Sen takia halusin tehdä väitöskirjankin suomeksi.

Suomessa tällä hetkellä kiinnostavin aikakausi on 1950–60-luku. Maailmallakin sen ajan taiteen hinnat ovat alkeneet nousta voimakkaasti.

– Mummoloiden astiakaapit ovat nyt aarreaittoja. Kun katsoo, mitä arvokasta ihmisillä on kotona, niin se on kahvikupit ja lasiesineet. 50–60-luvulla saatiin lahjaksi paljon esimerkiksi maljakoita, jotka ovat nyt arvossaan.

Suomalaisilla ja ruotsalaisilla on kansainvälisesti hyvä maine, sekä kansalaisina että designensa takia.

– Se on vahva käyntikortti muilla mailla. Suomalaista 50-lukua pitäisi nyt enemmän viedä maailmalle. 50-luvun tuotteissa ei tarvitse pelätä uustuotantoa ja väärennyksiä niin paljon kuin vanhemmassa tuotannossa.

Laitinen-Littorin lähti mukaan FOX:n Rojua, rojua -ohjelmaan, koska hän halusi kuulla tarinoita ihmisistä, perheistä ja esineistä.

– Olen kirjoittanut monia tietokirjoja ja se on hyvin yksinäistä puuhaa. Ohjelmanteko oli sille hyvää vastapainoa.

Ohjelmaan osallistuminen poiki Venla-ehdokkuuden.

Miten ostaja tunnistaa väärennetyn maalauksen?

– Jos taiteilija on elossa, hän voi sanoa, ettei tuo ole minun työni. Niinpä tavallisimmin taideväärennöksen sanotaan olevan vanhempaa perua ja nimekkään taitelijan tekemä. Suomessa väärennökset ovat usein taiteen kulta-ajalta, joka oli 1880–1910.

Taiteen ostajan kannattaa kuunnella sisäisiä varoituskellojaan, ja ottaa selvää kaikesta, mikä yhtään herättää epäilyksiä.

– Väärennetyn taiteen myyjä on usein taitava huijari, mutta ei pysty vastaamaan tyydyttävällä tavalla taidetta koskeviin taustatieoihin.

Kun ostaa taidetta, on hyvä esittää ainakin nämä kysymykset myyjälle: Kuka on omistanut teoksen ja kuka on sen myynyt? Mistä kirjasta voin lukea lisää teoksesta?

– Sen jälkeen voi kysyä taulusta joltakin muulta taidekauppiaalta tai hakea tietoa vaikka kirjastosta löytyvistä taidekirjoista. Erityisesti kannattaa tarkistaa teoksen koko, koska väärennökset ovat usein vääränkokoisia.

Taideasiantuntijan on tärkeää voittaa keräilijöiden ja taidekauppiaiden luottamus. Suhdeverkosto on välttämätön, kun alkaa etsiä ostajia arvokkaille teoksille. Laitinen-Littorin sai tietää ruotsalaisesta miehestä, jolla on hyvät ulkomaiset suhteet, Sverker Littorinista .

Taiteen maailma on täynnä tarinoita, ja yksi kaunis tarina sai alkunsa työn ympärille kehittyneestä yhteistyöstä. Pidemmän päälle kuvioihin tuli muutakin kuin työtoveruus. Sydämet sykkivät samaan tahtiin monelle asialle, ja Pauliina ja Sverker Littorin totesivat olevansa sielunkumppaneita.

Ulkomaankaupan alalla työskentelevä puoliso on tottunut vilkkaaseen sosiaaliseen elämään ja kansainvälisyyteen. Hän on muun muassa Etiopian kunniakonsuli. Parin kihlajaisia vietettiin Zanzibarissa ja häitä New Yorkin Suomalaisessa kirkossa. Häille pidettiin myöhemmin vielä jatkot Etiopiassa, paikalla oli sata vierasta.

Sverker Littorin on aina asunut antiikin keskellä. Suomeen muuttoa suunnitellessa oli selvää, että koti rakennetaan taloon, jolla on jo takanaan elämää. Niinpä upean vanhan helsinkiläisen kerrostalon rappukäytävässä seinällä katselee marsalkka Mannerheim, Suomen kuudes presidentti, joka talon rakentamisvuonna 1911 ylennettiin kenraalimajuriksi. Katsomattakin arvaa, että viereisessä ovessa lukee Laitinen-Littorin. Oven avattuaan voisi kuvitella tulleensa ruotsalaiseen kartanoon.

Pariskunnan upeassa kodissa silmä poimii historiallisia yksityiskohtia toisensa jälkeen. Houkuttelevampiakin istumapaikkoja löytyy kuin tuoli, jossa mestattiin vuonna 1600 Gustaf Baner, joka osallistui Erik XIV:n syöksemiseen vallasta. Tuolin selkämykseen on kaiverrettu Banerin viimeiset sanat: Du skall för ingen lust önska dig att leva o för ingen nöd önska att dö. Yhden antiikkiesineen taakse kätkeytyy valtava määrä Ruotsi-Suomen historiaa.

Klassinen, varsinkin barokkimusiikki , on ainoa kuviteltavissa oleva musiikin laji tässä perinteitä huokuvassa kodissa. Ajatuksien vaeltaminen ruotsalaisiin kartanoihin on luonnollista, koska Sverker on kotoisin Lindevadin kartanosta, jonka päärakennus on 1600-luvulta. Tila on ollut myös Sverker Littorinin omistuksessa. Kuten vanhoilla kartanoilla aina, myös Lindevadissa on monia tarinoita.

Samoihin aikoihin kun Helsingin pääkatu oli muutettu Heikinkadusta Mannerheimintieksi ja Mannerheim oli nimitetty Suomen ainoaksi sotamarsalkaksi, tämä eniten kunniamerkkejä elämänsä aikana saanut suomalainen kopisteli iltatyön tunteina lumipyryssä Lindevadin oven takana.

Marsalkka Mannerheimin veljenpoika omisti kartanon lähtistöllä ja marsalkka pyysi yösijaa Sverkerin isovanhemmilta. Sverker Littorin on itsekin ollut politiikassa mukana isänsä jalanjäljissä. Hän on toiminut Ruotsissa mm. Danderydin kaupungin pormestarina. Myös pikkuveli on toiminut Ruotsin työministerinä.

Laitinen-Littorin on luottavainen sen suhteen, että rakastetuimmat suomalaiset nykytaiteilijat ovat arvossaan myös tulevaisuudessa.

– Hyvin usein keräilijät pitävät kauniista tai tunnelmaa herättävistä aiheista, jostakin, mikä on nostalgiaa jamuistuttaa omasta menneisyydestä.

”Taidemarkkinat muuttuvat välittömästi, jos maan talous on kuralla.”

MITÄ?

KUKA?