– Alpakka on utelias, lempeä, ihmisystävällinen, rauhallinen ja älykäs

Kun Alpakkakartanon alpakat lähtevät työkeikalle esimerkiksi vanhainkotiin, heidän omistajillaan on aina runsaasti porkkananpalasia mukana. Alpakkakartanossa on kaksitoista alpakkaa, yhdeksän omaa ja kolme hoitoalpakkaa. Keikoilla käy viisi alpakkaa, joista kuuluisimmat ovat Bruno ja Mozart.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Alpakkakartano

Poikamme, 8-vuotias Jali on selällään maassa tai lattialla ja hänen nenänpäässään on porkkana, josta Jalin ikioma alpakka, Bruno sen nappaa. Siinä Jalin ja Brunon bravuurinumero, kertoo Alpakkakartanon emäntä Soile Hintikka-Halonen.

Alpakkakartano toimii Kuoreveden entisessä vanhainkodissa, jonka Soile Hintikka-Halonen on ostanut miehensä kanssa perheelleen kodiksi Jämsän kaupungilta syksyllä 2011. Ensimmäiset alpakat, orit Mozart ja Bruno tulivat heille kesällä 2012.

Alpakoiden villa houkutteli käsitöitä rakastavaa Soilea ottamaan alpakoita. Viime sysäyksen antoi alpakoista kertova televisio-ohjelma, jonka Soile näki syksyllä 2011. Hän päätti, että heille tulee alpakoita.

Mozart oli Alpakkakartanoon tullessaan 4-vuotias ja Bruno 1-vuotias. Alpakkakartanon alpakoista Mozartin ja Brunon lisäksi viihdyttävillä työkeikoilla esimerkiksi vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja erilaisissa tapahtumissa käy kolme muuta alpakkaa: 12-vuotias Anakin, 9-vuotias Alberto ja 6-vuotias Genesis.

– Hyvin hoidettuna ja jos alpakka pysyy terveenä, se elää jopa 25-vuotiaaksi, Soile kertoo.

Alpakkakartanon vierailut eri paikoissa ja tapahtumissa ovat eläinavusteista toimintaa, joka tähtää alpakoiden esiintymisestä nauttivien ihmisten hyvinvoinnin lisääntymiseen. Varsinaisina terapiaeläiminä Alpakkakartanon alpakat eivät toimi.

– Alpakoiden hyödyntäminen eläinavusteisessa toiminnassa sekä terapiatyössä perustuu niiden kyseisiin tehtäviin sopivaan luonteeseen. Alpakka on utelias, lempeä, ihmisystävällinen, rauhallinen ja älykäs, Soile kertoo.

Jalin ja Brunon porkkanatempun lisäksi Alpakkakartanon alpakat osaavat esimerkiksi hyppiä agility-esteitä.

Kerrallaan keikalla on vähintään kaksi alpakkaa, laumaeläimenä ne eivät viihdy yksin. Alpakat kuljetetaan hevostenkuljetusvaunussa. Siellä on niille oma vessapaikka, johon ne tekevät tarpeensa.

– Alpakka on sisäsiisti eläin, se tekee – myös laitumella – tarpeensa aina samaan hajupaikkaan. Tämä alpakoiden ominaisuus mahdollistaa sen, että niiden kanssa voi tehdä keikkoja myös sisätiloihin, esimerkiksi vanhainkoteihin ja palvelutaloihin, Soile kertoo.

Alpakoiden keikka sisätiloissa kestää tunnin verran.

– Meillä on porkkanoita mukana niitä motivoimassa. Alpakat jaksavat olla aktiivisia sen aikaa, kun porkkanoita riittää! Soile naurahtaa.

Kesällä keikkoja on enemmän, talvella vähemmän. Kovilla, yli 15 asteen pakkasilla alpakoita ei lähdetä kuljettamaan. Alpakkakartano tekee alpakkakeikkoja noin 100 kilometrin säteellä Kuorevedeltä. Keikka maksaa 100–150 euroa ja matkakulut.

Soile Hintikka-Halonen kertoo, että paksun villansa turvin alpakat voisivat periaatteessa olla ulkona läpi vuoden, kunhan niillä on aitauksessaan hyvä tuulensuoja.

– Kovilla pakkasilla alpakoiden polkuanturat kylmettyvät, siksi on inhimillisempää, että alpakat saavat olla talvella tallissa. Lämpötilaksi riittää muutama plus-aste. Siitä tulee huolehtia, että alpakoiden vesi pysyy noin kädenlämpöisenä. Alpakat eivät pysty juomaan jääkylmää vettä, Soile kertoo.

Päivässä alpakat juovat noin 1–4 litraa vettä, kesäkuumalla enemmän.

Kaksi aikuista alpakkaa tarvitsee tallitilaa yhteensä noin 3x3 metriä ja laiduntilaa noin tuhat neliötä.

Heinä on alpakoiden pääravintoa. Kesällä ne syövät tuoretta heinää, talvella kuivaheinää.

– Kuivaa heinää kuluu alpakkaa kohden talvella noin pari kiloa, tuoretta kesällä tuplaten, Soile kertoo.

Lisäksi alpakat saavat jonkin verran niiden omaa rehua tai poropellettiä. Kivennäisten lisäksi suolakivi on tarpeen. Herkuksi alpakoille annetaan Alpakkakartanossa porkkanaa ja omenaa.

– Jotkut hoitavat alpakoita vain kerran päivässä, me hoidamme – ruokimme ja siistimme alpakoiden tilat – kahdesti päivässä, aamuin ja illoin.

Alpakkakartanossa on tonttia yhteensä noin seitsemän hehtaaria. Alpakoille riittääkin hyvin laiduntilaa. Heinää Alpakkakartanossa ei viljellä itse, se ostetaan ulkopuolelta. Tonttiinsa rajoittuvan Kuorevesi-järven rannalla Alpakkakartanon väki järjestää pienimuotoisia alpakkavaelluksia, muutoin he eivät järjestä omalla tilallaan alpakkatilaisuuksia, vaan he menevät alpakoiden kanssa asiakkaidensa luokse.

Soile kertoo, että alpakoista saa vuodessa villaa parista kilosta neljään kiloon kutakin eläintä kohden.

– Alpakat keritään kerran vuodessa keväällä tai alkukesästä, kun ilmat ovat lämmenneet, ja villan annetaan kasvaa talven yli.

– Helpointa eläimelle on, että ammattikeritsijä keritsee alpakan sähkökeritsemellä kerintäpöydällä, jolloin aikaa menee noin kymmenen minuuttia. Vaikka kerintäpöydällä alpakoiden jalat on sidottuna, on se niille kuitenkin vähemmän stressaavaa, kuin jos ne keritään alpakoiden ollessa seisaallaan. Jalkojen keritseminen alpakoiden seistessä stressaa niitä helposti.

Alpakoiden villan laatu jaetaan kolmeen luokkaan.

– Satulan alueella on parasta villaa. Kaulasta jalkojen yläosaan on toiseksi parhainta. Karheat jalkavillat ovat huonointa villaa, mutta olen onnistunut huovuttamaankin jalkavilloista.

Alpakkakartanon alpakoiden villaa Soile kehrää itse langaksi sekä huovuttaa sitä. Tulevaisuudessa on tarkoitus kehruuttaa lankaa myytäväksi.

Alpakkakartanossa asuu tätä nykyä Soile Hintikka-Halonen ja hänen miehensä sekä heidän viidestä lapsestaan kolme, yksi yläkouluikäinen ja kaksi alakouluikäistä. Myös Soilen äiti asuu perheen kanssa. Vanhemmat lapset asuvat jo omillaan.

– Alpakoiden harjoittamiseen eläinavusteiseen toimintaan meillä on optimaaliset olosuhteet. Kodissamme, entisessä vanhainkodissa on pitkät ja liukkaat käytävät, hissi, meillä asuu sekä meluavia lapsia että mummo! Soile naurahtaa.

Mikäli kaikki menee hyvin, Alpakkakartanon alpakkalauma lisääntyy alkukesästä. Kolme tilan alpakkaemästä on tiineenä. Tiineys kestää 11,5 kuukautta, kerrallaan syntyy yksi vasa.

Tällä hetkellä kaikki Alpakkakartanon alpakat on ostettu heille muualta, Suomesta kaikki, eli tilalla ei ole vielä syntynyt omia alpakoita.

– Alpakat saavat nimensä aina kasvattajan mukaan, esimerkiksi Brunon nimi on Punametsän Bruno, Soile kertoo.

”– Kovilla pakkasilla alpakoiden polkuanturat kylmettyvät, siksi on inhimillisempää, että alpakat saavat olla talvella tallissa.”