Teemu Syrjälän hyvinvoinnin kulmakivet

Oululaiselle Teemu Syrjälälle kokonaisvaltainen hyvinvointi on elämän kantava voima. Tanssi on muun liikunnan ohella kulkenut hänen mukanaan yli 18 vuotta. Ravinnossa tärkeimmät tekijät ovat luonnollisuus ja puhtaus.

Oululaisen Teemu Syrjälän, 35, fyysinen hyvinvointi koostuu ruokavaliosta ja liikunnasta. Molemmilla on merkitystä henkisenkin hyvinvoinnin kannalta. Hän kokisi passiivisen elämäntavan ahdistavana.

– Liikun joka päivä. Siihen sisältyy muun muassa hyötyliikuntaa, tanssia, voimaharjoittelua, luonnossa kulkemista ja kylmäaltistusta eli uintia luonnonvesistöissä ympäri vuoden. Avannossa ja joessa uinnin aikana huolet katoavat, joten kylmäaltistus on melkoinen stressinpoistaja.

– Itselleni on tärkeätä liikkua ulkona happirikkaassa ilmassa. Ihmistä tuskin on tarkoitettu liikkumaan vain sisätiloissa ja hengittämään ”kuollutta” ilmaa. Liikuntaa ei voi harrastaa varastoon, vaan säännöllisyys on tärkeää.

Sosiaalinen aktiivisuus on voimavara ja osa arkea.

– Jos jään jumittavaan yksin olemiseen ja passiivisuuteen, siitä ei yleensä hyvä seuraa. Olen myös kokenut sen, mitä tapahtuu ihmissuhteissa, jos itse passivoidun. Me ihmiset vain tarvitsemme toisiamme, ei siitä pääse mihinkään, Syrjälä toteaa.

Teemu Syrjälällä on 3,5-vuotias lapsi. Isyys on tärkeä teema elämässä. Poika antaa isälle paljon.

– Pikkuvesseli on minun suurin opettajani, koko suhteellani häneen on kasvattava luonne. Lapsi kasvattaa minua, enkä vain minä häntä. Hän on opettanut minua kohtaamaan itsessäni keskeneräisyyksiä.

– Olen löytänyt itsestäni myös suojelijan ja läsnäolijan roolit. Ennen lasta keskityin enemmän itseeni. Nyt minulla on sisäinen halu suojella ja pitää huolta perheestä. Se on tuonut mukavaa juurevuutta omaan olemiseeni.

Lapsella on kaksi kotia, sekä äitinsä että isänsä luona. Uusperhe on tuonut haasteita ja mahdollisuuksia.

– Entisaikaan lapsia kasvatettiin monen vanhemman voimin, sillä heimoissa ja kyläyhteisöissä lapsen tukena oli monia aikuisia. Kun vertaa sitä nykyiseen malliin, jossa yksinhuoltaja asuu ehkä lapsen kanssa yksiössä, jotain on ehkä myös menetetty.

– Itse olen tasapainossa työn, parisuhteen ja isyyden osalta. Koen olevani parempi isä, kun olen itsekin tasapainossa.

Teemu Syrjälä on tutkinut ravitsemusasioita toistakymmentä vuotta ja tehnyt paljon kokeiluja ja testejä erilaisista ruoka-aineista ja ruokavalioista. Hän on kokeillut kaikkea raakaravinnosta sekasyöntiin.

– Periaatteeni on syödä mahdollisimman luonnollista, puhdasta ja laadukasta ruokaa. Sillä pääsee jo pitkälle.

– Syön myös eläintuotteita monipuolisesti sisäelimistä luusoppaan. Minulla on Oulussa hyviä kontakteja ja pystyn hankkimaan esimerkiksi lampaan ja poron luita luusoppaa varten.

Laaturavinnossa tärkeää ovat ravintoaineet, mutta Syrjälän mukaan ruokailun sosiaalista puolta ei tulisi unohtaa. Historiassa on aina syöty yhdessä ja jaettu ruokahetki muun perheen ja läheisten kanssa. Jakamisen kautta toteutuu monipuolisia terveyshyötyjä.

Erilaisia täsmäruoka-aineita Syrjälä on kokeillut kurkumasta pakuriin, inkivääristä ruusujuureen ja nokkosista moniin muihin yrtteihin. Nykyisinkin ne ovat miehen mieleen.

– Käytän todella paljon erilaisia kasviaineita. Nokkonen ja ruusujuuri ovat vahvoja kotimaisia suosikkejani. Näin jo siksi, että ne elävät samassa ympäristössä kuin minäkin, joten niillä on luultavasti ihmiseen adaptogeenisia eli tasapainottavia vaikutuksia.

– Nokkonen on eräs luonnon parhaita lisäravinteita. Kerään nokkosta itse kesällä, jolloin nautin sitä tuoreena. Talvea varten kuivatan sitä.

Ruusujuurta käytetään samaan tapaan tuomaan voimaa ja virkistystä arkeen. Teemu viljelee kasvia jonkin verran itse.

– Ruusujuuri oli erityisen hyvä apu silloin, kun lapseni oli pieni, nukuin vähän ja elämäntilanteessani oli stressiä. Liikuntaan ruusunjuuri tuo hapenottokykyä. Ruusunjuuri vaikuttaa myös mielialaan serotoniinin lähteenä, Syrjälä kertoo.

Mieluiten hän hyödyntää yrtit lämpimissä teejuomissa, joskus myös ruoanlaitossa.

Nykypäivän ihmisen ravinto on melko pitkälle käsiteltyä ja prosessoitua. Samaan tahtiin, kun ruoasta tulee yhä teollisempaa myös allergiat lisääntyvät.

– Uskon, että allergioissakin on suurelta osalta kyse siitä, että epätasapainoon mennyt keho on liian kovalla kuormituksella. Kuormitusta aiheuttavat fyysiset, psyykkiset ja kemialliset tekijät.

– Jos keho saa jatkuvasti käsiteltyä ruokaa, syntyy oireita samalla, kun suolistobakteerikanta köyhtyy.

Syrjälä rohkaiseekin nauttimaan mahdollisimman puhtaita ruoka-aineita ja syömään runsaasti kasviksia, juureksia, marjoja, hyvänlaatuista rasvaa ja proteiinia. Näin kehokin saa mahdollisuuden toipua.

Teemu Syrjälä on puhtaan veden puolestapuhuja, sillä myös vesijohtovesi on usein kuollutta vettä, jossa on kemikaaleja. Tarjolla on monenlaisia vesiä. Syrjälä myöntää, ettei ole varmaa keinoa varmistua veden puhtaudesta.

– Pidän parhaimpana lähdevettä, se on parhaiten imeytyvää ja maistuu hyvältä. Aika ajoin pääsen käymään lähteellä, mutta lähdevettä ei saa joka päivä. Muutoin haen vettä pohjavesipostista.

Veden suodattimia ja puhdistajia Syrjälä ei käytä. Luonnollinen vaihtoehto on vedenkin kohdalla paras vaihtoehto hänelle.

Syrjälä on kirjoittanut juuri kirjan ’Elinvoimaisen miehen kirja’, joka antaa näkökulmaa miehenä olemiseen, tunteisiin, seksuaalisuuteen, rakkauteen ja terveyteen.

– Hyvinvointikirjoja on paljon, mutta valtaosa niistä on naisten kirjoittamia. Itse toivon tuovani nyt myös miesnäkökulmaa. En mene missään asiassa liian syvälle, mutta monista asioista käyn läpi oleelliset asiat, hän sanoo.

Kirjan kirjoittamisesta hän lähti liikkeelle seksuaalisuudesta ja tunteista, samalla hän kävi omaa eheytymisprosessia kohdaten sen tuomia haavoja ja haasteita.

– Olisi ollut vaikea kirjoittaa asioista, jollei olisi mitään omakohtaista kosketuspintaa näihin asioihin, hän toteaa.

Syrjälän mielestä naisen ja miehen kokemusmaailmassa on paljon yhteistä. Ehkä keskeisin eroavaisuus on tunteiden näyttämisen taidossa.

– Mielestäni naiset ovat valovuosia edellä miehiä tunteiden saralla. Osa syy tähän on historiamme. Mies on ollut tyypillisesti metsästäjä-keräilijä, joka on hankkinut ruoan ja osallistunut sotiin. Sittemmin miehen maailmaa on täyttänyt johtoasemat bisnesmaailmassa.

Miehen tunteille ei ole aina ollut tilaa eikä mahdollisuutta. Nykypäivänä kuitenkin miehiltä jopa vaaditaan tunteita. Syrjälän mielestä tämä on melkoinen evoluutiohyppy, eikä aina niin helppo toteutettava.

Miehen tunneilmaisu joutuu koetukselle eniten parisuhteessa, suhteessa naiseen.

– Tuloksena on ristiriitoja, jos nainen on tunteellinen, mutta mies ei kykene tunteita ymmärtämään tai ilmaisemaan turvallisesti.

– Voi olla, että vuorovaikutuksessa on enemmänkin kaksi lasta, jotka keskustelevat keskenään reagoinnin kautta. Tämä ei tietenkään ole kovin rakentavaa.

Tunneilmaisua on Syrjälän mukaan mahdollista oppia tietoisella harjoittelulla. Tapoja harjoitella on monia.

– Jos ihmisellä on tilaisuus opetella tunneilmaisua toisen ihmisen kanssa, tunteiden peilaaminen ja jakaminen on hedelmällistä. Toki suhde edellyttää luottamusta ja turvaa, jotta tunteitakin uskalletaan käsitellä.

Tunneilmaisua voi opetella itsekseenkin kuuntelemalla itseään ja kysymällä, miltä minusta nyt tuntuu.

– Pysähtymällä voi tunnustella pahoja oloja, ärsytyksiä, surua, hyvänolon tunteita. Moni meistä ei ole edes kosketuksissa oman tunnetilansa kanssa. Siksi tarvitaan tunteiden tietoista tunnistamista ja niiden sanoittamista, Syrjälä pohtii.

Eräs tapa ilmaista tunteita on keholliset muodot, sillä tunteiden katsotaan varastoituvan kehoon. Syrjälä itse kokee olevansa erittäin kehollinen, joten hänelle sopii kehoilmaisu, joka voi olla liikunta, tanssi tai mikä tahansa kehoon liittyvä tapa.

– Tukahdutetut tunteet voivat ilmetä kehon terveysongelmina, joten hyvinvointiin kuuluu se, että pystyy jollain tavalla avaamaan ja purkamaan tunnelukkoja.

Tämä juttu on julkaistu Karprint Oy:n kustantamassa Luontaisterveys-lehdessä 9-2017 ja julkaistaan nyt KauppaSuomessa Karprint Oy:n luvalla.

”– Nokkonen ja ruusujuuri ovat vahvoja kotimaisia suosikkejani. Näin jo siksikin, että ne elävät samassa ympäristössä kuin minä.”
”– Jos keho saa jatkuvasti käsiteltyä ruokaa, syntyy oireita samalla kun suolistobakteerikanta köyhtyy.”
”– Avannossa huolet katoavat, kylmäaltistus on melkoinen stressinpoistaja.”