– Hyvät kalamiestavat pitävät sisällään veljeyttä, jakamista, avuliaisuutta, antamista ja saamista, sekä ymmärrystä luonnon ja kalaston jatkumosta

KauppaSuomi-lehti tapasi Työnsä ääressä -juttusarjassa kalastusmatkoja järjestävän Haukikoira Kalastuspalvelujen Mika Vornasen. Hän hyödyntää kalastusveneessään monipuolisesti kaikuluotaintekniikkaa. Vornasen mielestä villin lohen, meritaimenen ja kuhan tulevaisuus näyttää Suomessa erittäin huonolta.

Mika Vornasen haastatteli Reetta Reinman

M issä vesistöissä järjestät Suomessa kalastusmatkoja?

– Pääosin Suomenlahdella välillä Loviisa–Kemiö, sekä jonkin verran myös Vesijärvellä Lahdessa ja Kymijoella Kotkassa.

Mitkä ovat kalastusmatkoilla kohdekaloja?

– Valkolihaiset petokalat: ahven, kuha, hauki sekä syksyisin lohi.

Millaisia vaatimuksia sinulla on kalastusmatkoille osallistuvien suhteen?

– Ainoat vaatimukseksi luokiteltavat asiat ovat ymmärrys siitä, että olemme vieraina vesistöllä, emmekä omista mitään. Kalastusmatkoille osallistuvien on hyväksyttävä myös valikoivan kalastuksen periaatteet, johon kuuluvat päiväkohtaiset saaliskiintiöt niin kappalemäärissä kuin välimitoissa.

Millainen venekalusto sinulla on Suomen kalastusmatkoilla?

– Olen amerikkalaisen Lund-venebrändin Ambassador. Ajan noin 6 metrin pituisella, vuosimallin 2015 Lund 1900 Tyee -veneellä. Olen myös Team Mercury -kapteeni, joten veneessäni on 150 hp:n Mercury-moottori.

Veneeni muistuttaa ulkoisesti totuttuja tuulilasiveneitä, mutta Lundin patentoima IPS-pohja sekä Lundin vuosikymmenien ajan kehittämien tila- ja mukavuusratkaisujen hyödyntäminen tekevät siitä ylivertaisen veneen, myös kalastuksen suhteen.

Miten paljon hyödynnät kalastusmatkoilla kaikuluotaimia?

– Kaikuluotain tai pikemmin yhdistelmälaite on koko ajan käytössä, koska käytössäni on 16-tuumainen Lowrance HDS Carbon ”plotteri”. 16-tuumaisuus antaa mahdollisuuden jakaa näyttö neljään eri ruutuun, joista jokainen vastaa 7 tuuman näyttöä. Minulla on näytöllä samanaikaisesti kartta, normaali kaiku, down scan -kaiku sekä viistokaiku; seuraan näitä lähes koko ajan.

Miksi seuraan tai miten hyödynnän – onkin se juttu! En välttämättä etsi kaloja, vaan erilaisia struktuureja, kuten vesistön pohjan muotoja, penkkojen laitoja sekä kasvillisuutta. Jokainen uusi löytö on arvokas jossain vaiheessa kalastuskautta.

Mitä muuta uutta tekniikkaa sinulla on kalastusveneessäsi?

– GPS:llä varustettuMotor Guide 80 lbs keulamoottori. Sen tehtävänä on joko kuljettaa venettä tai ankkuroida vene ”satelliittiin”.

Yleensä ajan venettä keulakoneella vastatuuleen. Näin voin tarjota todella optimaaliset olosuhteet heittokalastukseen. Myötätuuleen kulkiessa keulamoottorin tehtävä on korjata suuntimaa sekä veneen kulkusuuntaa siten, että kalastus on helppoa jokaiselle osallistujalle.

Tärkeimmillään keulamoottori on kivikkoisilla vesillä, jossa riski pääkoneen vaurioitumiselle on suuri. Kalastusoppaan tärkein tehtävä on kuitenkin tuoda asiakkaat turvallisesti takaisin lähtörantaan. Keulakone mahdollistaa kalastuksen siellä, missä isoa moottoria ei uskalla ja voi käyttää.

MotorGuiden niin kutsuttu Taivasankkuri pitää taas veneen ankkurissa neliömetrin alueella navakallakin tuulella. Perinteinen köysiankkuri on enää vain muisto1900-luvulta.

Miten näet, että kalastusvälineiden tekniikka tulevaisuudessa kehittyy?

– Suomi on sen verran jäljessä muusta Euroopasta ja Amerikasta, että tekniikan suhteen kehitys tulee meillä olemaan nopeaa ja valtavaa. Ollaanko nopeaan tekniseen kehitykseen valmiita ja mikä tärkeämpää, meneekö tekniikka ohi kalastustaitojen kehittämisen, onkin asian ydin.

Suomi on kuitenkin ”tee se itse” -miesten toivemaa, eikä täällä olla valmiita maksamaan viimeisimmistä innovaatioista. Yleisin ”suomalaiskansallinen” tapa kohdata uutta tekniikkaa on tuomita se, vaikka vain tuotteen arvon perusteella!

Millaisia Suomen kalavedet ovat laadultaan?

– Suomen kalavedet ovat hyvät. Kalaston tila Suomen vesistöissä vaihtelee katastrofaalisesta loistavaan. Valitettavaa on, että vesistöjä riistetään veden omistamisoikeutta käyttämällä ja sitä myymällä. Uusi kalastuslaki pitää myös sisällään porsaanreiän, jota käyttämällä yksityinen voi pyytää yli tarpeensa ja myydä saalistaan. Väitetään, että kala ei lopu vedestä, mutta jo nyt tiedetään ja on nähtävissä, että tämä ikivanha väittämä on 100-prosenttisesti väärä.

Miltä näyttää Suomen kalakannan tulevaisuus?

– Suomen kalakanta on tällä hetkellä pääsääntöisesti hyvä, alueittain taas niin heikko, että kalastus tulisi jopa lopettaa tai sitä tulisi vähintään säännöstellä ministeriön toimesta. Kaikki lohikalamme ovat tuhon ja kuilun partaalla, eikä päättäjien puolella kenelläkään ole halua tai tahtoa tehdä asialle mitään. Villi lohi sekä meritaimen tulevat katoamaan verkko- ja rysäpyynnin vuoksi. Pahalle näyttää myös kuhan tulevaisuus. Samaan aikaan, kun kuhan koko kääpiöityy, kaupallinen kalastus vainoaa niitä viimeisiä kuhia, jotka ovat kasvaneet edes 37 sentin mittaan. Samaa voi sanoa suurimmasta osasta yksityisistä kalastajista, jotka pyytävät 42 sentin kuhaa yli tarpeiden ja myyvät sitä ”kotitarvekalastus”-mandaatilla.

Nykyaikaiset pyyntitavat sekä -välineet ovat niin tehokkaita, että jokaisen kalaa pyytävän ja sitä käyttävät on pakko reagoida vähintään siten, että päästää kalat lisääntymään sekä pyrkii vapauttamaan suuret emokalat. Tämä tarkoittaa myös ja erityisesti lohta sekä meritaimenta, jonka pääsy jokiin on estetty sadoin ja sadoin pyydyksin.

Millainen kalastusoppaan koulutus sinulla?

– Olen kouluttautunut kalastusoppaaksi 3 kuukautta kestäneellä Kouluttaudu kalastusoppaaksi -kurssilla sekä 11 kuukautta kestäneellä ammattitutkintoon tähdänneellä koulutuksella aikuiskoulutuskeskus Salpauksessa Asikkalassa.

Väitän silti, että aikaisemmassa ammatissani Elisan palveluksessa saamani asiakaspalvelukoulutus sekä -kokemus ovat suuri osa ammattitaitoani, kuten myös kymmenen vuotta kestänyt juniorivalmennusurani jalkapallon puolella. Kaikki nämä yhteensä sekä vuosikymmenien kalastuskokemus antavat minulle osaamisen, jota tarvitaan kalastusoppaan työssä.

Millaiset ovat hyvät kalamiestavat?

– Hyvät kalamiestavat on vaikea kirjata, koska niihin sisältyy niin paljon niin sanottua itsestään selvää, mikä opitaan joko vanhemmilta tai muilta kalamiehiltä.

Hyvät kalamiestavat ovat ennen kaikkea luonnon ja vesistön kunnioitusta. Kunnioitusta eläimistöä ja muita vesistöä käyttäviä sekä siellä olevia ja asuvia kohtaan.

Hyvät kalamiestavat pitävät sisällään saaliin arvostusta, on kalasaalis itselle arvokas tai ei.

Hyvät kalamiestavat pitävät sisällään veljeyttä, jakamista, avuliaisuutta, antamista ja saamista. Se on ymmärrystä luonnon ja kalaston jatkumosta. Roskaaminen sekä luonnon rosvoaminen ja ympäristön tuhoaminen eivät kuulu hyviin kalamiestapoihin.

Miten aikoinaan innostuit kalastuspalveluiden tarjoamisesta?

– En innostunut, en oikeasti innostunut ollenkaan. Lähdin kouluttautumaan muutaman kaverini kannustuksesta, joiden omistamassa kalastuspalveluyrityksessä tein vuosina 2010 ja 2011 opaskeikkoja, kun olin ensin suorittanut tarvittavat ja lain vaatimat luvat. Työ tekijäänsä opettaa, ja varmasti kaikki ne onnistumisen tunteet, jotka pystyin tuottamaan asiakkailleni, saivat minut innostumaan kalastusoppaana toimimisesta sekä jalostamaan tekemistäni ja osaamistani.

Olitko lapsena innokas kalamies?

– Olin, pikkupojasta lähtien. Isäni vei minua ongelle 3-vuotiaasta lähtien. Todellinen kalastus alkoi Hangon vesillä, kun olin 6–7- vuotias. Samalla opin kantapään kautta myös sen, että mikä otetaan, se syödään, sekä sen, että hyvä kalamies osaa perata ja perkaa itse saaliinsa.

Missä olet syntynyt, milloin, missä asut nyt?

– Olen syntynyt Helsingissä helmikuussa 1959, asun edelleen Helsingissä

Millaisia ulkomaille suuntautuvia kalastusmatkoja järjestät?

– Olen linkittänyt yhteen oppaita sekä asiakkaita moneen maailmankolkkaan. Järjestelyissä pyrin olemaan avuksi, koska tunnen paljon alan toimijoita useissa toivematkakohteissa. Kalastusmatkakohteina ovat muun muassa Keski-Eurooppa, Norja, Ruotsi, Panama ja Malediivit sekä toivottavasti vielä myös Kanada ja Pohjois-Amerikka.

Millaisia esimerkkejä voi kertoa merkittävistä pyytämistäsi kaloista?

– Suurin saaliskalani lienee 265 sentin sampi tai eräs hai, joka vapautettiin ilman mittauksia. Tuon sammen paino lienee noin 140–160 kiloa, hain painoa voin vain arvailla.

Komein kala -tittelin jakavat ehkäpä Vancouverissa saamani noin 10 kilon painoinen hopealohi Coho sekä ensimmäinen saamani hauki, 125-senttinen, jolla oli helakanpunaiset evät ja todella upea, kermankeltainen kuviointi.

Mitä Suomen vesillä tehtävät Haukikoiran kalastusmatkat maksavat?

– Kuudesta kahdeksaan tuntia kestävä, päivän mittainen kalastusmatka neljälle hengelle, joka sisältää kaiken muun paitsi luvat sekä ruoat, maksaa yleensä noin 680 euroa. Yksittäinen kalastusmatka sekä kaikki kalastusmatkoihin liittyvä on kuitenkin niin muokattavissa sekä mukautuva, että hintoja ei voi kirjoittaa kiveen.

Miten kalastusmatkoille pääsee mukaan?

– Yksinkertaisin tapa on soittaa, lähettää viesti tai sähköposti. Kotisivuilta (www.haukikoira.fi) löytyy yhteydenottokaavake, jonka täyttämällä asia hoituu netin välityksellä. Hyvin harvoin minulla on tarjota yksittäisiä paikkoja kalareissuille. Näistä satunnaisista päivistä, jotka johtuvat nopeista tilannemuutoksista, tiedotan Haukikoiran Facebook-sivulla. Ulkomaan matkoista kannattaa kysyä, koska lähtöjä on pitkin kautta. Tammikuussa 2019 Malediiveille järjestettävälle kalastusmatkalle on toiselle matkalle kaksi paikkaa vapaana.

”– Hyvä kalamies osaa perata ja perkaa itse saaliinsa.”