Kuoronjohtaja Simo Kankaan tavoitteena on kasvattaa poikakuorolaisista

Simo Kankaan johtamat Vetelin poikakuorolaiset eivät koskaan syö, eivätkä istu linja-autossa lippis päässä. Esiintymisasun valkoinen paita hohtaa puhtaana, kaulukset ja hihansuut tärkättyinä. Harjoittelu tehdään huolellisesti keskittyen. Harjoitustauolla uppoudutaan mielenkiintoisten tarinoiden maailmaan. Ennen treenejä pelataan ja jutellaan mukavia.

Teksti ja kuva: Reetta Reinman

Lokakuussa 81 vuotta täyttävä Simo Kangas on toiminut kuoronjohtajana 58 vuotta, työ jatkuu edelleen. Vetelissä, Keski-Pohjanmaalla asuva Simo johtaa tätä nykyä neljää kuoroa: Vetelin Poikakuoroa, Vetelin Poikakuoron mieskuoroa, Vetelin Mieskuoroa ja Keski-Pohjanmaan Maakuntakuoroa. Kuoronjohtajuus alkoi vuonna 1960 Raahen opettajaseminaarissa, jossa Simo johti luokkakuoroa. Valmistumisensa jälkeen hän oli ensin 13 vuotta Kinnulassa opettajana, ja sittemmin eläkkeelle jäämiseensä saakka, vuoteen 1997 hän toimi Vetelissä kolmeopettajaisen koulun koulujohtajana. Simo on kotoisin Vetelistä, hänen muutama vuosi sitten poisnukkunut vaimonsa oli kotoisin Seinäjoelta. Hän toimi luokanopettajana Kaustisella. Perheessä on kaksi tytärtä, lastenlapsia on neljännessä polvessa.

– Kaikki sähkötekniikkaan liittyvä on aina kiinnostanut minua. Aikoinaan pääsinkin opiskelemaan myös Vaasan tekniseen kouluun, mutta valitsin kuitenkin opettajaseminaarin vanhempien sisarieni esimerkistä, jotka olivat opettajia. Valintaani en ole harmitellut, opettajan työ on antanut mahdollisuuden harrastaa. Sähköteknisiä taitojani olen saanut hyödyntää sekä oman että lastemme omakotitalojen sähkötöissä ja kunnostaessani vanhoja autoja, joka on minulle myös yksi tärkeä harrastus, Simo kertoo.

Hän on myös urheilumiehiä, nuorena kilpaili yleisurheilun juoksulajeissa.

Vetelin Poikakuoron Simo Kangas perusti 1985. Aluksi kuorossa oli noin 40 poikaa, kaikki sopraanoja tai alttoja. Ensimmäisten poikien äänenmurroksen jälkeen kuoroon saatiin muutaman vuoden kuluessa laulajia myös tenoriin ja bassoon. Kuoron miesäänistä on muodostettu poikakuoroa täydentävä mieskuoro, joka esiintyy konserteissa myös omalla ohjelmistollaan.

Alunperin kaikki poikakuorolaiset olivat Vetelistä, mutta viime vuosina mukaan on liittynyt poikia lähikunnista, kuten Evijärveltä, Halsualta ja Kaustiselta. Nykyään kuorossa on noin 50 laulajaa, joista puolet poikia ja puolet miehiä.

Vetelin Poikakuoron ohjelmisto koostuu pääasiassa tyypillisestä poikakuoromusiikista, kuten esimerkiksi Piae Cantiones -sävelmistä, suomalaisista kansanlauluista, hengellisistä kuorokappaleista sekä suuremmista teoksista, kuten Vivaldin Gloria ja Schubertin G-duuri messu. Poikakuoron miesten ohjelmistoon sisältyy lisäksi gregoriaanisia eli yksiäänisiä latinankielisiä kappaleita. Miehet laulavat myös harvemmin kuultuja gregoriaanisia lauluja, koska Simo Kankaalla on Vatikaanissa hyvä ystävä, musiikista vastaava munkki, jolta hän saa johdettavakseen myös tuntemattomampia teoksia.

Vetelin Mieskuoron ohjelmistossa on perinteistä mieskuoromusiikkia sekä esimerkiksi sota-ajan lauluja. Keski-Pohjanmaan maakuntakuoro laulaa klassista suomalaista kuoromusiikkia muun muassa Madetojalta, Kuulalta ja Sibeliukselta. Ohjelmistossa on myös eurooppalaisten säveltäjien isoja kantaatteja ja kuolinmessuja.

Vetelin Poikakuoro harjoittelee kerran viikossa kesätaukoa lukuun ottamatta. Puolitoistatuntia kestävien harjoitusten puolessa välissä on tauko, juttutuokio. Silloin Simo Kangas kertoo mielenkiintoisia tarinoita oman elämänsä, Suomen ja maailman vaiheista, ja niistä keskustellaan.

– Yleensä pojat tulevat noin puolituntia aikaisemmin harjoituspaikkaamme, ja pelaavat vaikkapa biljardia. Olennaista on, että kurinalaisen ja tavoitteellisen harjoittelun ja huolellisen musiikkiteoksiin perehtymisen lomassa on myös suvantopaikkoja, Simo sanoo, hän huolehtii myös kuoron äänenmuodostuksen opetuksesta.

Viimeisten kymmenen vuodenajan kuoroa on säestänyt Veikko Siponkosken kitararyhmä. Ryhmässä ovat soittaneet kuoron omat poika- ja nykyisin miesäänet. Kuoron toiminnan taloudellisista edellytyksistä sekä muista juoksevista asioista vastaa kuorolaisista sekä poikien vanhemmista muodostuva Vetelin poikakuoron Tuki ry.

Uusia poikakuorolaisia otetaan mukaan joka vuosi.

– Kysyn Vetelin ja lähipitäjien alakoulujen opettajilta, saanko tulla kouluunne laulattamaan, ja jos saan luvan, niin laulatan alkusyksystä koulujen 3. luokan pojat. Kaikki laulavat saman laulun, virren Jumalan kämmenellä.

– Kukaan ei laula väärin, mutta joillakin on parannettavaa ja ääni saa vaikkapa vuoden verran vielä kehittyä, Simo kertoo kannustavista metodeistaan.

Vuodesta 1989 Vetelin poikakuoro on järjestänyt Vetelin kirkossa jokaisena joulupäivän iltana Joulukonsertin. Viime vuonna, Suomen 100-vuotisjuhlavuonna kuorolla oli useita Suomi 100-teemaisia konsertteja. Tänä vuonna joulukonsertit alkavat marraskuussa, kun Vetelin Poikakuorolla on joulukonsertti Ruotsissa Västeråsin tuomiokirkossa.

Suomen ja Pohjoismaiden lisäksi Vetelin Poikakuoro on konsertoinut eri puolella Eurooppaa, kuten Belgiassa, Itävallassa, Saksassa ja Tsekissä. Europarlamentissakin kuoro on esiintynyt.

Vetelin Poikakuoro juhlisti vuonna 1995 kymmenvuotisjuhlaansa isännöimällä valtakunnalliset poikakuoropäivät Vetelissä sekä tekemällä konserttikiertueen Kaliforniaan Yhdysvaltoihin. Vuonna 2000 poikakuoro teki 15-vuotisen taipaleensa kunniaksi matkan Keski-Eurooppaan, konserttipaikkoihin kuului muun muassa Hannoverin EXPO2000 -maailmannäyttely.

– Kalifornian konserttikiertue vuonna 1995 poiki mukavan yhteistyön. Yhdessä konsertissamme oli maailman eri lasten elämää ja kehitystä kuvaavan Children of the World -elokuvan tuottaja, hän päätti, että Vetelin Poikakuoro laulaa kyseisen elokuvan tunnusmusiikin. Niinpä sitten parin kuukauden kuluttua elokuvan kuvausryhmä tuli Veteliin, äänitimme ja kuvasimme kaksi päivää Pulkkisten nuorisoseuralla. Kolmetoista maata, muttei Suomi, osti Children of the World -elokuvan esitysoikeudet, Simo kertoo.

Vetelin Poikakuoro ja Poikakuoron mieskuoro ovat myös kilpailleet ahkerasti. Vuosisadan vaihteessa usean vuoden ajan Vetelin Poikakuoro teki paljon yhteistyötä Keski-Pohjanmaan konservatorion viulunsoiton opettaja Raila Järvelän perustaman ja johtaman Viskurit-jousiorkesterin kanssa.

Kun Simon johtamat kuorot suuntaavat konserttimatkoille Eurooppaan, kuorobussin ratissa on tuttu mies, kuoronjohtaja Simo Kangas. Viimeisin Simon ajama kuoromatka oli nyt heinäkuussa, kun Vetelin Mieskuoro teki Baltian konserttikiertueen Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Mukana matkoilla on aina kaksi kuskia, että lakisääteiset lepotauot täyttyvät.

Simo Kankaan bussikuskin hommat alkoivat kekseliäisyydestä.

– Rakensimme 80-luvun alussa omakotitaloa, ja rahat olivat tiukalla. Tutun matkatoimistoyrittäjän kanssa ideoimme, että alamme vaimoni kanssa tehdä loma-aikoina turistimatkoja, mutta siten että matkatoimisto hoitaa kaikki varaukset ja muut etukäteisjärjestelyt. Minä ajoin linja-autokortin, vaimoni toimi matkoilla oppaana – ja niin mentiin lukuisiin Euroopan maihin!

Omakotitalo tuli rakennetuksi ja maksetuksi, mutta linja-autoilu on jatkunut. Ensi talveksi Simo Kangasta on jo kysytty bussikuskiksi turistiryhmälle Seefeldissä, Itävallassa maaliskuussa järjestettäviin hiihdon MM-kisoihin. Simon iässä kortti uusitaan kahden vuoden välein. Lääkärissä tarkistetaan huolellisesti muun muassa näkö, sydämen toiminta, huomiokyky ja muisti.

Vuonna 1839 rakennettu, C.L. Engelin suunnittelema empire-tyylinen Vetelin kirkko on ollut merkittävä Simon musiikkiharrastuksen syntymisessä. Hän on laulanut lapsikuorossa ja vartuttuaan bassoa kirkkokuorossa.

– Vetelissä oli aikoinaan kanttori, joka harjoitteli öisin. Perheeni asui aivan kirkon vieressä. Minä olin noin 10-vuotias, kun olin usein tälle yöllä harjoittelevalle kanttorille nuotinkääntäjänä! Simo naurahtaa lapsuutensa öistä kirkkomusiikkimuistoa.

Simo Kankaan monipuolinen työ kuoromusiikin parissa on huomioitu ja palkittu. Vuonna 1991 hänelle myönnettiin director cantus nimi ja arvo, 2004 hän sai Keski-Pohjanmaa-säätiön Luovan työn-mitali. Nuorten kuoroliiton Heinz Hofman-mitali hänelle myönnettiin 2005 ja Suomen Kulttuurirahaston myöntämä Mikael Agricola-mitali 2007.

”– Vetelissä oli aikoinaan kanttori, joka harjoitteli öisin. Perheeni asui aivan kirkon vieressä. Minä olin noin 10-vuotias, kun olin usein tälle yöllä harjoittelevalle kanttorille nuotinkääntäjänä!”
”– Kukaan ei laula väärin.”