Raili Siltalan kesäkodin taustamusiikkina soivat Immilänkosken kuohut.

Teksti ja kuvat: Reetta Reinman

Nastolasta kolmisenkymmentä vuotta sitten hankittu kesäpaikka on lahtelaiselle Raili Siltalalle sekä rentouttava virkistyspaikka että mahdollisuus toteuttaa itseään mieluisan harrastuksen eli puutarhanhoidon parissa.

Työtä puutarhassa riittää, aika vain tahtoo olla kortilla. 78-vuotias Raili tekee vielä töitä tilitoimistossa, piakkoin on tarkoitus jäädä kokonaan eläkkeelle. Kesänpaikan hoito on Railin vastuulla, hänen miehensä on jo nukkunut pois. Vävypoika mukavasti auttaa anoppiaan esimerkiksi ruusupensasaitojen leikkauksessa ja rannan raivauksessa. Kesäajan suurimman työn eli ruohonleikkuun hoitaa tyttärenpoika Vili. Raililla on kaksi lasta ja kaksi lastenlasta.

– Kävelylenkkiä täällä puutarhassa ainakin saa, eilen esimerkiksi askelmittari näytti, että olin kävellyt pienessä ajassa kolme kilometriä.

Railin puutarhassa soi miellyttävä taustamusiikki. Tontti rajautuu Immilänkoskeen, jonka kuohuja Raili saa kuunnella ja katsella. Saunasta päin voi uida parisenkymmentä vetoa vähän rauhallisemmassa kohtaa jokea pintavedessä.

Puutarhan kasteluvesi tulee joesta pumpulla. Sateisina päivinä mökin kattorännit valuttavat niiden alla olevat tynnyrit täyteen kasteluvettä. Koko runsaan puutarhan kaikki kasvit puita myöden on istutettu tai itse siemenestä kasvatettu, tontti oli aikoinaan peltoa.

– Siemenestä olen kasvattanut myös esimerkiksi amerikanjalavan ja saarnivaahteran, Raili kertoo.

Nurmikkoa Raililla somistaa keltainen suikeroalppi.

Raili suosii pensasaitoina ruusuaitoja. Jaloruusuja hänellä ei ole.

– Tämä kesänä ruusujen kukinta kesti vain hetken, marjoja näyttää tulevan ruusuihin runsaasti.

Marjoja tuottavat myös herukkapensaat, hedelmiä omena- ja kirsikkapuut.

Raili on erityisesti tykästynyt Mehu-Maijalla keitettävään omenamehuun, siitä tulee kuin tuoremehua.

– Lohkon omenat Mehu-Maijaan ja höyrystän tavalliseen tapaan mehuksi. En sokeroi mehua lainkaan, vaan pakastan sen pakastepulloihin. Myös raparperista tulee Mehu-Maijalla hyvää mehua.

Raili kertoo, että kaikki hänen istuttamansa pensasruusut ovat joko osto- tai vaihdokastaimia. Muutama ruusuista on tuotu Virosta.

– Kuulun Suomen Ruususeuraan, siitä ruusuinnostukseni on peräisin. Seura järjestää esimerkiksi mielenkiintoisia taimipäiviä, joiden ohjelmassa on muun muassa ruusuasiantuntijoiden esitelmiä.

Syksyllä Raili haravoi lehdet ruusuaitojen juurille lehtikatteeksi lumisuojaksi.

– Peitän lehtikatteen yleensä turpeella, kovempi turvepeite estää, etteivät myyrät ala niin helposti tonkia ruusujen juurilla olevissa lehtikasoissa.

– Keväällä hyvissä ajoin heti, kun lumi on sulanut, otan lehdet ja turpeen pois, että juuret saavat ilmaa. Keväällä leikkaan ruusuista kuivuneet ja huonot oksat.

Keväällä Raili antaa ruusuilleen jonkin verran puutarhalannoitetta.

– Parasta ruusulannoitetta on oikein kunnolla palanut hevosenlanta.

Pensasruusujen ohella pelargoniat ovat Railin sydäntä lähellä.

– Viime syksyyn saakka minulla oli täällä kesäpaikassani yli 200 pelargoniaa. Siirrän pelargoniat talveksi toimistooni Lahden keskustaan sekä kerrostalokotiini. Erityisesti pelargoniat viihtyvät toimistossani, siellä on isot ikkunat, joista tulee hyvin valoa. Viime syksynä myöhästyin yhdellä päivällä, yöpakkanen oli ehtinyt palelluttaa ison osan pelargonioistani, joista osa oli hyvinkin vanhoja, Raili harmittelee.

– Nyt suurin osa on uusia.

Raili sanoo, että pelargonioiden kanssa on syytä hillitä kastelunintoa, tosin tänä kuivana kesänä sitä ei ole tarvinnut juuri tehdä.

– Suoraa sadetta pelargoniat eivät siedä. Tärkeää on nyppiä huonot kukat pois. Lannoituksena suosin yleiskukkalannoitetta tai erityistä pelargonialannoitetta. Kanankakka on pelargonioille oikein hyvää. Pelargoniat tykkäävät myös nokkosvedestä, ja samalla kun nokkosvesi lannoittaa, se toimii tuholaistentorjujana, Raili sanoo.

Tynnyrissä nokkosista ja vedestä tekemää nokkosvettä hän lisää kymmenen litran kastelukannulliseen puolisen litraa. Yleensä Raili antaa nokkosveden käydä toista viikkoa, tänä hellekesänä on riittänyt lyhyempi aika.

Joka toinen vuosi hän vaihtaa pelargonioille mullat. Keväällä hän leikkaa pistokkaita ja juurruttaa ne.

– Pelargonin pistokas juurtuu yleensä 2–3 viikossa. Kun pistokas on selkeästi täyttänyt ruukkunsa, sen voi koulia isompaan ruukkuun ja latvoa. Pikku hiljaa kastelua voi myös lisätä ja aloittaa lannoittamisen.

Raililla eri kasvuvaiheissa olevat, pistokkaista kasvattamansa pelargoniat on nimetty alalajinsa mukaan, jokaisessa ruukussa on nimilappu sen ruukun haltijasta. Muualta ostamiensa tai saamiensa pelargonioiden juuret Raili aina pesee ennen takaisin ruukkuun laittamista kotilovaaran estämiseksi.

Puutarhaharrastus jatkuu Raililla läpi vuoden. Lahden Puutarhaseuraan hän on kuulunut yli 40 vuotta. Yhdistyksen rahastonhoitajana Raili on toiminut yli kymmenen vuotta, hallituksessa hän on ollut parikymmentä vuotta.

Raili iloitsee, että perinteikkäällä, vuonna 1908 perustetulla Lahden Puutarhaseuralla on nykyisin runsaasti myös nuoria jäseniä. Lahden Puutarhaseura järjestää esimerkiksi puutarha-aiheisia luentoja sekä eriteemaisia puutarha-aiheisia retkiä.

”– Lohkon omenat Mehu-Maijaan ja höyrystän tavalliseen tapaan mehuksi. En sokeroi mehua lainkaan, vaan pakastan sen pakastepulloihin.”
”– Parasta ruusulannoitetta on oikein kunnolla palanut hevosenlanta.”