Kahvi kuuluu arkeen ja juhlaan, kokouksiin ja illanviettoihin. Vaikka kahvin juonti kiellettiin useasti Ruotsi-Suomessa, tänä päivänä Suomi on maailman ainut maa, jossa kahvitauko kuuluu jokaisen työssäkäyvän kansalaisen perusoikeuksiin.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa IV Adolf yritti kahvinjuonnin aikanaan kieltääkin, mutta luopui todettuaan sen mahdottomaksi. Niinpä meillä ryystetäänkin kahvia enemmän kuin missään muualla maailmassa.

Kahvi löytyi todennäköisesti sattumalta Etiopiassa 800-luvulla. Legendan mukaan paimen huomasi vuohiensa käyttäytyvän levottomasti sen jälkeen, kun ne olivat syöneet marjoja kiiltävälehtisestä pensaasta.

Eurooppalaiset tutustuivat kahviin ensimmäistä kertaa Turkin kahviloissa. Euroopan ensimmäiset kahvikupilliset juotiin todennäköisesti Venetsiassa 1500-luvun lopulla. Ruotsi-Suomeen ensimmäinen kahvilasti lienee saapunut jo vuonna 1685.

Ensimmäinen kahvila perustettiin Tukholmaan jo yli 300 vuotta sitten. Kahvin juonti kiellettiin kolmesti Ruotsi-Suomen valtiopäivillä ja yhtä monta kertaa kielto kumottiin. 1800-luvun alussa Kustaa IV Adolfin kerrotaan todenneen, että koska hänen alamaisensa ovat lurjuksia, eivätkä pärjää ilman kahvia, on hänen sallittava tämän juoman nauttiminen toistaiseksi.

Syntymäkylälläni Piippolassa kahvia päästiin maistamaan ensimmäisen kerran vuonna 1778 Gerhard Snellmanin pappilassa. Kyseessä oli pappilan tupaantuliaiset ja J. V. Snellmanin isän Kristian Henrikin kastejuhla. Ihmeellisiä papuja oli, mutta kahvikupit olivat unohtuneet hankkia. Ne haettiin lainaksi Limingan pappilasta.

Tukholmasta juhliin saapunut täti hoiti kahvinkeiton, eihän sitä muuten kukaan olisi osannut edes valmistaa. Snellmanin appiukko Utajärven kappalainen Gabriel Ståhlberg totesi, että meneehän tuo, kun on niin hyvät kyytipojat, rinkelit, sokerit ja muut. Ilman niitä ei kukaan laittaisi moista ainetta suuhunsa, hän arveli.

Ståhlberg ei kyennyt näkemään tulevaisuuteen. Nyt kansa vetää kahvia kaksin käsin, keskimäärin viisi kupillista päivässä. Joka viides lisää kuppiinsa sokeria, puolet lorauttaa myös kermaa tai maitoa.

Kahvin ylenmääräinen juominen sai aikoinaan myös vastustajia. Moralistit katsoivat, että kahvinjuonti kirvoittaa kielenkannat väärällä tavalla ja antaa vauhtia juoruilulle. Lääkäreiden mielestä kahvi oli terveydelle vaarallista, koska se kiihotti hermostoa.

Kahvi lukuina:

- Vuonna 2011 Suomessa oli kahviloita noin 2100 kappaletta.

- 85 prosenttia suomalaisista juo kahvia.

- Raakakahvia kuluu 12 kiloa henkilöä kohti vuodessa.

- Juomme keskimäärin 5 kupillista päivässä per henkilö.