Jigikalastuksen suosio kasvaa kohisten, eikä ihme: jigillä pyynti on vauhdikasta ja monet kalat ottavat hanakasti siihen. Lajiin meitä perehdyttää Juha Happonen, entinen kuntohoitaja, josta tuli kalaa jahtaavien guru.

Teksti: Ari Stenius

Kalastuksen monitoimimies Juha Happonen on järjestänyt matkailu- ja ohjelmatapahtumia vuosikymmenet. Nyt mies myöntää jääneensä samaan koukkuun, mihin hän pujottaa yhä useamman asiakkaansa: päivän sana on jigikalastus, eli jigaaminen, joka on pohjan läheltä kalastamista.

– Viehätys on tuntuma vieheeseen. Syötin liikkeen tuntee koko ajan kädessä. Saalistaja aloittaa kalan narraamisen vapaauitolla, jossa jigisyötti valutetaan pohjaan asti. Sen jälkeen kelataan löysä siima pois ja vapaa pidetään vaakatasossa veden pintaan nähden ja aletaan nostaa hiljalleen, jolloin jigi lähtee uimaan pohjan tuntumassa. Vapaa nostetaan aina, kun siima löystyy jigin pohjaan osumisen vuoksi. Nostosta aiheutuu jigin pomppiva liike, Juha Happonen selvittää.

Jigi on silikonista valmistettu, matoa, toukkaa tai kalaa muistuttava viehe. Siihen kiinnitetään paino, jonka ansiosta se uppoaa.

Sivusuunnassa uiva ja väliin pomppiva viehe houkuttelee kaloja laajemmin kuin pelkästään ylös ja alas hyppivä viehe. Lisäksi pohjassa liukuva jigi herättää pohjakivien väleissä olevien kalojen huomion.

– Jigaaminen on paljon mielenkiintoisempaa kuin uistelu. Koko ajan tapahtuu. Yhtäkkinen räjähtävä pärske hätkähdyttää, on elämys, kun kevyt vapa viestii kalan tarttumisen. Koskaan ei tiedä, tuleeko kymmenen kilon jööti vai sintti pöhkökala. Jännitys on aina läsnä, hehkuttaa Happonen.

– En anna kalatakuuta, mutta pian on tuhat jigireissua käyty, näistä yksikään ei ole nollakeikka.

Juha Happonen on tehnyt televisio-ohjelmia, toimittanut lehtiä, luennoinut, järjestänyt kalastus- ja erämatkoja sekä käynyt liikkeissä antamassa kalastusoppia.

LIIKUNTATAPAHTUMAT veden äärellä, koskikalastus- ja vetouistinreissut ovat edelleen Happosen perusohjelmassa, mutta jigi naaraa uudet ja vanhat asiakkaat Happosen veneisiin yhä useammin.

– Asiakkaat saattavat olla mistä päin maailmaa hyvänsä, sanoo Happonen, jolla on kaksi v-pohjaista venettä ja lautta kalaelämyksiä varten.

– Usein eläkkeelle jääneet yritysjohtajat tulevat hakemaan elämyksiä ja tarinoita, ja saavatkin niitä. Heitä tulee pääosin Suomesta, mutta myös kaikkialta muualta, kuten Yhdysvalloista, Kanadasta, Venäjältä, luettelee Happonen.

Joskus käy niin, että opettaja tilataan maailmalle.

– Happonen lähtee minne vaan, jos halutaan. Kauimmainen keikka on ollut Kanadaan, jossa oli yllättäen kuusisataa ihmistä paikalla. Siinä sitten vedettiin Happos-showta.

Suomessa sadan osallistujan porukka on iso, mutta aika tavallinen, Yleisin ryhmäkoko on noin 20.

– Jääkiekkojoukkueelle ja sen kokoisille ryhmille on pidetty paljon tilaisuuksia.

Juha Happonen ilahduttaa asiakkaitaan pääosin eteläisessä Keski-Suomessa. Jigisyötteinä ovat toukat, madot tai silikonikalat. Saaliiksi ui useimmiten kuhaa, ahventa, haukea tai taimenta.

– Mitä tahansa, vähän riippuu, mitä ja mistä haetaan. Yksi jigikalastuksen suosion syistä onkin se, että ei tarvitse lupia ja kalastaa voi lähes missä hyvänsä. Eikä tarvitse lähteä kalastuskeskuksiin, vaan voi jigata vaikka mökkijärvellä.

”Koskaan ei tiedä, tuleeko kymmenen kilon jööti vai sintti pöhkökala. Jännitys on aina läsnä.”
Mikä laji?

-Jigillä voi pyytää lähes kaikkia kaloja, kuten ahventa, kuhaa ja haukea.

-Yleisimmät jigityypit ovat toukka-, mato- ja kalajigi. -Suosituimpia ovat 3,5–4,5 -tuumaiset toukkajigit. Isoa kalaa pyydettäessä tarvitaan viisituumaisia ja isompia vieheitä.

-Hyviä jigipaikkoja ovat matalikkojen reunat ja virtaavat salmet. Koska kalat ovat usein pohjan tuntumassa ja syvällä, ne tavoittaa kätevimmin juuri jigeillä.

-Myös pilkkimisessä voi käyttää jigiä.