Lottamuseo ja Lottakanttiini haastavat suomalaiset keräämään vähintään viisi kiloa metsiemme terveystuotteita eli marjoja. Syksyn aikana Lottamuseon Facebook-sivuilla julkaistaan lottien parhaat vinkit marjojen valmistamiseen ja säilömiseen.

Suomen luonnossa kasvaa jopa 50 erilaista marjalajia. Joukossa ovat muiden muassa tutkitusti terveysvaikutteiset puolukat, mustikat, lakat, vadelmat, karpalot ja pihlajanmarjat. Metsissä on tänä vuonna kypsynyt ennätyssato esimerkiksi superruoaksikin kutsuttua mustikkaa.

Marjoja on kautta aikojen käytetty runsaasti hyväksi suomalaisessa ruokataloudessa.

Erityisen suuren merkityksen marjavalmisteet saivat pula-ajalla, jolloin ne muodostivat merkittävän ravinnonlisän muuten niukkaan ruokavalioon. Pula-aikana marjoja poimittiin talkootyönä ja tärkeään työhön osallistuivat lähes kaikki vauvasta vaariin.

Talkootyötä vauhditti usein paikkakuntien keskinäinen kilvoittelu. Talkoosuoritukset merkittiin erilliseen talkookirjaan. Kilpailu eri kuntien ja kylien välillä oli ankaraa, sillä palkintoja himoittiin suuresti.

Parhaiden kuntien edustajat saivat talkoovuoden päättyessä kunniapalkinnot itseltään presidentiltä Risto Rytiltä tai Suomen Marsalkka Mannerheimilta. Vuonna 1942 järjestettiin myös Suomen ja Ruotsin välillä marjanpoimintakilpailu. Suomalaiset keräsivät yhteensä huimat 6 841 000 litraa marjoja ja voittivat kilpailun.

Lotta Svärd -lehdessä vuonna 1935 kehotettiin kokeilemaan raakamarjapuurojen ja -keittojen valmistamista. Mainittuja ruokia voi valmistaa melkeinpä mistä marjoista tahansa. Nyt karviaisten ja vadelmien ollessa parhaimmillaan, saadaan niistä valmistettua ravitseva, terveellinen ja ruokaisa aamiainen tai välipala.

Vuonna 1942 järjestettiin Suomen ja Ruotsin välillä marjanpoimintakilpailu. Suomalaiset keräsivät yhteensä 6 841 000 litraa marjoja ja voittivat kilpailun.