Suomessa Jussi Turunen metsästää pääasiassa hirviä. Saksassa saksanhirvien lisäksi myös villisikoja.

Tänä keväänä hän on aloittanut Anar metsästys-, outdoor- ja erävaatemallistojen tuotepäällikkönä.

Anar-metsästysvaatemalliston uutuuksissa vaatesuunnittelija Maarit Pihlajamaa on suunnittelutiiminsä kanssa kehittänyt metsästysvaatteita eri vartalotyypeille. Esimerkiksi miesten housuissa on sekä lyhyttä että pitkää lahjetta eri vyötärönympäryksille. Naisten housuissa on useita eri vyötärömittoja ja kurvikkaat vartalot huomioivia muotoja.

Teksti: Reetta Reinman

Kuvat: Marjo Törnberg

T oissa kesänä vaatesuunnittelija Maarit Pihlajamaa sai mielenkiintoisen haasteen, kun hänelle tarjottiin paikkaa Anar-tuotemerkin pääsuunnittelijana. Maarit vastasi haasteeseen, ja täysin uuden Anar-malliston rakentaminen lähti käyntiin elokuussa 2017. Ensimmäiset tulokset olivat nähtävissä viime syksynä. Anarin mallistoon kuuluvat kuorivaatteet, väli- ja alusasut sekä hanskat ja päähineet. Metsästys- ja outdoor-asuja mallistossa on sekä miehille että naisille.

– Anar-kuoripukujen takki ja housut myydään erikseen, jotta puvun saa istumaan mahdollisimman hyvin. Ihmiset eivät ole standardikokoisia, siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että voi valita juuri omaan kokoon ja muotoon sopivan ylä- ja alaosan. Olennaista on ollut suunnitella metsästysvaatemallisto, josta jokainen metsästäjä löytää itselleen sopivan, niin hirvieläinten kuin vaikkapa vesilintujen metsästykseen. Malliston vaatteet sopivat myös vaellukseen ja toki kaikille luonnossa liikkuville, Maarit sanoo.

Maarit korostaa , että Anarin uutuusmalliston suunnittelu oli tiimityötä. Hän pääsuunnittelijana vastasi työstä. Tuotekehitys jatkuu koko ajan. Maarit iloitsee, että hän on saanut ammattitaitoiseen tiimiinsä entisestään vahvistusta.

– Tämän vuoden kesäkuussa Anarin tuotepäällikkönä aloittanut Jussi Turunen tuo vahvaa osaamista niin tuotekehitykseen kuin markkinointiinkin. Tekniseksi assistentiksi olen saanut loistavan ammattilaisen, tarkan ja pedantin vaatetusinsinööri Riina Nikkilän. Tiimiimme kuuluu myös erittäin osaava virolainen mallimestari, jolla on pitkä kokemus ulkoilu- ja metsästysvaatteiden kaavoituksesta useille tunnetuille tuotemerkeille. Ydintiimin lisäksi Anarin tuotekehityksessä on mukana lukuisa joukko asiantuntijoita ja aktiivisia harrastajia, jotka antavat oman panoksensa tuotteiden laatuun ja käytettävyyteen.

Mallisto valmistetaan pääosin Kaukoidän tehtailla. Tuotannon- ja laadunvalvonta on paikalla koko tuotannon ajan ja raportoi tuotannon edistymisestä ja mahdollisista poikkeamista. Näin varmistetaan, että laatu on tasainen ja vaatimusten mukainen.

Metsästysvaatteen toiminnallisuus ohjaa suunnittelua ja tuotekehittelyä. Toiminnallisuus toteutuu nappiin istuvan kaavoituksen ja rakenteiden avulla.

– Assistenttini, vaatetusinsinööri Riina Nikkilän kanssa hiomme mallimestarimme tekemien kaavojen pohjalta niin rakenteelliset kuin materiaaliratkaisut sekä tuotantoon että käyttöön sopiviksi.

Metsästysvaatteissa pitää olla erinomainen istuvuus, liikkuvuus, joustavuus ja käyttömukavuus. Maastossa toimiva vaate ei saa olla liian kireä tai jäykkä, jotta ampuma-asento löytyy helposti ja sen saa pidettyä.

Materiaalin on oltava hengittävä ja tarpeen mukaan vedenpitävä.

– Metsästyksessä on tärkeää myös se, että vaate on mahdollisimman äänetön. Tuuletuksen on vaatteessa toimittava. Vahvikkeita tarvitaan esimerkiksi polvissa ja kyynärpäissä. Taskuja pitää olla riittävästi ja erikokoisia. Taskujen yksi tärkeä ominaisuus on vedenpitävyys, jotta esimerkiksi radiopuhelimet ja panokset pysyvät kuivina. Metsästysasun housun lahkeessa on tärkeää, että lahkeen sisään mahtuu vaelluskenkä tai muu metsällä käytettävä jalkine. Suunnittelussa on otettava huomioon satoja pieniä yksityiskohtia, joita vaatteen käyttäjä ei edes huomaa. Mutta niiden puuttuminen huomataan, sanoo Maarit.

Useimmissa vedenpitävissä Anar-metsästyspuvuissa on kuorikerroksen eli kalvomateriaalin ja päällikankaan lisäksi rakenteeseen laminoitu tai ommeltu verkkovuori.

– Verkkovuori on erittäin tärkeä. Sen tehtävä on toimia iholta kosteutta siirtävänä kerroksena sekä saada vaate tuntumaan miellyttävältä. Verkko myös pitää hirvikärpäset ja hyttyset loitolla vaatteen käyttäjän iholta ventilaatioaukkojen kohdalla.

Vedenpitävien pukujen uutuusmalli on kuitenkin vuoriton, puuvilla-pohjainen puku. Vedenpitävyys on saatu aikaan vahalla, joka on imeytetty puvun pintamateriaaliin. Ratkaisu tekee puvusta erittäin hyvin hengittävän ja miellyttävän. Käytössä ja pesujen yhteydessä vahaa kuluu pois, mutta sitä voidaan helposti lisätä paremman vedenpitävyyden aikaansaamiseksi.

Anar -metsästysvaatemalliston uutuuksissa vaatesuunnittelija Maarit Pihlajamaa on suunnittelutiiminsä kanssa kehittänyt metsästysvaatteita eri vartalotyypeille. Esimerkiksi miesten housuissa on sekä lyhyttä että pitkää lahjetta eri vyötärönympäryksille. Naisten housuissa on useita eri vyötärömittoja ja kurvikkaat vartalot huomioivia muotoja.

Hinnaltaan Anar-metsästysvaatemallisto ei rajaa asiakkaita.

– Hintakriteerin myötä joistain suunnittelemistani yksityiskohdista pitää luopua. Toki se ottaa sydämestä, mutta totta kai ymmärrän, että hinta on tärkeä, malliston pitää olla mahdollinen kaikille metsästyksen harrastajille, Maarit toteaa.

Viime syksynä lanseeratut Anar-metsästysvaatteet ovat saaneet hyvää palautetta käyttäjiltään niin toimivuuden kuin hinta-laatu -suhteen perusteella.

– Palaute on meidän suunnittelutiimille hyvin tärkeää. Kuuntelemme herkällä korvalla käyttäjien kokemuksia ja kehittämistoiveita.

– Jatkossa mallistoon tulee myös hintavampia tuotteita, esimerkiksi metsästysvaatteita, joissa on enemmän yksityiskohtia – herkkuja! Samoin malliston aluspukeutumisen ja muiden kokonaisuutta tukevien asusteiden materiaaleissa panostamme muun muassa villaan, Maarit kertoo.

Syksyn hirvijahtikauteen Anar-metsästysvaatemallisto täydentyy naisten hirvaspuvulla. Sen materiaali on hiljaista, harjattua trikoota, kuten myös miesten hirvaspuvun.

– Kalvollinen harjattu trikoo pukumateriaalina on lämmin ja vedenpitävä, se toimii erinomaisesti hirvijahdissa, joka jatkuu pitkälle pakkaskeleihin.

Maaritin suunnittelemassa outdoor-mallistossa on vaellukseen, ulkoilmaelämään ja muuhun liikunnalliseen vapaa-aikaan sopivia asuja. Niissä materiaalina on usein vuoriton, vahattu puuvilla-polyesteri yhdistettynä joustavaan tekniseen materiaaliin, jonka avulla vaatteet istuvat erinomaisesti ja tuntuvat miellyttäviltä käytössä.

Anar-metsästysvaatemalliston metsästysasujen materiaalina käytetään pääsääntöisesti synteettisiä kuituja niiden loistavien teknisten ominaisuuksien ja kestävyyden vuoksi. Myös muita materiaaleja käytetään, mutta toimivuus ja kestävyys asettavat omat rajansa.

– Tulevaisuudessa tulen varmasti keskittymään yhä enemmän luonnon materiaaleihin, erityisesti juuri villaan. Tekniikan kehittyessä myös näistä materiaaleista saadaan toimivia vaatteita kovaankin käyttöön.

Tällä hetkellä Maarit seuraa mielenkiinnolla puupohjaisten vaatekuitujen kehitystä.

– Puupohjaiset kuidut tulevat varmasti nousemaan merkittävään asemaan vaateteollisuudessa. Samoin näen suuria mahdollisuuksia käytettyjen vaatteiden kierrätyksen ulottamisessa kierrätyskuidun teolliseen valmistamiseen ja edelleen jalostamiseen uusiksi vaatteiksi, hän pohtii vaatetusalan tulevaisuutta.

Maarit rakastaa luonnon värejä. Anar-mallistoon Maarit on kehittänyt naavaan mielikuvat vievän vihreän-harmaan-ruskean Anar camo -kuvioinnin. Malliston muut päävärit ovat oranssi ja metsänvihreä. Vaatteiden kuviointi on nykytrendien mukaan jopa katukuvaan sopiva metsästyshenkinen, mutta luonnossa erittäin hyvin maastouttava.

– Erityisesti kyttäys- ja hiivintäjahdissa on ensiarvoisen tärkeää, että vaatteet kätkevät metsästäjän riistan näkökyvyltä.

Turengissa varttunut Maarit asuu maaseudun rauhassa lähellä luontoa, Kalajoen rannalla. Paljon luonnossa liikkuvana hänellä on aitiopaikka tehdä havaintoja, miten omat ja toisten suunnittelijoiden suunnittelemat urheiluvaatteet toimivat käytännössä.

– Lenkkeilen päivittäin koiriemme kanssa, käyn kuntosalilla ja jumpissa säännöllisesti. Harrastan myös vaeltamista mahdollisuuksien mukaan.

Luonto – luonnon muodot ja väri – on hänelle rakas inspiraation aarreaitta.

– Tulevaisuudessa niin minun kuin myös muiden kansainvälisten vaatesuunnittelijoiden värikartoissa nähdään varmasti paljon heleitä talviluonnon värejä. Talvisen pakkaspäivän värit ovatkin aivan loistavia. Muistan kun talven kovissa pakkasissa ajoin eräänä iltapäivänä autolla auringon laskiessa ja ihailin taivaanrannan loistavia värejä sekä pakkasten huurruttamia puita. Näky oli hurmaava, Maarit muistelee.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Marjo Törnberg

Ylivieskalainen, Jussi Turunen , 38, on suorittanut metsästyskortin 12-vuotiaana.

– Pienestä pitäen kuljin isän kanssa metsällä, olen kasvanut metsästysharrastukseen, toteaa Reisjärvellä syntynyt Jussi.

Jussi kuuluu kahteen metsästysseuraan, Reisjärven eräveljiin sekä Ylivieskan Raudaskylän metsästysseuraan.

– Reisjärven seura on reilusti isompi, meitä on noin seitsemänsataa jäsentä ja aktiivimetsästäjiä parisataa. Ylivieskan Raudaskylän seurassa on vajaa 200 jäsentä ja aktiivimetsästäjiä joitakin kymmeniä. Jahtipinta-alaa Reisjärven seuralla on noin 24 000 hehtaaria ja Raudaskylän seuralla noin 6000 hehtaaria, Jussi kertoo.

Hirvilupia on tänä vuonna Reisjärven eräveljillä 40 ja Raudaskylän metsästysseura r.y.llä kymmenen.

– Hirvikanta Pohjois-Pohjanmaalla on mielestäni tätä nykyä sopivalla tasolla. Kannassa on ollut suurtakin vaihtelua. Joskus se on ollut hyvin pieni ja joskus haitallisen suuri nimenomaan liikenneturvallisuuden kannalta. Peura- ja metsäkauriskanta on Pohjois-Pohjanmaalla vähäinen, metsäkaurislupia ei ole kuin muutamia.

Susi kuuluu Jussin mielestä Suomen erämaaluontoon, mutta hänen mielestään kantaa pitää saada karsia, jos susi alkaa vierailla ihmisten pihoissa sekä poro- ja lammastiloilla.

– Mielestäni suurpetojen pyyntiluvat pitäisi olla kansallisesti määriteltyjä. Paras asiantuntemus on Suomen riistakeskuksen alaisilla alueellisilla riistaneuvostoilla ja riistanhoitoyhdistyksillä, ei EU:n virkamiehillä, jotka eivät mitenkään voi tuntea paikallisia olosuhteita ja riistakantaa sekä tarpeita sen rajoittamiseen. Poliisilla on mahdollisuus ja toimivalta päättää yksittäisen suurpedon karkotuksesta ja jopa poistamisesta, jos se on turvallisuuden kannalta tarpeen.

Metsästyskausi alkaa elokuun 10. päivä kyyhkyjahdilla, sen jälkeen tulee sorsanmetsästys 20. elokuuta.

Pääasiassa Jussi metsästää sorkkaeläimiä, hirvi on pääsaaliskohde. Noin neljästi vuodessa hän käy myös Saksassa jahdissa saksalaisten kavereidensa luona. Saksassa hän metsästää saksanhirviä ja villisikoja, välillä myös pienriistaa, kuten sorsia, jäniksiä ja fasaaneja.

– Saksassa eläimet elelevät peltojen ja niittyjen läheisyydessä, koska metsää Saksassa on huomattavasti vähemmän kuin meillä. Ne syövät heinää ja viljaa sekä lehtipuiden oksia; tämän vuoksi niiden liha on paljon pehmoisempaa ja vähemmän voimakkaan ”riistanmakuista” kuin suomalaisen hirven liha.

Suomessa hirven ravinto on suuren osan vuodesta karua. Talvella hirven ruokavaliossa on etenkin männyn ja katajan oksia ja kuorta lehtipuiden oksien ja kuoren lisäksi.

Jussi iloitsee siitä, että riistalihan käsittely ja säilytys on nykyään metsästysseuroilla hyvin asiantuntevaa ja hygieenistä.

– Sähköistetyissä lahtivajoissa on asialliset lihan käsittelyvälineet ja hyvät kylmäsäilytystilat.

Jussin mielestä ehdottomasti paras herkku hirvenlihasta on sisäfilepihvi.

– Nopea paistaminen kuumalla valurautapannulla voissa medium miinukseksi. Suolaa mausteeksi, ei mitään muuta, jotta lihan maku pääsee hyvin esille. Lisukkeeksi perunaa: lohkoperunoita, paistettuja perunoita tai muusia ja salaattia. Hirven sisäfilepihvi maistuu kyllä ihan sellaisenaankin ilman mitään lisukkeita.

Ennen pihvien paistamista Jussi neuvoo pitämään lihaa nelisen tuntia huoneenlämmössä, että lihassyyt avautuvat ja näin pihvi ei kovetu paistettaessa.

Kuka saa hirven sisäfileen?

– Saalis jaetaan tasapuolisesti kaikkien metsästäjien kanssa. Jokainen saa saman kokoiset osat koko jahtikauden saalismäärästä. Ampuja saa hirven pään ja sarvet niin halutessaan. Hirven sisäelimistä kielille on ottajia jonoksi asti, sisäelimiä halutaan vähemmän. Ampuja saa päättää, kuka hirviporukasta saa kielen. Maksan kohdalla hirven vasan maksa on metsästäjien mieleen ja lisäksi ylivuotisen hirven maksa. Vanhempien hirvien maksat sekä muut sisäelimet menevät nykyään koirien herkuiksi.

Jussi kertoo, että vasan maksalla hirviporukka herkuttelee yleensä jo heti maastossa kaatamisen jälkeen.

– Nopea paistaminen nuotiotulella valurautapannulla voissa tai kepin nokassa. Vähän suolaa ja herkku on siinä. Puolukka-aikaan voi kyytipojaksi poimia jokusen puolukan, tai ottaa vähän sokeria mukaan ja tehdä hilloksi.

Asekaapissa Jussilla on useita haulikoita, pienoiskivääri ja kivääri.

– Minulla on yksi ns. palapelikivääri, sitä käytän eniten; Blaser R8 Success, puutukkinen, useampi eri kaliiberinen piippu löytyy, mutta pääasiassa käytössä on .308 win.

Jussi kertoo, että kiikareiden optiikka kehittyy ja täsmällistyy koko ajan hurjaa vauhtia; tämä tuo osaltaan laatua jahtiin.

– Esimerkiksi nopeassa ja liikkuvassa ajojahdissa kiikarissa pitää olla laaja näkökenttä ja päivällä näkyvä valopiste. Hämärässä metsästettäessä korostuvat kiikarin optiikan hämäräominaisuudet, ammuttava riista pitää tunnistaa ennen laukaisua. Kiikareiden optiikkaan on hyvä panostaa aina käyttötarkoituksen mukaan. Se mahdollistaa sekä turvallisen että eettisen metsästämisen. Minulle on ainakin tärkeää, että en ammu koskaan epävarmoja laukauksia; se on epäeettistä riistan kannalta.

Jussi Turunen on aloittanut tänä keväänä Anar metsästys-, outdoor- ja erävaatemallistojen tuotepäällikkönä. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa Anar-tuotteiden tuotekehitys, malliston hinnoittelu, myynnin ja markkinoinnin tuki sekä tuotannon ja toimitusten aikataulutus. Jussi osallistuu myös vaatemallistorunkojen rakentamiseen yhdessä pääsuunnittelijan kanssa.

– Anar on suomalainen, parikymmentä vuotta vanha tuotemerkki. On ollut hienoa päästä osaksi tunnetun brändin valikoiman takana olevaa tuotekehitystiimiä, Jussi toteaa.

Anar-tuotteita on saatavilla muun muassa Kärkkäisen tavarataloissa ja verkkokaupassa www.karkkainen.com, sekä useilta muilta jälleenmyyjiltä ympäri Suomen.

– Valikoiman kasvaessa tuotemerkki herättää koko ajan suurempaa mielenkiintoa jälleenmyyjäkentässä ja yhteistyöpyyntöihin saa vastata tiheästi. Suomen lisäksi Anar tunnetaan myös muissa maissa; vientiä on tässä vaiheessa muun muassa Venäjälle ja Saksaan, sekä muutamiin Itä-Euroopan maihin. Vientiä on myös tarkoitus laajentaa.

Metsällä Jussi arvostaa metsästysasussa juuri istuvuutta ja hengittävää materiaalia. Passissa ollessa, kun istutaan pitkään paikallaan usein myös sateessa ja tuulessa, hän käyttää myös kalvovaatteita. Muutoin Jussi suosii kalvottomia tai ns. puolikalvollisia asusteita, varsinkin liikkuvassa jahdissa.

– Hyvä metsästysvaate ja - jalkine on sellainen, jota ei edes huomaa päällä, hän kiteyttää.

Jussilla on pitkä kaupanalan kokemus erilaisista tehtävistä. Vuodesta 2003 vuoteen 2008 hän on työskennellyt myyjänä ja ostajana Kärkkäisen urheiluosastolla Oulun ja Ylivieskan tavarataloissa. Hiukan yli kymmenen vuotta Jussi oli töissä kahdessa talotehtaassa, talomyynnissä ja myynnin johdossa. Lisäksi hän on ollut käynnistämässä useita uudisrakentamisprojekteja ympäri Suomea.

Näissä tehtävissä ja sydäntä lähellä olevissa luontoharrastuksissa Jussille on tullut tutuksi niin erävaatteet kuin -varusteetkin, ja ammattitaitolistaan on kertynyt vahva myynnin ja projektinhallinta.

Kymmenen vuotta työn vuoksi Suomea autolla kiertänyt Jussi iloitsee siitä, että työpiste on taas kotikaupungissa Ylivieskassa. Ajamiseen kuluneen ajan hän saa nyt hyödynnettyä omaksi ilokseen – ja uusi pestikin tuntuu täysin omalta.

”– Mielestäni suurpetojen pyyntiluvat pitäisi olla kansallisesti määriteltyjä.”
”– Kalvollinen harjattu trikoo pukumateriaalina on lämmin ja vedenpitävä, se toimii erinomaisesti hirvijahdissa, joka jatkuu pitkälle pakkaskeleihin.”
”– Erityisesti kyttäys- ja hiivintäjahdissa on ensiarvoisen tärkeää, että vaatteet kätkevät metsästäjän riistan näkökyvyltä.”
”– Nopeassa ja liikkuvassa ajojahdissa kiikarissa pitää olla laaja näkökenttä ja päivällä näkyvä valopiste. Hämärässä metsästettäessä korostuvat kiikarin optiikan hämäräominaisuudet. Ammuttava riista pitää tunnistaa ennen laukaisua. ”