Suomen ensimmäinen sanomalehtinainen

Kirjallisesti lahjakas Fredrika Runeberg jäi syyttä miehensä varjoon

Fredrika Runeberg oli paitsi oman aikansa suurimman julkkiksen vaimo, kahdeksan lapsen äiti ja vieraanvarainen suuren kotitalouden emäntä, myös aikansa sivistyneimpiä naisia.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

F redrika Runeberg (1807–1879) on kirjoittanut Suomen ensimmäisen historiallisen romaanin ja oli maan ensimmäinen sanomalehtinainen. Fredrika Runeberg perusti Porvooseen naisyhdistyksen ja köyhien tyttöjen koulun. Mutta näin joutui tämä lahjakas ja taitava nainen toteamaan: ”Mies kirjoittaa, kun tahtoo ja tuntee olevansa vireessä, nainen, ainakin sellainen, jolla on lapsia ja talous, kun saa ja ehtii ja on kiitollinen voidessaan aivan kuin varastaa itselleen tällaisen ilon”.

Lapsuutensa ja nuoruutensa Fredrika os. Tengström vietti Turussa. Sairasteleva Fredrika lähetettiin 13-vuotiaana joksikin aikaa Raaheen enonsa luokse parantumaan. Paluumatkalla vuonna 1821 hän kävi tervehtimässä sukulaisiaan Pietarsaaressa ja tapasi siellä pikkuserkkunsa Johan Ludvig Runebergin , josta tuli myöhemmin hänen puolisonsa. Ensikohtaamisen ei kerrota olleen erityisen romanttinen: Johan Ludvig oli palannut juuri kalastusretkeltä ja yritti vältellä vieraita huonolla menestyksellä.

Vuonna 1824 Fredrikan isä kuoli. Sen lisäksi heidän talonsa tuhoutui Turun palossa. Fredrikan ja hänen äitinsä oli pakko muuttaa Paraisille. Siellä Fredrika tapasi usein Johan Ludvigia, joka toimi siellä kotiopettajana, ja he kävivät kirjallisia keskusteluja. Jossain vaiheessa keskustelut saivat uusia juonteita. Vuonna 1831 Fredrika ja hänen pikkuserkkunsa viettivät häitä ja perustivat kodin Helsinkiin.

Fredrika Runeberg on sanonut Helsingin-aikaa elämänsä onnellisimmaksi, vaikka se olikin raskasta koko ajan kasvavan perhekunnan vuoksi. Perheeseen otettiin tulojen lisäämiseksi poikia täyshoitoon, mistä koitui Fredrikalle ylimääräistä työtä. Yksi pojista oli myöhemmin kirjailijana tunnettu Zacharias Topelius .

Perheen varsinaiseksi kotikaupungiksi tuli kuitenkin Porvoo, jonka lukion lehtorin viran Johan Ludvig sai. Rihkamakatu 8, jossa Runebergit asuivat vuosina 1838–1852 syntyi merkittävä osa kirjailijapuolisoiden tuotannosta sekä muutama poikalapsi. Myöhemmin perhe muutti suureen puutaloon, johon kuului myös aidattu puutarha. Kukkia oli vähän ja Fredrika ryhtyikin rakentamaan puutarhaa kukoistavammaksi. Pihasta löytyi muun muassa syreeniaita, omenapuita ja runsaasti marjapensaita. Fredrika istutti ja oksasti omenapuita, ja pian olivat kaikki kuusi poikaa saaneet nimikkopuunsa.

Runebergien kodista muodostui seuraelämän keskipiste. Kodissa oli jatkuvasti vieraita, Runebergin sukulaisia tai läheisiä ystäviä, joiden kanssa tämä saattoi helposti valvoa läpi yön. Hyvin usein taloon saapui myös tuntemattomia runoilijan ja kansallisen suurmiehen ihailijoita. Koti oli tunnettu vieraanvaraisuudestaan. Kotityöt veivät suuren osa Fredrika Runebergin ajasta. Enimmillään Runebergin kodissa asui kolmetoista henkilöä: vanhemmat, kuusi poikaa, neljä piikaa ja yksi renki.

Runeberg oli jo eläessään hyvin arvostettu sekä virsikirjakomiteassa tekemänsä työn että runokokoelmiensa ansiosta. Runebergin hautajaispäivänä 12.5.1877 kaikki Porvoon kaupat olivat kiinni ja myös Helsingissä hautajaisten ajan.

Jo vuonna 1880 Runebergien koti Porvoossa Aleksanterinkatu 3:ssa tehtiin museoksi. Runebergin aseman takia heidän käyttämänsä esineet ovat säilyneet kauppakuitteja ja Fredrikan keskeneräistä sukankudinta myöten. Johan Ludvig Runebergin 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi talo remontoitiin. Myös Fredrikan puutarhassa aloitettiin laajamittaiset kunnostustyöt. Hiekkakäytävät kaivettiin esiin, kukkapenkit kunnostettiin ja uusia kukkia istutettiin runsaasti. Fredrika rakasti ruusuja, joita hän kasvatti enimmäkseen ruukuissa. Fredrika Runebergilla oli viherpeukalo parasta laatua. Hän osasi hoitaa hienot ruusunsa niin, että ne kukkivat aina hyvin. Flooran päivänä Runebergien kodissa on avoimet ovet, ja Fredrikan taimien pistokkaita on mahdollista hankkia silmäniloksi omaan kotiin.

Runebergin kodissa on kasveja, joita ei näy kukkakaupoissa. Salin ikkunalla kukoistava kriinumi kertoo rakastavan emäntänsä kukkienhoitotaidoista vielä tänä päivänäkin. Vanha seinäkello mittaa mennyttä aikaa punaisena hehkuvien pelargonioiden vieressä. Kerrotaankin, että Porvoon rouvilla oli kilpailu, kenellä oli kaupungin hienoimmat kukkaikkunat. Kun höyrylaiva vei leskeksi jääneen Fredrika Runebergin muuttokuormineen Helsinkiin, oli mukana 42 ruukkuruusua. Uudessa kodissa ne kukkivat kauniisti rakastavan kasvattajansa viimeiset vuodet.

Lähteet ja kirjallisuutta:

Rahikainen Agneta 2004: Fredrika.

Tuulio Tyyni 1979: Fredrikan Suomi.

Runeberg.net, Wikipedia

”Fredrika rakasti ruusuja, joita hän kasvatti enimmäkseen ruukuissa.”

Kuka?