Teksti: Ari Stenius

K ari Jalonen ja Lauri Marjamäki ovat kirjoittaneet nimensä kärppäläiseen historiaan. Jalonen voitti Kärpissä neljänä päävalmentajakautenaan kolme mestaruutta ja pronssin. Marjamäki on juhlinut Kärpissä kahta mestaruutta. Kolmas on mahdollinen, mikäli kausi päättyy kultajuhliin.

Suomen kiekkoleijonia valmentava Jalonen lopettaa valtakunnan seuratuimman urheilupestinsä keväällä ja leijonan jäljille astelee Marjamäki. Marjamäki, kuten Jalonen aiemmin, sai tarjouksen, josta ei ole voinut kieltäytyä: Leijonien päävalmentajuus on ammatillinen huipennus Suomen kiekkopiireissä.

Kevään MM-kisoissa Marjamäki kuului Jalosen valmennustiimiin, mutta jättäytyi pois. Syy oli selvä: liikakuorma – Kärppien päävalmentajuus vaati kaiken huomion, eikä Marjamäki halunnut tehdä kumpaakaan pestiään puolivaloilla.

Seuraavan uutisen tarjosi Jalonen ilmoittamalla, että hän ei käytä optiotaan, eikä jatka Leijonien päävalmentajana. Jalosen seuraajaksi nimettiin nopealla aikataululla Marjamäki, jonka uskottiinkin olevan Jalosen seuraaja. Tosin vasta vähän myöhemmin.

Marjamäen lähtö Kärpistä on ymmärrettävissä. On tarjouksia, joita ei kannata sivuuttaa, ja tämä oli ”Latelle” sellainen. Jalosen lähtöä pois leijonakuninkaan saattaa joku ihmetellä, mutta ei kannata.

”Kojo” lähti, koska mies kaipasi takaisin haalarihommiin seuravalmentajaksi. Leijonien luotsaaminen on kunnia, mutta intohimoiselle lajiperfektionistille liian vähän adrenaliinipiikkejä tarjoavaa.

– Kaipaan päivittäistä valmentamista ja palaan seuravalmennukseen, myönsi Jalonen.

Marjamäessä on niin paljon samaa paloa kuin Jalosessa, että ennuste on helppo: myös Marjamäki palaa seuravalmennukseen. Vapaaehtoisesti.

Jos joku luuli , että joko Kärpät tai Leijonat ovat nyt heitteillä, kun valtakunnan ykkösketjun valmentajilla on reppu selässä, niin he erehtyvät. Niin Marjamäki kuin Jalonen haluavat jättää voittoisan työnjäljen. Marjamäki onnistui Oulussa, kävipä tulevassa keväässä kuinka hyvänsä. Jalosen onnistuminen Leijonissa punnitaan keväällä.

Viime kevään MM-kisat Tsekissä päättyivät pettymykseen, mutta Moskovan ja Pietarin kevät 2016 voi olla Jalosen Leijonien juhla. Suomella ei tule olemaan kisojen parhaita pelaajia, mutta joukkueena Suomi voi voittaa vaikka sen Jalosen paaluttaman tavoiteen.

– Haluan voittaa valmentajana maailmanmestaruuden, täräytti Jalonen tavoitteensa leijonakuninkaana.

Jalosen perusteellisuus pelaajavalinnoissa ja pienimpienkin yksityiskohtien huomioiminen petaavat Suomelle mahdollisuuden. Loppuviikosta valittu leijonajoukkue Helsingin Karjala-turnaukseen näyttää Jalosen palon ja halun voittaa nyt – ja erityisesti keväällä, johon Jalonen joukkoinen valmistautuu.

– Olen aina osannut valmistautua, on Jalonen kuvannut onnistumisiaan pelaajana.

Sama resepti toimii valmentajana. Suomen maajoukkue on kokenut ja jokainen tämän viikon valittu pelaaja on poimittu ominaisuuksiensa mukaan, eikä yhtään ”poikasta” ole otettu mukaan.

Nyt ei rakenneta, vaan tähdätään kevääseen. Kumpikin, Jalonen ja Marjamäki, voivat juhlia keväällä.

”Leijonien päävalmentajuus on ammatillinen huipennus Suomen kiekkopiireissä.”