ECI on kansalaisaloite TTIP- ja CETA-sopimuksia vastaan.

ECI (engl. Self-organised European Citizens’ Initiative) perustettiin joulukuussa 2012. Siihen kuuluu lähes kolmesataa eurooppalaista organisaatiota, jotka uskovat, että nämä kaksi sopimusta, TTIP- ja CETA, ovat uhka demokratialle, oikeusvaltiolle, ympäristölle, terveydelle, julkisille palveluille sekä kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksille.

Euroopan komissio toivoi saavansa TTIP- ja CETA-neuvottelut loppuun ilman julkista keskustelua, mutta ECI haluaa puuttua tähän.

Euroopan union i aikoo pian allekirjoittaa kaksi kauaskantoista vapaakauppa- ja investointisopimusta: yhden Kanadan ja EU:n (CETA) sekä yhden Yhdysvaltojen ja EU:n (TTIP) välillä. Virallisen linjan mukaan sopimukset luovat työpaikkoja ja lisäävät talouskasvua.

Vastanäkemyksen mukaan sopimukset auttavat kuitenkin vain isoja yhtiöitä, eivätkä kansalaisia. ECI:n ja STOP-TTIP:n mukaan seuraavasti:

* Sopimus heikentää nykyisiä lakeja: kanadalaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset saattavat vaatia vahingonkorvauksia, jos he uskovat kärsineensä tappiota EU:n tai EU:n jäsenvaltion lakien tai toimenpiteiden takia. Sopimus voi myös vaikuttaa yhteisen edun nimissä tehtyihin lakeihin, kuten ympäristö- ja kuluttajansuojalakeihin. Korvauspäätöksistä eivät päättäisi yleiset tuomioistuimet, vaan yksityinen välimiesoikeus, josta ei voi valittaa.

* Uusia lakeja ja säädöksiä tehdessä tulee ottaa huomioon ne konsernit, joiden kaupankäynti saattaa olla näiden lakien takia uhattuna. Tätä kutsutaan sääntely-yhteistyöksi. Se tarkoittaa, että hallitus kutsuu isot yritykset osallistumaan asiantuntijaryhmiin vaikuttamaan uusiin lakialoitteisiin, jopa ennen kuin niistä on keskusteltu eduskunnissa.

* Isot yritykset vaikuttavat CETA- ja TTIP-sopimuksia koskeviin neuvotteluihin. Virallisten lausuntojen mukaan TTIP:n valmisteluvaiheessa pidettiin 590 kokousta EU-komission ja lobbaajien välillä. 92 % näistä kokouksista olivat yhtiöiden edustajien kanssa, kun taas vain muutamissa tapauksissa keskusteltiin kuluttajien ja ammattijärjestöjen edustajien kanssa.

* Neuvotteluja käydää n salassa. Paine sopimuksen hyväksymiseen on korkea: EU-komission mukaan hylkääminen vaarantaisi talouden ja työllisyyden kasvua ja tekisi neuvotteluista merkityksettömiä, joka taas ärsyttäisi kauppakumppaneita.

* Työntekijöiden oikeudet ovat uhattuna, sillä Yhdysvallat eivät tunnista samoja työntekijöiden perusoikeuksia kuin EU. Koska ulkomailta tulee kilpailua, myös monet työpaikat ovat uhattuna.

* Kun julkiset laitokset, kuten sairaalat tai jätehuolto ovat kerran yksityistetty, ne olisi sopimusten takia vaikeaa tai jopa mahdotonta siirtää takaisin julkiselle sektorille.

* Sopimukset asettavat korkeat paineet EU:lle ja sen jäsenvaltioille hyväksyä riskialtista teknologiaa, kuten vesisärötystä (menetelmä, jolla porataan fossiilisia energiavaroja) tai geenitekniikkaa.

* Elintarvikestandardit ja kosmetiikkaa sekä lääkkeitä koskeva kuluttajansuojalaki uhkaa laskea USA:n standardien tasolle.

Lähde: STOP-TTIP-liikkeen nettisivut.

TTIP-sopimus

* Nimi TTIP tulee englannin sanoista Transatlantic Trade and Investment Partership, suomeksi Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus.

* TTIP-vapaakauppasopimuksessa on kyse siitä, vapautetaanko EU-maiden palvelut, tavarat, ruoka, raaka-aineet ja energiamarkkinat amerikkalaiselle kilpailulle ja pääsevätkö eurooppalaiset yritykset vastaavasti Amerikan markkinoille.

* Vapaakauppasopimuksen myötä loputkin tuontitullit (jäljellä noin 4 %) poistettaisiin. Tuotteet liikkuisivat vapaasti EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

* Asiantuntijat ja kansalaisaktivistit kiistelevät siitä, onko TTIP Suomelle ja EU:lle huono vai hyvä asia: viekö se suomalaiset työpaikat ja tuo tehotuotetun ruoan ruokapöytiin, vai onko se Suomelle maailmanlaajuinen kilpailuetu.

* Asiantuntijat ovat huolissaan myös sopimukseen sisältyvän investointisuojan vaikutuksista valtioiden itsemääräämisoikeuteen.

* Toteutuessaan sopimus olisi vuosisadan mullistus koko maailmankaupalle.