Vaalipuheita (vinjetti)

Suomen kansantalous on kriisissä, koska vienti ei vedä. Vientiteollisuuden korvaaminen velanotolla on ollut meille kohtuuton tie.

Suomalaiset kalliisti tuotetut tavarat eivät mene maailmalla kaupaksi. Peliteollisuudesta ei ole meille pelastajaksi, vaikka suomalaiset pelialan tuotteet ovatkin maailmalla nyt suosittuja. Kyse on kuitenkin kansantalouden kannalta hyvin marginaalisesta ilmiöstä.

Mitä Suomessa osataan? Mitä Suomi saa myytyä?

Suomessa on valtava määrä insinööriosaamista: korkean teknologian, konepajateollisuuden, metsäteollisuuden ja rakennusalan sekä lääketeollisuuden, maatalous- ja elintarviketeollisuuden osaamista. Myös suomalaista koulujärjestelmää ylistetään maailmalla.

Tulevaisuudessa Suomen tulee keskittyä osaamisen ja palveluiden vientiin.

Palveluvienti ei työllistä ainoastaan johtajia, vaan lisäksi suuren joukon toimihenkilöitä ja ruohonjuuritason työntekijöitä. Osaamisen ja palveluiden myyminen liikkuu sujuvasti ilman törmäilyjä protektionististen tullimääräyksien ja investointisuojan kanssa.

Tanskalaiset ovat tämän oivaltaneet. Maa menestyy, vaikka sillä ei ole luonnonvaroja, mutta se osaa myydä osaamista. Kaksi kolmasosaa Tanskan bruttokansantuotteesta tulee palveluiden myynnistä. Tanskalaiset suunnittelevat Euroopan sillat ja moottoritiet.

Pilvenpiirtävät Euroopassa ja Lähi-idässä ovat tanskalaisten arkkitehtitoimistojen piirtämiä.

Vientiin tarkoitettujen tavaroiden massatuotanto ei kalliiden työvoimakustannusten lakkoalttiissa Suomessa kannata. Sen sijaan hyvin koulutetut suomalaiset osaajat voivat myydä palvelujaan erilaisten tuotteiden käyttämisessä ja tuotekehityksessä. Nykyään tietotekniikka tarjoaa tähän valtavat mahdollisuudet. Aina osaajan ei tarvitse mennä edes itse paikalle.

Suomessa jaksetaan edelleen murehtia Nokian menettämisestä. Nokialaisten tietotaito ei ole mennyt mihinkään. Se on valtava kansallisomaisuus, innovatiivista hyödyntämistä odotteleva potentiaali niin vientiin kuin kotimaan tuotekehitysmarkkinoille, ja samalla merkittävä mahdollisuus ratkaista työttömyysongelmaamme.

Suomen työvoimatoimisto-organisaatio saisi tehdä luokkaretken Ruotsiin. Ruotsissa yritykset ovat erittäin läheisessä yhteistoiminnassa työvoimatoimiston kanssa. Olennaista toiminnassa on, että työttömäksi jäänyt ja mahdollinen uusi työnantaja pyritään aktiivisesti saattamaan tietoiseksi toinen toisistaan, ja työttömiä innostetaan myös omaan yritystoimintaan.

Suomessa työtön työnhakija saa haeskella omin päin töitä. Määräajoin häntä ainoastaan patistetaan paitsi ilmoittautumaan, niin erilaisiin, aikuisia ammatti-ihmisiä nöyryyttäviin, ylisuureksi paisutetun työttömyysorganisaation kehittämiin koulutuksiin.

Työn vastaanottamisesta on Suomessa tehty kannusteloukku; monesti on kannattavampaa ottaa vastaan erilaiset tuet kuin tarjottu työ. Samalla nykyisen korkean työttömyydenkin aikana monet suomalaiset yritykset kipuilevat ammattitaitoisen työvoiman puutteessa.

Suomen vienti tarvitsee muutoksen:

kun tavarat eivät mene kaupaksi, niin viedään palveluita

Peter Fryckman

Kansanedustajaehdokas

(Muutos 2011)