Martta Wendelinin nostalginen maailma

Idylliset kuvat eivät paljasta surullista tarinaa kuuluisan suomalaisen korttitaiteilijan Martta Wendelinin oman elämän vaiheista.

Teksti: Tarja LehtolaKortit kirjoittajan kokoelmista

Talvinen maisema, tontut, kynttilät, kukat, joulukirkkoon kiiruhtavat ihmiset. Joulukortit ovat aina saaneet taiteilijat ympäri maailmaa inspiroitumaan erilaisista jouluun liittyvistä aiheista. Ensimmäinen tunnettu joulukortti painettiin vuonna 1843 Lontoossa. Joulukortit saavuttivat nopeasti suuren suosion ja levisivät ympäri Eurooppaa. Postinkulku oli nopeutunut rautateiden myötä ja postimerkit oli otettu käyttöön. Luku- ja kirjoitustaitokin olivat yleistyneet.

Suomessa posti sai joulukortin kuljetettavakseen ensi kerran vuonna 1871. Tänä päivänä huolimatta tekstiviesteistä ja sähköisesti lähetettävistä joulukorteista, suomalaiset kirjoittavat joka joulu lähes 40 miljoonaa joulukorttia. Kortti on pysyvä jälki ja muisto, jota tekniikan tuomat mahdollisuudet eivät koskaan voi korvata.

1900-luvulla kuuluisia joulukorttitaiteilijoita Suomessa olivat Martta Wendelin ja Rudolf Koivu . Heidän nostalgisia ja suosittuja tunnelmakuviaan olemme nähneet jo yli sadan vuoden ajan. Ruotsalainen Jenny Nyström antoi tontulle sen ulkonäön, jollaisena me kaikki sen tunnemme: Pieni mies, jolla on iloinen ilme ja punainen lakki.

Rakastetun taiteilijan Martta Wendelinin korteista yli puolet on joulukortteja. Hän piirsi ja maalasi yli kolmenkymmenen vuoden ajan noin 650 joulukorttia. Martta Wendelinin kuvista on sanottu, että niissä vallitsee ikuinen sunnuntai. Hänet muistetaan lehtikuvituksistaan, erityisesti Kotilieden kansista, sekä satukuvistaan ja postikorteistaan.

Satujen kuvittajana Wendelin oli oman aikansa merkittävin. Kirjankuvituksia ja kirjankansia hän on tehnyt lähes 400. Wendelinin joulukuvien ominaispiirteitä ovat kiireettömyys, perhekeskeisyys ja lapset. Hänen joulukuvistaan henkii joulun tunnelma puhtaimmillaan.

Idyllistä perhejoulua kuvaavat kortit eivät paljasta yksinäisyyttä, jota Martta Wendelin tunsi menetettyään lähes koko lapsuudenperheensä hyvin lyhyessä ajassa. Vuonna 1916, Martan ollessa 19-vuotias suuri suru kohtasi Wendelinin perhettä, kun yhdeksänvuotias Irma-sisar kuoli kurkkumätään.

Vapaussodan ahdistusten keskellä tuli perheelle raskas isku, perheen isä kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen. Hänet oli määrätty johonkin vapaussodan aikaiseen kuulusteluun, mutta hän koki tämän niin raskaasti, että menehtyi. Pian tuli viesti, että Yrjö-veli ei koskaan palaisi meriltä, jonne oli lähtenyt töihin. Oiva-veli sairastui Espanjantautiin. Kymmenen päivää myöhemmin menehtyi Eino-veli samaan sairauteen. Perheestä oli jäljellä vain vanhin veli Axel, äiti ja Martta, joka ei koskaan mennyt naimisiin.

Martta Wendelin kuvasi mielellään joulukirkkoa, enkeleitä ja seimen lasta. Wendelinin korteissa perhe viettää joulua vaatimattomassa tuvassa, esillä on Raamattu, kynttilät ja kukat. Lapset istuvat lattialla laulamassa tai pyörivät piiriä kuusia ympärillä.

Wendelinin korteista voi rakentaa koko joulun ajan ohjelman: kuusenhaku koristeluineen, ruokailu, joululaulut, joulupukki ja joulupäivän kirkkomatka. Ulkona on kunnon talvi, puut ovat huurteessa ja kinokset korkeat.

Korttien värimaailma on usein pehmeän ruskean, punaisen tai vihreän sävyinen. Wendelinin kortit ovat lähes poikkeuksetta idyllisiä ja tunnelmallisia. Ne saavat tämän ajan suomalaisen kaipaamaan vanhan ajan joulua.

Lähteet ja kirjallisuutta:

Tuula Karjalainen: Ikuinen sunnuntai – Martta Wendelinin maailma

Jatta von Konow: Martta Wendelin – piirtäjä ja maalari

”Suomalaiset kirjoittavat joka joulu lähes 40 miljoonaa joulukorttia. ”
”Martta Wendelinin joulukuvien ominaispiirteitä ovat kiireettömyys, perhekeskeisyys ja lapset.”

Kuka?

Martta Wendelin

Martta Maria Wendelin syntyi marraskuussa 1893 Kymissä ja kuoli maaliskuussa 1986 Tuusulassa. Hän oli hyvin monipuolinen suomalainen kuvataiteilija.

Martta Wendelin pääsi ylioppilaaksi vuonna 1910 Kotkan suomalaisesta yhteiskoulusta ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopiston piirustussalissa Eero Järnefeltin johdolla vuoteen 1916. Hän sai yksityisopetusta myös Akseli Gallen-Kallelalta ja teki opintomatkoja muun muassa Ruotsiin ja Italiaan.

Wendelin tunnetaan erityisesti korttien ja lehtien kansikuvien, muun muassa Kotilieden, piirtäjänä sekä satukirjojen kuvittajana. Kuvitustyön varjoon on kuitenkin jäänyt mittava maalaus-, grafiikka- ja piirustustuotanto. Wendelin piirsi noin 650 joulukorttia ja vuosina 1931–1963 lähes 30 joulumerkkiä. Hän käytti suomalaiskansallisia aiheita ja oli osaltaan muokkaamassa mielikuvaa siitä, millainen on perinteinen suomalainen joulukuvasto.

Martta Wendelinin museo sijaitsee Tuusulassa, Hyrylän Taide-ja kulttuurikeskuksessa. Wendelin rakennutti itselleen Tuusulaan talon, muutti siihen 1946 ja asui ja työskenteli siinä koko loppuelämänsä.

Museossa on peruskokoelmassa 2 000 Wendelinin työtä, jotka hän aikoinaan lahjoitti Tuusulan kunnalle sekä tilaa vaihtuville näyttelyille. Martta Wendelinille myönnettiin vuonna 1974 taiteilijaneläke. Vuonna 1977 hän sai elämäntyöstään Jenny ja Antti Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon.