Supikoiran leviämistä estetään Lapissa kolmen maan yhteistyöllä

Supikoiran leviämistä Ruotsiin ja Norjaan pyritään estämään pohjoismaisella riistanhoitoyhteistyöllä. Supi on nimetty selviytymisen maailmanmestariksi.

Suomen Riistakeskuksen kenttäassistentti Juha Mäkimartti on saanut on saanut paikalliset metsästäjät Pohjois-Pohjanmaan rannikon pohjoisosissa ja Kemi-Ylitornio -akselilla taistelemaan supin pysäyttämiseksi.

– Uskon ihan oikeasti, että meillä on sellaiseen mahdollisuus. Länsi-Lapissa kanta on harva ja toistaiseksi kontrollissa, sanoo Mäkimartti.

Yhteispohjoismainen EU:n MIRDINEC Life-hanke supikoirien torjumiseksi päättyi vuosi sitten. Hanke sai kuitenkin jatkoa uudella rahoituksella.

Mäkimartin mukaan Ruotsissa on paneuduttu tosissaan supikoiran torjuntaan.

– Ruotsissa supi on luokiteltu vahinkoeläimeksi, jonka voi tappaa koska tahansa. Suomessa supi on riistaeläin. Supikoira on saanut Lapissa nimekseen raatokoira. Tavoitteenamme on pitää kanta mahdollisimman vähissä.

Parivuotisen Life-hankkeen aikana Lapissa on päättänyt päivänsä Mäkimartin arvion mukaan 800–900 supia. Lapissa vuosittainen pyyntimäärä on ollut 300–400 eläintä.

– Kannan kasvu on saatu pysähtymään. Vaeltajia toki aina tulee, mutta nuo yksilöt pyrimme napsimaan pois.

Menestystarina ei ole yllätys.. Supin menestyksellinen Suomen ja Euroopankin valloitus ei yllätä Mäkimarttia. Aikanaan Aasiasta peräisin olevaa supia istutettiin Venäjälle 9000 yksilöä. Supi on viime vuosina valloittanut muun muassa Italiaa. Esimerkiksi Puolan supi valloitti viidessä vuodessa.

– Se ei ole vain urbaanieläin, vaan Lapissa sitä on löydetty myös pistämättömästä kairasta. Supikoira on ainoa koiraeläin, joka syö mielellään marjoja. Jos mustikkasato on hyvä, supi kerää rasvavarannon syksyllä ja selviää sen turvin hyvin horroksessa koko talven. Supikoira on ainoa koiraeläin, joka horrostaa talvella.

Supilla täytyy olla ominaisuuksia, joilla se on parissa vuosikymmenessä levittäytynyt suurimpaan osaa Länsi-Eurooppaa. Yksi niistä on sen kaikkiruokaisuus ja kyky löytää ravintoa miltei mistä tahansa.

– Oman kokemukseni mukaan se haistaa haaskan puolestatoista kilometristä. Supi osaa myös hyödyntää esimerkiksi hankikantoa liikkumisissaan.

Supikoira on tarkka myös talvihorrospaikan valinnassaan.

– Se etsiytyy paikkaan, joka on puolen kilometrin päässä haaskasta, jolla se voi käydä tarpeen vaatiessa talvellakin. Sille kelpaa horrostuspaikaksi vanha ketunpesä tai vaikkapa tuuhean kuusen alunen.

Mäkimartti nimeää supin selviytymisen maailmanmestariksi.

– Löysin supipariskunnan korkean vaaran laelta, sen etelärinteeltä. Suojaava lumikerros oli paksu ja etelärinne sulaa ensimmäisenä keväällä, jolloin myös marjat paljastuvat lumen alta. Lapissa supikoira lisääntyy paremmin kuin esimerkiksi kettu. Kettu tekee 3–5 poikasta, mutta supi tekee 8–12 poikasta. Se voi olla sukukypsä jo 7–8 kuukauden iässä.

Supilla ei ole edes luontaisia vihollisia.

– Susi ja ahma voisivat supeja tappaa, mutta ilveksen en ole Lapissa havainnut koskevan supiin. Merikotkatkaan eivät ole Perämeren ulkosaaristossa saalistaneet supeja.

Life-hankkeen kameravalvonta pelaa

Life-hankkeessa supien kulkemisia valvottiin runsaan sadan kiinteän riistakameran voimin.

Kameraverkosto oli Tornionjokilaaksossa, rajan pinnassa. Nyt lähettäviä kameroita on Ruotsissa toistasataa ja Suomessakin kymmeniä.

– Jatkohankkeessa kamerat on vaihdettu lähettäviin kameroihin. Ne ovat etäohjattavia ja lähettävät kuvan sähköpostiin. Menetelmä toimii hyvin, koska kanta on onneksi vielä harva. Riistakamerajärjestelmä lähettää noin satoja kuvia kuukaudessa.

Kun kamera saa kuvan, kohta ovat metsästäjät supikoiran jäljellä.

– Supia pyritään jäljittämään niin kauan, kunnes se jää saaliiksi. Avainasemassa ovat pohjoisen metsästysseurat ja pohjolan metsästäjät ovat taas ison asian vartijoita.

Ruotsissa saalis muutamia kymmeniä

Ruotsissa ensimmäinen supipentue näki päivänvalon vuonna 2006. Viime vuosina Ruotsissa supisaalis on ollut muutamia kymmeniä vuodessa.

– Ruotsissa ja Suomessa on pannoitettuja ja radioseurannassa olevaa supeja. Ne vetävät puoleensa vaeltajia. Kun pantasupin huomataan saaneen kumppanin, kumppani poistetaan.

Riistakamerat ja koirien jäljitys sekä pannoitetut Juudas-eläimet ovat verrattomia keinoja pitää kantaa kurissa.

GPS-seurannat ovat osoittaneet, että supi saattaa vaeltaa vuodessa jopa satoja kilometrejä.

– Kun se kohtaa kumppanin, löytää sopivan luolan ja hyvän haaskan, voi vaellus pysähtyä. Tuolloin myös supiin on iskettävä.

Supi monelle vielä tuntematon Lapissa

Keminmaalla asuva Juha Mäkimartti sai ensikokemuksensa supista vuonna 2000. Supi on yhä monelle pohjoisen metsästäjälle ollut tuntematon otus. Se on myös täydellinen yöeläin, mikä vaikeuttaa sen havainnointia.

– En itsekään ollut tunnistanut sen jälkiä aikaisemmin. Luultavasti osa kissanjäljiksi tulkituista on ollut supikoiria. Jos se onnistuu keräämään vararavintoa riittävästi se horrostaa marras–joulukuun vaihteesta toukokuulle. Sen jälkeen ei maastoon jää mitään jälkiä, eikä sitä edes yön pimeydessä havaita.

Lappilainen metsästäjäkunta tarvitsee edelleen koulutusta esimerkiksi jäljestyksessä ja loukutuksessa.

– Loukuttaminen on aivan erilaista kuin ketulla, koska supi ei ole yhtä ihmisarka.

Supin jäljitys edellyttää hyviä koiria. Lappilaiset koiramiehet ovat käyneet harjoittelemassa luolapyyntiä etelässä.

Supi on myös taudinlevittäjä. Mäkimartti muistuttaa, että Pohjois-Suomi on maailman laajin puhtaiden luonnonmarjojen keräilyalue, jossa marjoja voi nauttia suoraan luonnosta. Supin saastuttaessa marjamaat voi tilanne muuttua, vaikka taudin tarttuminen ihmiseen tätä kautta olisikin hyvin epätodennäköistä.

Mäkimartin mukaan tärkeintä on tiedon levittäminen.

– Supilla ei myöskään ole yhtään ystävää. Muutkin luonnossa liikkujat ilmoittelevat supihavainnoistaan. Supinkoiran ulkonäkökin on pettävä. Kiltin näköisenä eläimenä se saattaa herättää jopa sympatioita, mutta onneksi pohjoisessa ei tuijoteta liikoja pesärosvon komeaan naamaan

– Supikoira ei ole vain urbaanieläin, vaan Lapissa sitä on löydetty myös pistämättömästä kairasta.
– Ruotsissa supi on luokiteltu vahinkoeläimeksi, jonka voi tappaa koska tahansa. Suomessa supi on riistaeläin.
Jatkohankkeen rahoitus

Jatkohankkeessa Ruotsin ympäristöhallinto rahoittaa yhteistyössä Ruotsin Metsästäjäliiton kanssa GPS-seurannan, Suomen Riistakeskus MMM luonnonvaranosaston tukemana palkat ja Norjan ympäristöhallinto matkat ja tarvikkeet. Lisäksi Metsähallitus osallistuu hankkeen matkakuluihin.

Viime vuonna kustannukset olivat 150 000 euroa.