– On uskallettava antaa tunteen viedä

Runoilija Tomi Parkkisen mielestä monesti suurin ja rohkein teko on pysähtyä ja hiljentyä

KauppaSuomi-lehti tapasi oululaisen, Hidasta elämää -sivustolla kirjoittavan, runoilijana ja ”smoothie-miehenä” tunnetun Tomi Parkkisen. Keskustelimme elämästä, runoista ja hyvinvoinnista.

T omi, millaista kieltä hiljaisuus sinulle puhuu?

– Hiljaisuus ei sano mitään ja kaiken. Se on kirkas peili, jossa tunteet ja ajatukset nousevat pintaan selkeinä ja kirkkaina. Kuin katsoisi peilityyntä järveä sydämellään.

Minulla on tapana usein vaikeiden tilanteiden keskellä istua ja hengitellä, antaa tunteiden laantua ja selkiytyä. Monesti suurimmat oivallukset ja ratkaisut syntyvät juuri kyseisinä hetkinä. Monesti rohkein ja suurin teko on pysähtyä ja hiljentyä. Uskon, että monet meistä välttävät pysähtymästä ja täyttävät mielensä ajatuksilla, sillä hiljaisuudessa on vain puhdas totuus, ja joskus se on kaikkein vaikein asia kohdata. On helpompi elää epätietoisuudessa ja pelossa kuin kohdata se, mikä oikeasti on olemassa, sillä mitään, mistä ei ole varmuutta, ei voi menettää. Totuus on, että emme voi koskaan menettää mitään aitoa itsestämme. Rakkaus ei koskaan katoa, se vain muuttaa muotoaan.

Mistä löydät ainekset runoihisi?

– Kaikesta, mikä herättää suuria tunteita. Runoja ei tarvitse niinkään etsiä, monesti ne tulevat, kun ovat tullakseen. Jos yritän kirjoittaa runoa, siitä harvemmin tulee mitään. Pikemminkin pyrin antautumaan tunteelle.

Esimerkiksi kerran eräs nainen halusi tilata erään kuolleen läheisen muistolle runon hautajaisiin luettavaksi. Se surun ja haikeuden määrä, jota naisen ja hänen läheistensä olemuksessa oli, sai minut kääntämään ne asiat sanoiksi. He pitivät runosta kovasti.

Mitä runoillasi haluat

kertoa lukijalle?

– En oikeastaan voi sille mitään, että uusi runo syntyy. Olisi sääli jättää tunteita kirjoittamatta. Monesti nousen yöllä sängystä, jos mieleeni tulee hyvä runo tai lausahdus, vaikka olisin unen rajamailla. Runoilla ei ole ajantajua. Ne tulevat, kun sopivaksi näkevät. Sillä, että julkaisen runoja, haluan rohkaista ihmisiä ilmaisemaan itseään ja tuntemaan vaikeitakin tunteita. Niiden taakse on piilotettu suuria aarteita. Haluan myös antaa samalla tavalla tuntemuksia ja oivalluksia, kuin itse olen saanut minua inspiroineista teksteistä ja runoista elämäni varrella.

Millaisia satuttavia

tikareita sanat ovat?

– Sanat voivat satuttaa ihmistä joskus pahemmin kuin oikea tikari. Sanoilla on suuri voima. Ne voivat oikein käytettynä saada ihmeitä aikaan, mutta väärin käytettynä ja vihasta heitettynä satuttaa syvästi. Ajatusta seuraavat sanat ja sanoja teot. Jokainen näistä vaiheista on yhtä suuren vastuun ja voiman omaava.

Mistä osa-alueista

hyvinvointisi koostuu?

– Hyvästä ravinnosta, riittävästä levosta, positiivisesta ajattelutavasta, rohkeista valinnoista ja liikunnasta. Olen välillä onnistunut jättämään jonkun elämän osa-alueen huomiotta vain huomatakseni, kuinka jokainen niistä vaikuttaa toisiinsa. Nyt vastikään sain kipinän alkaa jälleen urheilemaan; olo on aivan loistava senkin puolesta. Lepo on tärkeä muistaa, mutta liian lepsustikaan ei kannata ottaa. Itseään voi rääkätä sillä lailla sopivasti, rakkaudella.

Millainen ruoka on

sinulle hoitavaa?

– Ruoka, josta on tulee sitä tehdessä, syömisen aikana ja syömisen jälkeen henkisesti ja fyysisesti hyvä olo. Pyrin syömään mahdollisimman luonnonmukaisesti ja alkuperäisistä raaka-aineista tehtyä ruokaa. Jos ruoka on tuotettu lähellä, vielä parempi. Ruoanlaitto on minulle iso valopilkku arjessa.

Millaista ruokaa vältät?

– Vältän pitkälle prosessoitua ja ravintoköyhää ruokaa. Sellaiset ruoat, joiden alkuperästä ei ole tietoa ja joissa on käytetty lisäaineita, jäävät helposti hyllyyn.

Miten syömisen tilanne ja mielentila vaikuttavat ruoan hoitavuuteen?

– Ruoka imeytyy paremmin elimistöön, jos sen nauttii kiireettömässä ja kiitollisessa mielentilassa. Stressaantunut keho ei ole vastaanottavainen ja ravinteiden imeytyminen on heikkoa. Minulla on periaatteenakin, etten laita ruokaa, jos olen ärtynyt tai tunnekuohun vallassa, vaan rauhoitun ensin.

Puolileikilläni sanonkin, jos joku tulee tuohtuneena keittiöön, kun siellä kokataan, niin on ensin mentävä hetkeksi ulos ja hengiteltävä syvään, jos aikoo osallistua ruoanlaittoon.

Uskon syömistilanteen ja mielentilan vaikuttavan ruoan hoitavuuteen hyvinkin paljon. Siksi pyrin syömään hitaasti ja olemaan läsnä ravinnolle, jota nautin. Siinä saattaa vaikka huomaamattaan mielessään matkustaa ruoan alkuperän lähteille ja kokea syvää kiitollisuutta.

Miksi smoothie on

kätevä ruoka-aines?

– Smoothie on nopea tehdä, ja siihen saa pakattua pieneen pakettiin monta eri asiaa. Se on mahdollista tehdä juuri halutunlaiseksi, vaihtoehdoissa vain mielikuvitus on rajana. Smoothie on monipuolinen osa päivää, josta voi halutessa tehdä vaikka proteiinipitoisen, suklaanmakuisen juoman, joka pitää nälkää ja on kaiken lisäksi vielä terveellistä. Löydettyäni smoothiet ne vakiintuivat osaksi jokapäiväistä ruokavaliota. Näin aloin myös sijoittamaan keittiövälineisiin, ja onkin tullut testattua monia eri tehosekoittimia.

Millaisista smoothieista

erityisesti pidät?

– Hyvään aamuun sopiva smoothie voi olla joko ravitseva, maukas tai vaikkapa piristävä. Usein se on niitä kaikkia yhtä aikaa, kun löytää oikeat mittasuhteet aineksille muutaman kokeilun jälkeen. Vaikea nimetä suosikkismoothieita, valitsinkin tähän KauppaSuomi-lehden haastatteluun kolme smoothieta Facebookissa ylläpitämästäni Smoothie-kulma -ryhmästä.

Millaista on terveellinen suklaa

ja miten sellainen syntyy?

– Terveellinen suklaa on mahdollisimman vähän prosessoitua. Sitä ei ole kuumakäsitelty, jonka aikana iso osa ravinteista tuhoutuu. Tällaisesta terveellisemmästä ja käsittelemättömämmästä suklaasta käytetään nimitystä ”raakasuklaa”. Kuten smoothiessa, raakasuklaan teossa voi soveltaa reseptejä niin paljon kuin mielikuvitusta riittää. Tein jouluna salmiakkisuklaata aidosta lakritsajuurijauheesta ja suolasuklaata, jossa oli muutama merisuolahippu. Molemmat menivät testimaistajille kuin kuumille kiville.

Miten lepäät ja rentoudut?

– Olen aikamoinen haaveilija ja tunnelmoija. Siispä kynttilät, tähtitaivaan katselu ja nyt lähellä Oulun rautatieasemaa asuessani junien sekä niistä lähtevien ja palaavien ihmisten seuraaminen ovat minulle mieluisat tavat rentoutua. Joskus lähden kaupungille istumaan kahvin tai teen kera penkille ja seuraan runovihko kädessäni ohikulkijoita. Kalastelen tunnelmia riveiksi paperille.

Mitkä asiat hoitavat

luovuuttasi? Mitkä eivät?

– Luovuuttani hoitavat asiat, joilla on vahva tunnelma. Mikä tahansa, joka saa ihmettelemään ja tuntemaan vahvasti. Silloin luovuus valuu patojen yli.

Patoja muodostavat pelot ja epävarmuudet. Jos tunteensa patoaa, maailman värit alkavat haalistumaan. Tällöin on uskallettava mennä mukavuusalueen ulkopuolelle ja rikki sen edessä, jota pitää itseään suurempana vain nähdäkseen, ettei se ollut totta. Se, mikä on totta, pysyy ja vahvistuu ja se mikä ei, katoaa. Siinä prosessissa elämä saa värinsä. Syntyy oivalluksia, tunne valuu yli äyräiden. Logiikka ja liika järkeily ovat myrkkyä luovuudelle. On uskallettava antaa tunteen viedä.

Milloin liikunta on

ihmistä hoitavaa?

– Kun se on ihmiselle sopivan haastavaa. Jokaisen oma fysiikka ja tavoitteet luovat olosuhteet sopivan tasapainon synnylle. Samoin ravinto ja liikunta kulkevat käsi kädessä. Kun ihminen syö hyvin, liikkuu hyvin ja muistaa levätä hyvin, voiko siitä muuta seurata kuin hyvää?

Rakastaa ja tehdä työtä. Miten ihminen saavuttaa nämä elämän perustaidot ja miten niitä ylläpitää?

– Kun ihminen rakastaa itseään, hän alkaa arvostamaan itseään ja löytämään perimmäiset innostuksensa kohteet sekä saamaan rohkeutta niihin. Hän alkaa nähdä olevansa niiden arvoinen. Uskon tuon seikan olevan niin monen unelman edessä. Mielestäni jo tarhassa ja läpi kouluaikojen olisi tärkeä opettaa lapsia tunnistamaan heidän tunteensa sekä sisäiset tarpeensa ja ilmaisemaan niitä rakentavasti. Sen lisäksi, että lapset oppisivat kommunikoimaan keskenään ja arvostamaan itseään, katoaisi tarve kilpailla. Ymmärtäessään omia tunteitaan he osaisivat ymmärtää muita ihmisiä paremmin.

Vain rohkeudella ja tahdonvoimalla voi saavuttaa sen, mistä unelmoi. Me ihailemme monesti ihmisiä, jotka uskaltavat rikkoa rajoja ja tehdä unelmista totta. Joskus ihailemme heitä itseltämme salaa, tätä kutsutaan kateudeksi. Lopulta ihminen tarvitsee vain rohkeutta särkyä ja tulla ehjäksi, jotta tietää mitä on olla kokonainen. Toteuttamattomista haaveista ei saa haudassa bonuksia!

”Ruoanlaitto on minulle iso valopilkku arjessa.”

”Runoilla ei ole ajantajua. Ne tulevat, kun sopivaksi näkevät.”

Kuka?