Itsenäisyyspäivän terveiset Suomen pääkaupungista

Venäjän tsaari Aleksanteri I halusi Helsingistä Venäjän arvolle sopivan hienon kaupungin. Ensimmäiseksi siitä täytyi tehdä Suomen tärkein kaupunki vanhan kauppapaikan Turun sijaan. Vuonna 1812 Helsingistä tulikin pääkaupunki. Carl Ludvig Engelin suunnittelema Senaatintori on Helsingin ydin.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

Töölön seurakunnassa sijaitseva Temppeliaukion kirkko on pääkaupunkiseudun nähtävyyksien joukossa varsinainen magneetti. Se vetää puoleensa turisteja kaikkialta maailmasta. Kesällä kävijöitä saattaakin olla 9000 päivässä. Temppeliaukion kirkko on uniikki, Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema luomus. Temppeliaukion kirkon viehätys on sen erikoisessa arkkitehtuurissa. Se on rakennettu osittain kallion sisälle ja kirkon seinät ovat paljasta graniittikiveä. Kokonaisuuden kruunaa kuparinen kiekkomainen katto. Kirkon arkkitehtuuria on kiitelty maailmalla laajasti. Kirkko on päässyt mukaan yli 200 arkkitehtuurilehteen ja lukuisiin arvostettujen museoiden näyttelyihin.

Suomenlinna on suosittu turistikohde ja helsinkiläisten ajanviettopaikka kesäisin, mutta monille myös rakasta kotiseutua. Tällä hetkellä saarella kotiansa pitää 850 asukasta. Suomenlinna merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Linnoitus muodosti aikanaan vahvan tukikohdan, jota kutsuttiin jopa Pohjolan Gibraltariksi.

Linnoitussuunnitelmat laati ja rakennustöitä johti everstiluutnantti Augustin Ehrensvärd. Venäjä hyökkäsi Suomeen vuonna 1808. Linnoituksesta tuli venäläinen varuskunta 110 vuodeksi. Krimin venäläisaikana linnoituksessa asui keskimäärin 6000 sotilasta ja siviiliä.

Suomen itsenäisyyden myötä Suomenlinnasta tuli vuonna 1918 suomalainen varuskunta. Kansalaissodan jälkeen linnoituksessa toimi vankileiri. Toisen maailmansodan aikana Suomenlinnalla oli vielä tärkeä tehtävä Helsingin ilmapuolustuksessa. Sen jälkeen linnoitus on vähitellen siirtynyt siviilikäyttöön. Sotilastoiminnoista on jäljellä enää Merisotakoulu. Linnoitus on viime vuosikymmeninä tullut yhä tärkeämmäksi matkailu- ja virkistyskohteeksi. Vierailijoita on keskimäärin 800 000 vuosittain.

Kauppatori on Helsingin kansainvälisin ja tunnetuin tori. Brittilehti Guardian valitsi Euroopan kymmenen parasta toria ja Helsingin Kauppatori oli joukossa mukana. Heti kolmantena listalta löytyvä Kauppatori on arvion mukaan ”paras paikka maan päällä syödä tuoretta kalaa”. Jutussa kehutaan Kauppatorin kojuista saatavia silakoita sekä lohta höyryävän kuumien keitettyjen perunoiden kanssa ja vinkataan myös eksoottisemmasta ruoasta: porosta. Arvio varoittaa vierailijoita äkkiä syöksähtelevistä lokeista, joita onkin torilla pahimmillaan lähes yhtä paljon kuin kojujen keskellä vaeltelevia ihmisiä.

Sibeliuksen puistossa on maailmankuulun säveltäjän Jean Sibeliuksen (1865-1957) muistomerkki, joka on Helsingin suosituimpia veistoksia ja tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä. Monumentti on Eila Hiltusen käsialaa. Se paljastettiin 7. syyskuuta 1967 Jean Sibeliuksen syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi. Urkupillistön muotoon sommiteltu muistomerkki on hitsattu teräksestä. Säveltäjän näköismuotokuva on siitä erillään viereisen kallion kupeessa. Upean ja näyttävän teoksen mitat herättävät kunnioitusta: sen korkeus on 8,5 m, pituus 10,5 m, syvyys 6,5 m, putkia yli 600 kpl ja paino 24 tonnia. Taiteilija hitsasi monumentin yksilöllisesti työstetyt teräsputket suurimmaksi osaksi omin käsin. Kerrotaan tarinaa, että kun monumentin alla tietynlaisena päivänä tietynlaisen tuulen puhaltaessa kuulostelee hiljaa, voi tapahtua ihme: Teräsputkissa alkaa soida Finlandia-hymnin alun sävelet: ”Oi Suomi katso, sinun päiväs koittaa...”

Suomen suosituin eläintarha on kuin maailma pienoiskoossa. Korkeasaaressa voi tutustua noin 150 eläinlajiin, niinpä siellä vierailee vuosittain yli puoli miljoonaa kävijää. Korkeasaaren eläintarha on auki ympäri vuoden. Sinne pääsee Mustikkamaan kautta sekä kesäisin Kauppatorilta ja Hakaniemestä vesibussilla. Saari vapautui sotilaskäytöstä Helsingin kaupungille 1864. Saarelle järjestettiin tuota pikaa säännöllinen höyrylaivaliikenne, rakennettiin ravintola, tanssilava, keilarata ja keittokatoksia. Eläintarha aloitti Korkeasaaressa vuonna 1889, ja hyvin pian muun muassa merimiehet alkoivat lahjoittaa sinne kaukaisista maista mukanaan tuomiaan eläimiä.

Seurasaaressa alettiin retkeillä 1880-luvulla. Lähistön työläisperheet tulivat paikalle joukoittain, seurueittain, mistä syntyi nimi Seurasaari. Seurasaarsäätiön sivuilla kerrotaan, että tuolloin ”mukaan otettiin eväät ja kahvipannu”. Ahkerat perheenemännät kantoivat Seurasaareen jopa pyykkinsä. Seurasaaren ulkomuseo perustettiin vuonna 1809, kun saareen siirrettiin Niemelän torpan rakennukset. Seurasaari on Helsingin kaupungin omistuksessa oleva suojelukohde. Seurasaaren ulkomuseo esittelee suomalaisten asumista, työntekoa ja elintapoja menneillä vuosisadoilla. Museotalot edustavat eri maakunnille tyypillisiä rakennuksia ja rakennusryhmiä 1600-luvun lopulta 1900-luvulle.

Vuonna 1808 tulipalo oli tuhonnut neljänneksen Helsingin kaupungista. Kun Suomi siirtyi vuotta myöhemmin Ruotsilta Venäjälle, pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin. Keisari halusi suuriruhtinaskunnalleen näyttävän keskustan. Senaatintoria suunnittelemaan keksittiin saksalainen Carl Ludvig Engel, joka oli vuosia kituuttanut pikkutöiden parissa Tallinnassa. Helsinki oli tuolloin pahainen kylä, jossa oli alle 5000 asukasta. Niinpä asukkaat tuskin uskoivat silmiään, kun Engel alkoi loihtia Helsingin keskustaan Euroopankin mittakaavassa huimaa aukiota. Engel paneutui työhönsä niin suurella innolla, että kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin kaupungista löytyi jo kolmekymmentä hänen piirtämää rakennusta.

Senaatintorin pohjoispuolen kallioille nousi tuomiokirkko, joka hallitsee koko aukiota. Kirkko nimettiin aluksi Venäjän keisarin mukaan Nikolain kirkoksi, mutta 1959 nimi muutettiin Helsingin Tuomiokirkoksi. Kirkossa käy vuosittain yli 350 000 ihmistä, suurin osa turisteja. Kirkossa on mahdollista järjestää myös mahtihäitä, sillä istumapaikkoja on peräti 1300. Senaatintorilla on värikäs tapahtumien historia. Kautta aikojen se on toiminut taustana monenlaisille tapahtumille, paraateille, kulkueille ja akateemisille tilaisuuksille. Vuonna 1917 torilla kaikui Suomen itsenäisyysjulistus. Kenraali Mannerheim johti valkoisten voitonparaatin kaupungin halki Senaatintorille. Nuoret naiset heittelivät valkoisia syreeneitä kenraalille.

Vuonna 1917 Senaatintorilla kaikui Suomen itsenäisyysjulistus.