Orimattilassa kaadettiin yli 20 villisikaa parissa viikossa

Orimattilassa on tehty tämän vuoden puolella havaintoja kahdesta yli 20 villisian laumasta. Villisika on tullut jäädäkseen Uudellemaalle.

Orimattilan sijainti on oivallinen villisian levittäytymiselle pohjoiseen, sillä lajin kannat ovat vahvoja aivan Orimattilan tuntumassa itäisellä Uudellamaalla. Lisäksi villisian vahvoja alueita ovat Kymenlaakso ja koko Kaakkois-Suomi.

Ensimmäiset havainnot isoista villisikalaumoista tehtiin tammikuussa aivan Lahti-Helsinki -moottoritien tuntumassa Orimattilan Huhdanojalla.

Vain muutamia viikkoja myöhemmin tehtiin varmoja havaintoja jo toisella puolella kaupunkia, Niinikosken kylässä.

– Suurin pääluku mikä on havaittu yhdessä villisikalaumassa, on ollut 26 sikaa, kertoo Orimattilan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Reino Kiviniemi .

Metsästäjien suhtautuminen yllättäen lisääntyneeseen villisikakantaan on kaksijakoinen. Villisian liha on metsästäjille mieleen ja sitä halutaankin metsästää hyvän saaliin toivossa.

Toisaalta maaseutupaikalla pelätään tuhoja, joita villisika saa aikaiseksi.

– Varmat tuhot, jotka ovat tiedossamme, ovat Heinämaan kylästä, jossa villisiat ovat käyneet kääntämässä nurmikoita. On myös epäilyjä, että ne olisivat olleet möyrimässä myös perunapeltoja, mutta tätä tietoa ei ole vahvistettu.

Reino Kiviniemi pitää huolestuttavana villisikakolareiden yleistymistä, kun liikkeellä on näinkin suuria laumoja.

– Nyt on ollut jo yksi villisikakolari, jossa auto osui yhteen kolmesta liikkeellä olleesta ylivuotisesta villisiasta. Auto ja sen kuljettaja selvisivät rytäkästä vähällä eikä villisiallekaan nähtävästi käynyt pahasti, sillä sitä jäljestettiin koiran kanssa seuraavana päivänäkin löytämättä sitä.

– Ihmisten olisi syytä tietää, että loukkaantunut villisika on erittäin vaarallinen. Pahasti loukkaantuneena tai muuten ahdistettuna se saattaa hyökätä päälle. Tiedetään tapauksia, missä villisika on iskenyt ensin raajoihin. Varsinkin karjut pyrkivät viiltämään raajoja terävillä torahampailla. Sen jälkeen ne yrittävät iskeä muualle vartaloon,

Orimattilan riistanhoitoyhdistys onkin tukenut poliisin kanssa yhteistyössä toimiville SRVA-henkilöille Kevlar-kalvoilla vahvistettujen jahtihousujen hankintaa. Ne suojelevat alaraajoja paremmin mahdollisilta loukkaantuneen villisian hyökkäyksiltä ja torahampailta jäljestystilanteissa.

Tarkkaa määrää Orimattilan alueella liikkuvista villisioista ei ole.

Lukumäärä selvinnee maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna Uudellamaalla suoritettavassa suurriistan maalaskennassa, joka tehdään hyödyntämällä lumijälkiä.

– Orimattila on sijainniltaan otollinen leviämisen suhteen. Kanta on ollut pitkään vauras niin itäisellä Uudellamaalla kuin Kymenlaaksossakin. Sisämaahan päin levittäytyessään villisiat ajautuvat auttamattomasti Orimattilaan. Viime vuonna tehtiin runsaita havaintoja noin 20-30 kilometriä etelämpänä Orimattilan rajojen tuntumassa, mistä ne ovat nyt nousseet levittäytyen kohti pohjoista.

Moottoritie sekä pohjoiseen vievä rautatie hidastavat kannan leviämistä. Mutta eivät kokonaan.

– Riistakamerakuvien perusteella on saatu selvitettyä, että kaksi Orimattilan puolella ollutta villisikaa tunkeutuivat riista-aitojen ali moottoritien toiselle puolelle kohti Länsi-Orimattilaa sekä Hollolaa, jossa ne oli havaittu peurojen ruokintapaikalla.

Kiviniemi uskoo, että laumat liikkuvat isommalla alueella, mutta oma populaationsa jää myös Orimattilaan.

– Villisika on tullut jäädäkseen. Nyt, kun laumoja on jahdattu, ne jakautuvat pienempiin ryhmiin. Jos Keski-Euroopasta saadut tutkimukset pitävät pakkansa, niin tulevat emakot ovat paikkauskollisia ja jäävät lisääntymään sinne missä sattuvat olemaan.

Orimattilassa liikkuvista kahdesta varmasti havaitusta laumasta metsästettiin kahden viikon aikana yli 20 villisikaa.

Villisika on hankalasti metsästettävä, sillä se on sopeutunut erittäin hyvin elämään ihmisten läheisyydessä.

– On yllättävää, että ne liikkuvat yöaikaan melko lähelläkin taloja ja asutuksia, Kiviniemi sanoo.

Villisikajahdit toteutettiin yhdessä Orimattilan eri metsästysseuroista koostuvien noin 50 aktiivimetsästäjän kanssa yhteisjahtina. Periaatteena oli, että saatu saalis jäi sen metsästysseuran haltuun, missä kaadot suoritettiin.

Vaikka mukana on ollut kokeneita koiranohjaajia ja kokeneita koiria, joutui kaksi koiraa kuitenkin villisian raatelemaksi.

– Koira osaa jahdata kyllä yhtä sikaa kerrallaan, mutta kun niitä on useampia, ne pääsevät yllättämään takaa päin. Villisika on päässyt puraisemaan kahta koiraa, mutta vammat eivät ole olleet onneksi pahat. Eläinlääkäri joutui kuitenkin neulomaan haavat, mutta koirat olivat jo muutaman päivän kuluttua paremmassa kunnossa.

Eksoottisen riistan maineessa olevaa villisikaa on matkustettu pyydystämään Suomesta ympäri Eurooppaa ainakin Viroon, Puolaan ja Ruotsiin.

Nyt kuitenkin pelätään muun muassa Virossa jo todetun afrikkalaisen sikaruton leviämistä Suomeenkin.

– Itselläni on villisikoihin nihkeä kanta juuri sikaruton vuoksi. Jos tauti pääsee Suomessa kasvatussikaloihin, on se kuolinisku lihatuotannollemme. Tietojeni mukaan kesyt siat kuolevat tautiin jopa viikossa. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että ulkomailla käyvät metsästäjät ovat todella tarkkoina ja desinfioivat varusteensa, etteivät tuo tautia niiden mukana Suomeen.

Villisikakantojen aisoissa pitäminen vaatii jatkossa paljon voimavaroja. Jo nyt toisilla ukkoutuvilla jahtiporukoilla on tarpeeksi tekemistä hirvien ja valkohäntäpeurojen verotuksen kanssa.

– Villisikakannan vakiintuessa tullaan lisäämään ruokintapaikkoja, joilta verotusta tulevaisuudessa pyritään suorittamaan kyttäämällä. Samalla villisiat toivon mukaan pysyvät pois myös viljelyksiltä, Reino Kiviniemi uskoo.

”Itselläni on villisikoihin nihkeä kanta juuri sikaruton vuoksi.
Jos tauti pääsee Suomessa kasvatussikaloihin, on se kuolinisku liha-
tuotannollemme.”
”Tiedetään tapauksia, missä villisika on iskenyt ensin raajoihin. Varsinkin karjut pyrkivät viiltämään raajoja terävillä torahampailla. Sen jälkeen ne yrittävät iskeä muualle vartaloon.”