Henkinen vahvuus tärkein valttikortti

Sanna Kämäräinen on voimakas, räjähtävä, teknisesti taitava ja nopea oppimaan – hän rakastaa lajiaan

Sanna Kämäräinen on sekä fyysisiltä että henkisiltä ominaisuuksiltaan kuin luotu hyväksi kiekonheittäjäksi. Sanna on päättänyt menestyä. Jatkuva itsensä kehittäminen tuo hänelle iloa. Ravitsemuksen perusta on laadukkaassa arkiruoassa, mutta ilman ravintolisiä Sanna ei voi elää.

Teksti: Reetta AholaKuva: Sanna Kämäräisen arkisto

S anna, mitkä ominaisuutesi tekevät sinusta hyvän kiekonheittäjän?

– Olen melko räjähtävä, mitä tarvitaan, kun kyseessä on teholaji. Olen saanut nostettua esimerkiksi voimaominaisuuteni aika hyvälle tasolle, eikä pidempien kaarien pitäisi olla niistä kiinni. Lisäksi olen teknisesti taitava ja nopea oppimaan uusia asioita. Fyysisiä ominaisuuksia tärkeämmäksi vahvuudekseni sanoisin kuitenkin kokemuksen tuoman henkisen vahvuuden. Olen päättänyt saavuttaa isoja juttuja. Uskallan asettaa suuria tavoitteita ja tavoitella niitä periksiantamattomasti. Kaikista tärkein asia on kuitenkin se, että rakastan sitä, mitä teen.

Mitä heikkouksia sinulla on kiekonheittäjänä?

– Fyysisesti aion kehittää lajivoimaani lähemmäs maailman huippuheittäjien tasoja, siinä tiedän vielä olevani jäljessä. Tekniikassa on aina hiottavaa..Lisäksi haluan kehittää kilpailijaminääni, eli selvittää, miten saan paineen alla kovimman mahdollisen tuloksen irti itsestäni. Joskus voisin ehkä ottaa urheilun hieman rennommin kuin mitä nyt teen.

Miten vahvistat heikkouksiasi?

– Analysoimalla, mitä tarvitsee tehdä kehittyäkseen ja sitten yksinkertaisesti harjoittamalla näitä asioita joka päivä.

Miten ja miten paljon harjoittelet?

– Riippuen hieman harjoituskaudesta, mutta noin keskimääräisesti voisin sanoa, että lajiharjoittelua minulla on 3–4 kertaa viikossa, lihaskuntotreeninä minulla on punttiharjoituksia 2–3 kertaa viikossa ja aerobista harjoittelua kerta viikossa. 1–2 kertaa viikossa teen kimmoisuus-, nopeus- ja kuntopalloharjoituksen. Lihashuolloksi käyn kerran viikossa hierojalla. Teen omatoimista lihashuoltoa huolellisten verryttelyjen muodossa joka päivä aina ennen treeniä, ja illalla vielä venyttelyt. Lisäksi ohjelmassani on kerran viikossa pidempi jooga- tai vastaava lihashuoltoharjoitus.

Miten palaudut?

– Kehoani palautan mm. avantouinnilla, infrapunasaunalla, putkirullailemalla, venyttelemällä ja verryttelemällä. Mieltäni palautan lukemalla, kavereiden kanssa hengailulla, ruuan laittamisella eli keskittymällä muihin asioihin kuin urheiluun.

Mitä kilpailumenestystäsi arvostat eniten ja miksi?

– 2014 Euroopan mestaruuskisojen 7. sija silloisella ennätysheitollani 60,52 m on ehdottomasti suurin saavutukseni. Tavoitteenani oli niin pitkään ollut arvokisamenestys siinä aikaisemmin onnistumatta, että tuntui upealta kokea, miten unelmat muuttuivat todeksi. Se antoi myös rutkasti uskoa ja motivaatiota tulevaan.

Millainen ruokavalio sinulla on?

– Olen huomannut, että ruokavaliolla on todella suuri merkitys päivittäiseen jaksamiseen, palautumiseen, energiatasoihin ja vastustuskykyyn. Pyrin arjessa syömään mahdollisimman laadukkaista ja puhtaista raaka-aineista tehtyä, ravinnerikasta ruokaa. Tykkään ruuanlaitosta ja kokkaankin lähes kaikki ateriani itse. Ruokavalioni koostuu pääasiassa kasviksista, juureksista, marjoista, hedelmistä, lihasta, kalasta, kanasta, siemenistä, pähkinöistä sekä joistakin viljatuotteista. Joskus syön papuja ja linssejä ja maitorahkaa. Maustan ruokaa erilaisilla vahvoilla mausteilla. Boostaan ruokaani päivittäin ns. superfoodeilla eli erityisen ravinnerikkailla tuotteilla. Juomana käytän lähinnä (lähde)vettä ja itsepuristettuja vihannes-hedelmä -mehuja. Erikoisalaani ovat pirtelöt. Aamuni alkaa lähes poikkeuksetta isolla smoothiella, johon blendaan esimerkiksi mustikoita, avokadoa, banaania, pinaattia, riisi- tai heraproteiinia, spirulinaa, macaa, kaurahiutaleita ja inkivääriä sekä nesteeksi pakuriteetä.

Käytätkö ravintolisiä, mitä, onko niistä sinulle hyötyä?

– Rajanveto siinä, mikä on ravintolisä ja mikä on ruokaa, on joskus hieman vaikeaa tehdä, mutta perinteisesti ravintolisänä pidettäviä tuotteita käytän päivittäin. En jättäisi ravintolisiä pois mistään hinnasta. Ne tukevat terveyttä ja nostavat suorityskykyä ainutlaatuisella tavalla. Mutta tietenkin on huomioitava, että arkiruokailun on hyvä olla ensin kunnossa. Tärkein kriteeri käyttämissäni ravintolisissä on huippulaadukkuus, koska markkinoilla on kaikenlaatuista tavaraa. Purkista otan mm. magnesiumia, kalaöljyä, sinkkiä, D-vitamiinia, ruuansulatusentsyymejä sekä erilaisia viher- ja marjajauheita ja yrttivalmisteita.Viimeisin suurin suosikkini on Kärkkäisen valikoimista löytyvä E3live AFA-levä pakaste, jolla häädin tässä taannoin flunssan alun pois. Muita löytöjä tähän mennessä on ollut mm. Boris-juoma, jossa on elimistölle tärkeitä maitohappobakteereja todella luonnollisessa muodossa. Havupuu-uutejuomaa voisin juoda pullotolkulla!

Mikä on motivaatiosi lähde?

– Olen erityisen pohdiskelevaa tyyppiä ja tunnen itseni hyvin. Minulla on selkeät syyt, miksi urheilen. Nämä syyt kirkkaana mielessäni motivaatio on helpompi pitää korkealla joka päivä. Saan motivaatiota ja inspiraatiota myös muista ihmisistä. Tärkein motivoija itse kullekin on kuitenkin jokainen itse. Parasta tässä on, että jokainen voi opetella tätä itsemotivaatiota.

Miten hoidat henkistä ja sosiaalista hyvinvointiasi?

– Luen paljon ja panostan hyviin ystävyyssuhteisiin. Ihmiset ympärilläni ovat äärettömän tärkeitä henkiselle hyvinvoinnilleni. Lisäksi tykkään oleilla luonnossa. Se on aivan loistava tapa rentoutua ja vähentää stressiä.

Käytätkö mielikuvaharjoittelua harjoittelusi apuna? Millaista?

– Ihan jatkuvasti. Mielikuvaharjoittelu onkin yksi lempiasioitani. Mielen toiminta ja sen mahti kiehtovat minua valtavasti. Minulla on tietynlainen, jokapäiväinen noin 5 minuutin rutiini, jossa käyn mielessäni läpi tulevia kisoja ja harjoituksia. Lisäksi mielikuvaharjoitteluun kuuluu olennaisesti se, että näkee mielessään ennalta itsensä onnistumassa. Mielikuvaharjoittelusta on hyötyä meille kaikille, ei vain urheilijoille. Jokainen voi kuvitella mielessään, mitä haluaa tapahtuvan ja miten mahdollisissa tulevissa, haasteellisissa tilanteissa toimii. Silloin vastaantuleva tilanne on jo ikään kuin tuttu, vaikka sitä ei oikeasti olisikaan tapahtunut, mutta alitajunta ei tee tässä eroa.

Olitko jo lapsena liikunnallinen?

– Kyllä. Olen maatilalta kotoisin. Siellä oli tilaa temmeltää. Maalaistalossa liikkuminen sekä hyötyliikunta kuuluvat jopapäiväiseen arkeen. Ensimmäinen urheiluharrastukseni oli pesäpallo, sitä harrastin 8–18-vuotiaana.

”– Mielen toiminta ja sen mahti kiehtovat minua valtavasti.”

KUKA?

MITÄ?