Teemassa korostuu hiihtämisen rooli Suomen historian käännekohdissa Teemassa korostuu hiihtämisen rooli Suomen historian käännekohdissa
Umpihankihiihdon MM-kilpailut osana Suomen 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumia
Umpihankihiihdon MM-kilpailuissa 10.–12. helmikuuta 2017 Pudasjärven Syötteellä on
kaksinkertaiset juhlat: kilpailutapahtuma täyttää 20 vuotta ja Suomi 100 vuotta. Hiihtäen Suomi itsenäiseksi, kuuluu juhlavuoden teema. Osanottajia odotetaan lähemmäs neljäsataa.
Kaksikymmentä vuotta sitten helsinkiläinen, Pudasjärvellä soita omistava Heikki Haavikko sai Liekokylän soilla idean: talvella soita pitkin voisi hiihdellä sankoin joukoin. Ensimmäiset Umpihankihiihdon MM-kilpailut yllättivät heti sekä idean isän että tapahtuman järjestäjän, Puhdasjärven Urheilijat. Osanottajia odotettiin viittäkymmentä, niitä tuli 126. Tämän vuoden helmikuussa, 10.-12.2. mitellään Umpihankihiihdon 20. MM-kilpailut.
– Tapahtuma on osa Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksia. Kilpailuteema kuuluu: Hiihtäen Suomi itsenäiseksi. Haluamme korostaa, miten tärkeä liikkumismuoto umpihangessa hiihtäminen on ollut sodan aikana ja ylipäätään suomalaisten historiassa. Suomalaisuus-teema on vahvasti läsnä myös kilpailun tehtävärasteilla sekä lauantai-illan tilaisuudessa, yöleirissä, johon on kutsuttu mukaan pudasjärveläiset veteraanit, kertoo kilpailunjohtaja Heino Ruuskanen.
Hänen mukaansa Syötteen tunturialueen kansallispuisto soveltuu umpihankihiihtoon erinomaisesti; on riittävästi puutonta suota, mitä pitkin hiihtää sekä tilaa noin 400 kilpailijan viettää yö laavulla maastossa. Hotelli Pikkusyötteessä on riittävän isot tilat, missä järjestää tiedotustilaisuus kilpailun kulusta.
Tänä vuonna tapahtumaan odotetaan noin 400 kilpailijaa.
– Ilmoittautua voi aivan kilpailujen alkuun saakka, tosin tammikuun puolen välin jälkeen ilmoittautuvien osanottajamaksu on vähän korkeampi, Ruuskanen sanoo.
Hänen mukaansa osanottajat ovat perinteisesti Suomi-voittoisia.
– Jokunen brittikisaaja on nyt tulossa sekä muutama Suomessa asuva ulkomaalainen. Osanottajista naisia on yleensä kuudestakymmenestä kahdeksaankymmeneen.
Kilpailu on kaikille avoin, naiset ja miehet kilpailevat yhdessä. Kunkin sarjan kuusi parasta palkitaan. Lisäksi osanottajien kesken on runsaasti arvontapalkintoja.
Perjantai-iltana on tiedotustilaisuus ja lähtöjärjestyksen arvonta. Matkaan kilpailijat lähtevät lauantaiaamulla.. Lauantaina kilpailijoilla on edessään 30 kilometrin perusreitti umpihankea myöten samoillen. Perusreitin varrella on tehtävärasteja.
Mikäli kilpailija haluaa etsiä myös lisärastit, lauantain matka kasvaa yhteensä noin 50 kilometriin. Mikäli kilpailija on suoriutunut tehtävärasteista oikein ja hakenut vielä lisärastitkin, hän saa aikahyvitystä. Lauantain ja sunnuntain välisen yön kilpailijat viettävät maastossa laavulla.
Toisena kilpailupäivänä, sunnuntaina hiihtäjät lähtevät aamulla kello yhdeksän noin kahdeksan kilometrin umpihankireitille, pikataipaleelle. Se, joka tulee ensimmäisenä maaliin, on voittaja.
Umpihankihiihdon MM-kilpailuissa on sarja sekä yksilöhiihtäjille että joukkueille. Joukkueissa saa olla 3–5 hiihtäjää. Kilpailijat kuljettavat mukanaan kaikki tarvittavat välineet. Tapahtuman järjestäjä tarjoaa ainoastaan puut yöpymislaavulla.
– Yksilökilpailijan repun vähimmäispainon on oltava 8 kiloa, joukkueen reppujen yhteisen vähimmäispainon 8 kiloa kertaa joukkueen jäsenmäärä. Reput punnitaan maalissa. Liian kevyt kantamus johtaa suorituksen hylkäämiseen, Ruuskanen kertoo.
Ruuskanen suosittelee umpihankihiihtäjille yli kolmen metrin pituisia, keulastaan tarpeeksi notkeita suksia. Notkea keula mahdollistaa, että suksen kärki nousee lumen päälle. Kilpailua varten on hyvä harjoitella rinkka selässä hiihtämistä. Lihaksista erityisesti etureidet ovat umpihankihiihdossa kovilla.
– Toisen kilpailupäivän kahdeksan kilometrin lyhyttä prässiä varten on hyvä tehdä muutama terävä treeni pidempien umpihankihiihtoharjoituslenkkien lisäksi, toteaa Ruuskanen.
– Yöpymistä varten on hyvä harjoitella laavun rakentamista. Rinkan sisältö on syytä suunnitella huolellisesti, neuvoo Ruuskanen.
– Yksilökilpailuun osallistuvan on osattava suunnistaa hyvin ja hallita erätaidot. Joukkuekilpailussa riittää, jos yksi joukkueesta osaa suunnistaa hyvin ja hallitsee erätaidot. Jokaisen osanottajan tulee osata liikkua ankarassakin pakkasessa.
” – Yöpymistä varten on hyvä harjoitella laavun rakentamista. Rinkan sisältö on syytä suunnitella huolellisesti.”