Keinutuolijumppa parantaa tasapainoa ja tukee liikkuvuutta
– Arvostan suuresti, että saan tehdä työtä sotiemme veteraanien hyväksi
Kaunialan sairaalan fysioterapeutti Marju Huuhtanen kehitti kolmisentoista vuotta sitten keinutuolijumpan. Menestys oli heti hyvä: iäkkäät sotaveteraani- ja invalidikuntoutujat
innostuivat jumppaamaan. Keinutuolijumppa pistää myös nuorempien vatsalihakset valittamaan!
Teksti ja kuvat. Reetta Reinman
Kaunialan sairaalan fysioterapeutti Marju Huuhtanen alkoi vuonna 2004 kehittää keinutuolijumppaa. Kaunialan sairaalan kuntoutujia oli joskus vaikea saada osallistumaan perinteisiin liikuntaryhmiin. Samoihin aikoihin Marju tutustui Lahden ammattikorkeakoulun johtavan tutkijan Ilkka Väänäsen tekemään tutkimukseen keinuttelun terveyshyödyistä. Tutkimustulosten mukaan keinuttelu muun muassa parantaa vatsa- ja selkälihasten lihasvoimaa sekä alaraajojen nestekiertoa.
– Keinutuoli on aina kiehtonut minua; jos jossain on keinutuoli vapaana, se saa heti istujan.
Lapsuudestaan Marju muistaa, miten hänen isoäitinsä keinutteli nimikkokeinutuolissaan ja keinumisellaan loi levollisen tunnelman koko huoneeseen.
Marju alkoi miettiä, voisiko keinutuolissa tehdä muutakin kuin keinutella. Hän sai työnantajaltaan, Kaunialan sairaalalta luvan lähteä kehittämään keinutuolijumppaa. Kehitystyössä hän yhdisti keinumisen ja jumppaliikkeet toisiinsa. Keinutuolijumppa on rekisteröity tavaramerkki. Marju myös kouluttaa keinutuolijumpan ohjaajia. Hän on kirjoittanut keinutuolijumpasta kirjan sekä runsaasti muuta kirjallista materiaalia.
Tätä nykyä Kaunialan sairaalassa on noin 60 jousikeinutuolia jumppakäytössä. Jokaisella sairaalan osastolla on keinutuoli yksilöfysioterapiaa varten. Jousikeinotuolissa liikerata on lyhyempi, dynaamisempi ja keveämpi jumppaajalle. Pitkäjalaksinen keinu liikkuu hitaammin ja staattisemmin.
Kaunialan sairaalassa kokoontuu kahdesti viikossa keinutuolijumpparyhmä. Keinutuolijumpparyhmäläiset ovat iältään 80–100-vuotiaita. Ohjattu jumppa kestää puoli tuntia. Liikkeet tehdään samanaikaisesti keinutuolissa keinuen. Jokaista liikettä tehdään 10–15 toistoa.
– Käymme keinutuolijumpassa kaikki lihasryhmät läpi. Ennen ja jälkeen varsinaisten keinutuolijumppaliikkeiden on lämmittelyä ja venyttelyä, Marju kertoo.
Hänen mukaansa keinutuolijumppa on oivallista kaikenikäisille, se ei ole pelkästään ”mummojen ja pappojen” laji.
– Kerran ohjasin yhdelle opiskelijaryhmälle keinutuolijumppaa. He olivat hämmästyneitä, kun syke nousi, hengästytti ja vatsalihasliikkeitä ei tahtonut jaksaa tehdä!
Marjun mukaan keinutuolijumppa on hyvä harjoittelumuoto selkäongelmaisille. Synnyttäneille se sopii vatsa- ja lantionpohjan lihasten harjoitteluun.
– Esteitä keinutuolijumpalle ei yleensä ole, mutta mikäli keinuttele tekee pahaa, niin sitten on syytä lopettaa.
Marju määrittelee keinutuolin matalan kynnyksen liikuntavälineeksi. Heiluva, edestakainen keinumisliike keventää ja helpottaa liikkeiden tekemistä painovoimaa vastaan.
– Ikäihmisillä keinutuolijumpan tavoitteina ovat liikkumis- ja toimintakyvyn pysyminen ja parantuminen, omatoimisuuden tukeminen sekä ilon ja virkistyksen kokeminen, Marju kertoo.
Keinutuolijumpan hyötyjä tukevat myös tutkimustulokset. Kaunialan sairaalan kehittämispäällikkö Kristiina Niemelä tutki keinutuolijumppaa väitöskirjassaan Iäkkäiden tuettu kuntoutuminen . Kyseisessä tutkimuksessa 25 vapaaehtoista kotona asuvaa iäkästä naista harjoitteli jousikeinutuolissa kymmentä liikettä viisi kertaa viikossa kuuden viikon ajan. Vertailuryhmän 25 naista toteutti tavanomaista liikuntaa saman kuuden viikon ajan. Keinutuoliharjoitteluun osallistuneet naiset paransivat tasapainoa, polven ojennusvoimaa ja kävelynopeutta. Vertailuryhmässä näitä tuloksia ei saatu.
Marju kiteyttää keinutuolijumpan hyödyt:
– Keinutuolijumppa harjoittaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä, lantionpohjan ja alaraajojen, erityisesti etureisien, lihaksia sekä parantaa nivelliikkuvuutta. Keinutuolijumpassa alaraajojen neste- ja verenkierto paranevat, samoin selän hyvinvointi. Keinutuolijumppa tukee tasapainoa ja ylläpitää kävelynopeuden säilymistä.
Kotkassa syntynyt, 49-vuotias Marju Huuhtanen opiskeli ylioppilaaksi pääsyn jälkeen ensin mielisairaanhoitajaksi, ja sitten fysioterapeutiksi. Marju asuu Kirkkonummella. Perheessä on avomies ja neljä lasta: 22–15-vuotiaat.
– Jumppa on ohjannut elämäni kulkua, Marju pohtii.
Hän on voimistellut 3-vuotiaasta saakka.
– Harrastin joukkuevoimistelua, ja valmensin yli kymmenen vuotta rytmistä kilpavoimistelua.
Koko työuransa Marju on työskennellyt sotaveteraanien parissa.
– Aloitin vuonna 1993 Kaskisaaren kuntoutuslaitoksessa. Kaunialaan siirryin 2001, kun toiminta Kaskisaaressa lakkautettiin. Arvostan suuresti sitä, että olen saanut olla tukemassa ja auttamassa sotiemme veteraaneja, vapautemme säilyttäjiä.
Keinutuolijumppaliikkeitä kotona tehtäväksi löydät kauniala.fi
”– Kerran ohjasin yhdelle opiskelijaryhmälle keinutuolijumppaa. He olivat hämmästyneitä, kun syke nousi, hengästytti ja vatsalihasliikkeitä ei tahtonut jaksaa tehdä!”