Frantsilan luomuyrttitilalla sadonkorjuu alkaa huhtikuussa, silloin kerätään ensimmäiset puiden

silmut. Viimeisimpänä, lokakuun tienoilla kerätään kasvien juuret. Frantsilan omassa tehtaassa valmistetaan yli kahtasataa itse tuotekehiteltyä luomuyrttituotetta. Tärkein vientimaa on Japani.

Teksti: Reetta Reinman Kuva: Frantsilan luomuyrttitila

Frantsilan luomuyrttitilan emäntä Virpi Raipala-Cormier on kasvanut luonnon hoitavien voimien ympäröimänä.

– Molemmat mummoni hyödynsivät luonnosta keräämiään yrttejä, erityisesti nokkosta ruoanlaitossa. Hoitotarkoituksiin lapsuudessani käytettiin esimerkiksi kamomillaa ja persiljaa. Olin 14-vuotias, kun kuulin ensimmäistä kertaa radiosta professori Toivo Rautavaaran esitelmän luonnon kasvien hoitavista voimista, ja innostuin kovasti kuulemastani. Kuuntelin sen jälkeen tarkasti kaikki Rautavaaran esitelmät, Virpi kertoo.

18-vuotiaana Virpin kiusaksi tuli krooninen virtsatietulehdus, joka vaivasi häntä parisen vuotta.

– Sain sen lopulta talttumaan Toivo Rautavaaran opeilla. Keräsin luonnosta yrttejä ja join niistä keittämääni yrttiteetä, siirryin kokonaan kasvissyöjäksi ja aloin harrastaa säännöllisesti joogaa.

Virtsatievaivoissa auttaviksi yrteiksi Virpi mainitsee sianpuolukan, nokkosen, kultapiiskun, siankärsämön, juolavehnän juuren sekä koivun.

Frantsilan maatila Hämeenkyrössä on Virpin äidin suvun sukutila. Virpin ja miehensä, James Cormierin isännöiminä nyt yhdestoista sukupolvi hoitaa tilaa. Heidän poikansa, Jupiter Cormier sehä hänen vaimonsa Anna sekä heidän poikansa Valo ovat mukana perheyrityksen toiminnassa.

Virpin isovanhemmat viljelivät luonnonmukaisesti, virallisesti Frantsilan pellot ovat olleet luomuviljelyssä vuodesta 1977.

– Mummuni ja taatani olivat esimerkillisiä moniosaajia, ja mummu oli myös taiteellisesti hyvin lahjakas, Virpi kertoo.

Toivo Rautavaaran hengessä Virpi muokkasi 14-vuotiaani itselleen ensimmäisen yrttitarhan. Kaupallisessa mielessä hän alkoi viljellä luomuyrttejä vuonna 1977. Laajamittainen tuotanto alkoi 1980-luvun alussa. Tällä hetkellä 25 hehtaarin peltoalasta noin viidennes on yrttiviljelyksessä, lisäksi pelloilla kasvatetaan kauraa ja ruista. Frantsilan pelloilla viljellään noin 60 eri luomuyrttiä, esimerkiksi nokkosta, siankärsämöä, auringonhattua, kehäkukkaa, heinäratamoa, niittyhumalaa, piparminttua ja karjalanminttua sekä lukuisia mausteyrttejä.

– Kaistaviljely pitää osaltaan huolen tuholaistorjunnasta. Rikkaruohot kitkemme käsin. Lannoitteena käytämme kompostoitunutta oman tehtaamme yrttimassajätettä sekä luomukarjatilan karjanlantaa, Virpi kertoo.

Virpi Raipala-Cormier on valmistunut agronomiksi Helsingin yliopiston Viikin kampuksesta maanviljelyskemian ja -fysiikan linjalta 1978.

– Opiskeluaikanani 1970-luvun alussa luomuviljely teki vahvasti tuloa Suomeen. Me opiskelijat perustimme Viikissä luonnonmukaisen viljelyn opintopiirin, Virpi kertoo luomuviljelyn teoriapohjastaan.

Suomalaisen kansanlääkinnän ja nykytutkimuksen yhdistelmällä Frantsilassa on kehitetty yli kaksisataa itsehoidollista luomuyrttituotetta, kuten yrttiteetä ja yrttiuutteita sekä ihonhoito-, luonnonkosmetiikka-, kylpy- ja saunatuotteita. Raaka-aineet saadaan omilta pelloilta. Osa tuotteiden raaka-aineita kerätään luonnosta. Osa tuotteiksi jalostettavista luomuyrteistä ostetaan noin sadalta sopimuskasvattajalta ja -kerääjältä eri puolilta Suomea.

Frantsilan luomuyrttitilan tuotteista noin 12 prosenttia menee vientiin. Tärkein vientimaa on Japani, siellä esimerkiksi monessa luxustavaratalossa on myynnissä Frantsilan luonnonkosmetiikkatuotteita. Frantsila järjestää Japanissa myös luomuyrttialan koulutusta. Japani-yhteistyö on alkanut 20 vuotta sitten.

– Luonnonkosmetiikka on noussut Japanissa valtavan suosituksi. Japani-yhteistyömme alkuaikoina esimerkiksi yhdessä tavaratalossa oli myynnissä seitsemän luonnonkosmetiikkasarjaan, nyt niitä on 210, Virpi kertoo.

Hänen mukaansa Suomi, suomalaiset ja erityisesti suomalainen luonto – luonnonkasvit, revontulet ja keskityön aurinko – ovat hyvin arvostettuja Japanissa. Japanilaiset myös rakastavat muumeja.

Taimikasvatus Frantsilan luomuyrttitilalla alkaa varhain keväällä. Kevättalvella riittää monenlaista tulevaa kasvukautta valmistelevaa työtä, esimerkiksi kasvihuoneita laitetaan kuntoon.

Sadonkorjuu alkaa Frantsilassa huhtikuun lopulla. Silloin kerätään muun muassa koivun silmuja ja pajun kuorta. Nokkonen antaa yrteistä ensimmäisen satonsa ennen juhannusta, yhteensä nokkosesta korjataan pari-kolme satoa riippuen vuodesta. Ensimmäiset kukat ovat sadonkorjuukunnossa heinäkuussa, kehäkukkasatoa korjataan pitkälle syksyyn saakka.

– Viimeisimpinä, syys-lokakuussa otetaan talteen juuret, esimerkiksi takiaisen ja voikukan juuret, ne keräämme käsin. Pirkanmaan savisilta pelloilta juurten kerääminen käsin on hyvin työlästä, Virpi kertoo.

Luomuyrttitilan lisäksi Frantsilan Hyvän Olon Perheeseen kuuluvat luontaishoitoja antava ja niihin kouluttava sekä majoituspalveluita tarjoava Frantsilan Hyvän Olon Keskus ja Frantsilan Kehäkukka -kasvisravintola. Frantsilan Hyvän Olon Keskuksessa voi opiskella ammattiin johtavan fytoterapeutin tutkinnon. Lisäksi on tarjolla monenlaisia hyvinvointialan lyhytkursseja, esimerkiksi joogasta ja aromaterapiasta sekä henkisen hyvinvoinnin alalta.

Frantsilan Kehäkukka toimii kasvisravintolana ja myy Frantsilan luomuyrttitilan tuotteita ravintolan yhteydessä olevan myymälän lisäksi verkkokaupassa. Frantsilan luomuyrttitila työllistää alkutuotannossa ja yrttien jalostuksessa kolmetoista työntekijää. Kesällä on lisäksi puutarhaharjoittelijoita.

– Ja sadat ahkerat kädet eri puolilla Suomea keräävät tuotantoomme yrttejä, Virpi korostaa.

Frantsilan Hyvän Olon Keskus työllistää viisi ja Frantsilan Kehäkukka talvisin kolmesta viiteen työntekijää, kesäsesongissa enemmän.

Luomua ja läheltä . Siinä on kiteytettynä Virpin kasvisruokavalion perusta. Hänen filosofiansa mukaan, kaikki mitä ruokavaliossamme tarvitsemme, kasvaa meidän lähellä.

– Lähiluomuun perustuvassa kasvisruokavaliossa toteutuu myös globaali oikeudenmukaisuus, jotta emme söisi muille tarkoitettua ruokaa.

Virpin mukaan nälänhätä ei johdu ruoan puutteesta, vaan vääristyneestä globaalista jakeluajattelusta: esimerkiksi jossain alueella ylikalastetaan tai yliviljellään maa eroosioon toisten tarpeiksi.

Kasvisruokavalion myötä Virpi on saanut monenlaista terveydellistä hyvää elämäänsä.

– Olen virkeä ja energinen, työteliäs ja terve, en tarvitse mitään lääkkeitä, 65-vuotias Virpi kertoo.

Luomuyrttitilan emäntä elää kuten opettaa. Yrttiteetä hän juo pitkin päivää ja jokainen kasvisateria saa makunsa ja terveysrikasteensa oman pellon yrteistä. Kasvisruokavalion lisäksi Virpi hoitaa itseään liikkuen. Rakkain laji on jooga. Ehkä tärkein hoitajista on sisäinen rauha.

”– Olen virkeä ja energinen, työteliäs ja terve, en tarvitse mitään lääkkeitä.”