– Iltahämyssä tunturissa jahtipäivän päätteeksi herkuttelu voissa pannulla paistetulla riekonrinnalla on upea kokemus

Keski-Suomen metsien lisäksi Anssi Vainio käy riekkojahdissa Ruotsin tuntureilla. Hanhia hän metsästää Etelä-Ruotsissa. Virosta hän saa saaliikseen villisikoja, kauriita ja saksanhirviä. Karhun kaataminen vielä odottaa.

Sumiaisissa asuva, 33-vuotias Anssi Vainio on kulkenut metsällä pikkupojasta saakka.

– Isäpuoleni on innokas metsästäjä. Hänen mukanaan pääsin jahtiin mukaan jo lapsena. Metsästyskortin suoritin 12-vuotiaana, Vainio kertoo.

Anssi Vainio on monipuolinen metsästäjä. Hän metsästää hirvieläimiä, pienpetoja sekä pienriistaa. Myös karhujahdissa hän käy, vielä ei miehellä ole karhua kaadettuna.

– Sumiaisten ja Konneveden yhteislupa-alueella on kaatanut kolme karhua, kertoo Vainio.

– Karhuja täällä Keski-Suomessa on mukavasti. Sen sijaan susia ei ole muutamia yksittäisiä vaeltajia lukuun ottamatta, jokunen pantasusikin täällä on pyörähtänyt. Ilveksiäkin on, ja ne verottavat etenkin kauriskantaa, mutta ilveslupia ei ole ollut muutamaan vuoteen. Pienpetojen aktiivinen pyynti on purrut hyvin, ettei kanta ole päässyt sellaisiin mittasuhteisiin kuin se on nyt Etelä-Suomessa, sanoo Vainio.

Keskisuomalaiset metsästysseurat sekä yksittäiset metsästäjät myös ruokkivat riistaa ahkerasti.

– Meillä on riistapeltoja etenkin kauriille ja hirville. Linnulle viljelijät jättävät jonkin verran esimerkiksi ohraa ja kauraa pelloille puimatta. Lisäksi talvisaikaan ruokintapaikkoja pidetään fasaaneille ja kauriille.

Vainion metsästyskausi alkaa tänä syksynä 10. elokuuta kyyhkysjahdilla. Lumiaikaista pienpetojahtia, kettujen ja supien metsästämistä, hän sanoo lempipuuhakseen.

Vainio kuuluu Rautionmäen Metsästysseuraan sekä Sumiaisten Läntiseen metsästysseuraan, joiden lisäksi hän käy metsällä myös valtion mailla.

– Meillä on metsästysseuroissa mukavasti myös nuoria ja naisia, nuorisokatoa uhkaa tulevaisuudessa etenkin hirviporukoita, tuumaa Vainio.

Suomen lisäksi Anssi Vainio käy metsästämässä Ruotsin Lapissa, siellä pyydetään seisojalla riekkoja.

– Iltahämyssä tunturissa jahtipäivän päätteeksi herkuttelu voissa pannulla paistetulla riekonrinnalla on upea kokemus, sanoo Vainio.

Etelä-Ruotsissa Vainio käy hanhijahdissa. Virossa hän on metsästänyt villisikoja, kauriita ja saksanhirviä.

Vainio valitsee asekaapistaan aseen ja panokset jahtityypin mukaan. Haulikon patruunoista hän nostaa ykkösiksi Wolfram-patruunat.

– Ne ovat kalliita, mutta valtavan tehokkaita: selkeä osuma tai selkeä pummi.

Anssi Vainiolla on kolme metsästyskoiraa: kaksi lyhytkarvaista saksanseisojaa, 8- ja puolivuotiaat uroskoirat sekä dreeveri, 7-vuotias narttukoira. Jahtikauden ulkopuolella Vainio pitää metsästyskoiransa hyvässä kunnossa lenkkeilyttämällä niitä ahkerasti.

– Juoksulenkkien ohella koirani nauttivat erityisesti uimalenkeistä.

Anssi soutaa soutuvenettä lähijärvellään Keiteleessä, ja koirat uivat vieressä.

Kuukautta ennen jahtikauden alkua hän lisää koirien ruokavalioon rasvaa, myös ruoan määrä lisääntyy.

– Vaihdan kuivaruoan rasvaisemmaksi ja lisään raa’an jauhelihan määrää, hän kertoo.

Saksanseisojilla Vainio on kokeillut palautusjuomaa riekkojahdissa Ruotsin tunturilla, ja hyvin on toiminut koiran palautumisen tukena.

Anssi Vainion mukaan hyvä jahtikoira on ennen kaikkea riistaintoinen; koiralla pitää olla palo hakea riistaa.

– Nyt puolivuotiasta saksanseisojaani kouluttaessani olen huomannut, että sitä pitää paremmin jarrutella kuin innostaa, ettei se ns. kuumu liikaa.

Nouto alkaa olla pennulla jo hyvällä mallilla, nyt pikkuhiljaa nostetaan vaikeusastetta.

Metsästysaseiden paukkeeseen koiraa totutetaan pienestä pitäen.

– Aluksi ammutaan hyvinkin kaukana, sitten vähitellen olemme menneet rauhallisesti yhä lähemmäs pauketta. Liian aikaisin nuorta koiraa ei ole hyvä viedä kovin kovaan paukkeeseen, vaan vähitellen totuttaa. Ampumiseen totuttamisessa ja muussakin koiran kouluttamisessa on tärkeää, että kouluttaja on tilanteissa rauhallinen. Koira peilaa tilanteita omistajan kautta.

Koirillaan hän käyttää jahdissa tutkapantaa.

– Reaaliaikaisuus on seurantalaitteissa parasta, voi livenä seurata, miten ja missä koira liikkuu. Koiran liikkeistä voi päätellä, minkä yöjäljellä tai ajolla koira on, ja onhan tutkapanta myös ikään kuin henkivakuutus koiralle.

Metsästyspäivän päätteeksi ahkera saunamies Anssi rentoutuu kotipihassa olevassa, puulämmitteisessä pihasaunassa. Saunaseuraksi lähtee avovaimo, lapsia pariskunnalla ei vielä ole. Saunan jälkeen nautitaan omakotitalon leivinuunin lempeässä lämmössä hiljalleen kypsyneitä riistapaisteja ja -patoja.

– Haudutus yön yli ja paljon valkosipulia, niin aina tulee hyvää, Anssi kiteyttää riistapadan onnistumisen salaisuuden.

Päivätyössä hän on rakennusalalla.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Anssi Vainio

”– Kuukautta ennen jahtikauden alkua lisään koirien ruokavalioon rasvaa, myös ruoan määrä lisääntyy.”
”– Haudutus yön yli ja paljon valkosipulia, niin aina tulee hyvää.”
”– Ampumiseen totuttamisessa ja muussakin koiran kouluttamisessa on tärkeää, että kouluttaja on tilanteissa rauhallinen. Koira peilaa tilanteita omistajan kautta.”