Mustion linnan mahtimies

Oman aikakautensa rikkain

Kamariherra Hjalmar Linder oli ristiriitainen persoona. Hän oli pröystäilevä ja menestynyt, kultalusikka suussa syntynyt kosmopoliitti, mutta samalla hyväntahtoinen kartanonherra, joka maksoi verotkin työläistensä puolesta. Linderillä oli vahva vaikutus Etelä-Suomen teollistumiseen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

Karjaalla, läntisellä Uudellamaalla sijaitseva Mustion linna on patsaspuistoineen suomalaista asumusten aatelia. Eikä linnassa 1800–1900-lukujen taitteessa vaikuttaneen Hjalmar Linderin tarina linnan lumoa ainakaan vähennä.


Hjalmar Linder eli värikkään elämän.

Mahtava kartano valmistui vuonna 1792. Mustion linnaa pidettiin harvinaisen kauniina ja modernina, olihan siinä kaksinkertaiset ikkunalasit joka huoneessa, mikä oli aivan uutta Suomessa. Herraskartanon kahdenkymmenenkahden huoneen historiasta, arvotaiteesta ja mielenkiintoisista esineistä kertoo kohteen hyvin tunteva ja asiastaan innostunut opas, jonka vetämä kierros sujahtaa liiankin nopeasti. Historia alkaa elää. Mustion historiassa vilahtelevat sulassa sovussa kuninkaat, keisarit, kartanonherrat ja kummitukset. Museovieraan jalan alla narisevat parkettilattiat ovat iäkkäitä, Suomen vanhimmiksi mainittuja, siksi jalkaan vedetään siniset muovipussit. Seinämaalaukset ovat upeita ja maalatut tapetit paikoin 200 vuotta vanhoja.

Keltaisessa salissa on aito Marie Bergin uuni, joka on käsinmaalattu. Uuni on kaksisataa vuotta vanha, mutta edelleen toimiva. Huoneita koristavat tyylihuonekalut sekä suvun muotokuvat.

Linderin suku on lähtöisin Ruotsin Smoolannista, josta 1700-luvun alkuvuosina syntynyt vuorimies Magnus Linder muutti Suomeen ja meni myöhemmin naimisiin Mustion ruukinpatruunan tyttären kanssa. 1800-luvulla linnan isännäksi tuli Konstantin Linder, joka oli kehittänyt Kytäjän kartanosta valtavan mallimaatilan. Hänen jälkeensä patruunaksi tuli hänen poikansa Hjalmar, jonka visioiden johdattamana Mustio tuli paikka, jonka kaltaista Suomessa ei oltu aikaisemmin nähty.

Jo kastetilaisuus vuonna 1862 kertoi jotain Hjalmar Konstantin Linderin tulevasta elämästä. Lapsen kummeiksi oli valittu niin ruhtinaita, maaherroja, paroneita kuin ruhtinattariakin. Kummi everstinna Aurora Karamzin oli yksi aikakautensa kuuluisimmista henkilöistä Suomessa. Hänen Marie -äitinsä oli syntyjään Mussin-Pushkin, venäläisen kreivin tytär.

Koska Suomea hallitsi Ruotsin kuningas vuoteen 1808 asti, Kustaa III vietti yönsä Mustion linnassa. Venäjän vallan alle siirtyminen puolestaan sai aikaan sen, että Aleksanteri I ja Aleksanteri II vierailivat Suomen suuriruhtinaskunnan hienoimmassa kartanossa. Itsenäistä Suomea päästiin juhlimaan vasta Hjalmar Linderin aikaan.

Enimmillään Hjalmar Linder omisti maata 1/500 osan Suomen pinta-alasta ja kolme tehdasta. Hän omisti sekä Mustion että Kytäjän kartanot, Lohjan selluloosatehtaan, Högforsin tehtaat, Rautakosken ruukin ja useita sahoja. Tuolloin hänellä oli oman kertomansa mukaan 5 000 työntekijää ja 64 000 hehtaaria maata.

Linder oli menestyvä liikemies, seurapiireissä viihtyvä kosmopoliitti ja pröystäilevä herkkusuu, joka otti kalastusmatkoilleen mukaan ranskalaisen kokin. Linder matkusteli paljon ulkomailla ja järjesti Suomessa ollessaan suuria metsästysretkiä ja juhlia, joihin ruoat ja juomat tilattiin Pariisista ja Pietarista. Täyttäessään 50 vuotta Linder vei suuren juhlaseurueen junalla Kaukasiaan.

Työnantajana Linder oli edistyksellinen. Hän otti käyttöön kahdeksantuntisen työpäivän sekä ilmaiset lääkkeet ja maksoi palkkaa myös sairauslomien ajalta jo ennen kuin laki sitä vaati. Linder maksoi verotkin työläisten puolesta. Hän myös perusti eläkerahaston pitkäaikaisille työntekijöilleen ja heidän perheilleen. Hjalmar Linder tunnettiin erinomaisesta huumorintajustaan ja häntä pidettiin hyvänä työnantajana.

Hjalmar Linderin isä Konstantin Linder toi Suomeen ensimmäisiä polkupyöriä vuonna 1869. Kehitys oli kulkenut eteenpäin, joten nuorempi Mustion linnan valtias toi tiluksilleen yhden Suomen ensimmäisistä autoista. Mercedes Simplex-merkkistä autoa oli tavoitellut myös Belgian kuningas, mutta Linder tarjosi enemmän ja toi auton Mustioon ihmisten kauhuksi. Auton mukana seurasi kuljettaja vaimoineen, sillä Suomessa ei kukaan olisi osannut autoa ajaakaan.


Hjalmar Linder matkusteli paljon, mikä ei ollut tavallista tuon ajan Suomessa.

Auto kulki enimmillään 25 kilometriä tunnissa. Harvat suomalaiset olivat nähneet autoa. Rämisevä ja savuttava härveli Mustion teillä pelotti sekä ihmisiä että eläimiä. Linder korvasi runsaskätisesti kaikki uuden automobiilinsa aiheuttamat haitat. Tarina kertoo, että törmättyään lehmään Linder maksoi sen omistajalle kolminkertaisen korvauksen. Tämän seurauksena paikkakunnan emännät ryhtyivät väijymään tienposkessa mansikkeineen. Pörisevän automobiilin eteen päätyi lehmä jos toinenkin, ennen kuin härveliin alettiin tottua.

Hjalmar Linderin lyhyt avioliitto marsalkka Mannerheimin sisaren Sophie Mannerheimin kanssa oli lyhyt ja onneton. Onneton oli myös Linderin loppu. Mielipiteittensä vuoksi Linder leimattiin kansalaissodan puhjettua maanpetturiksi. Linder realisoi omaisuutensa ja muutti ulkomaille. Valtava omaisuus hupeni käsittämätöntä vauhtia ylelliseen elämään tottuneen kamariherran käsissä. Saatuaan Ruotsin veroviranomaiset kimppuunsa Linder menetti elämänhalunsa ja päätti päivänsä Marseillessa.

Parhaiten Linderin omaisuudesta on säilynyt mittava taidekokoelma, jonka hän ehti elinaikanaan lahjoittaa valtion taidemuseolle. Sen arvokkaimpiin tauluihin kuuluvat Rembrandtin Lukeva munkki ja Albert Edelfeltin Kuningatar Blanka.

Linnan nykyinen omistaja Magnus Linder on kunnostanut linnan entiseen kukoistukseensa. Antiikin teema on puistossa vahvasti läsnä. Mustionjokea lähestyttäessä saavutaan leijonapatsain koristellulle toivomuskaivolle. Ylhäällä mäellä vartioi keskiaikaisen linnan näköiseksi rakennettu näköalatorni, temppeli. Englantilaisen maisemapuiston käytävillä voi astella kartanonherrojen, mamsellien ja patruunoiden askelissa.

Lähteet ja kirjallisuutta:

Koskinen, Esa: Kullalla kirjailtu elämä – kamariherra Hjalmar Linder 1862–1921

Oranen, Raija: Metsästäjän sydän

”– Mercedes Simplex-merkkistä autoa oli tavoitellut myös Belgian kuningas, mutta Linder tarjosi enemmän.”

KUKA?

MIKÄ?