Teknologian tutkimuskeskus VTT:n spin-off-yritys Spinnova Oy kehittää valmistustapaa, jolla puukuidusta voidaan tehdä lankaa ympäristöystävällisemmin kuin esimerkiksi puuvillasta.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Spinnova Oy

Vaajakoskella, Pandan karkkitehtaan naapurissa toimiva Janne Porasen ja Juha Salmelan vuoden 2015 alussa perustama Spinnova Oy kehittää valmistusmenetelmää, jossa sellusta valmistetaan lankaa ilman vaikeita kemiallisia prosesseja. Ekologisuus on yksi Spinnovan johtotähti.

– Spinnovan arvion mukaan noin 20–30 miljoonalla kuutiolla puuta pystyttäisiin korvaamaan jopa 20 prosenttia koko maailman puuvillan tuotannosta, toimitusjohtaja Janne Poranen sanoo.


Spinnova Oy:n toimitusjohtaja, 45-vuotias fysiikan tohtori Janne Poranen on kotoisin Perhosta.

45-vuotias, fysiikan tohtori Janne Poranen on työskennellyt lähes kaksi vuosikymmentä VTT:n metsäsektorin johtotehtävissä. Myös Spinnova Oy:n teknologiajohtaja Juha Salmela on ollut pitkään VTT:n palveluksessa. Spinnova Oy:ssä on henkilökuntaa yhdeksän: fyysikoita, kemistejä ja insinöörejä. Porasen ja Salmelan lisäksi kolme muuta on VTT:n entisiä tutkijoita.

Porasella ja Salmelalla on keskipohjalaiset juuret, Poranen on Perhosta ja Salmela Vetelistä.

Poranen ja Salmela saivat perustamalleen yritykselle VTT:n tuen sekä pääomasijoittajia Suomesta ja ulkomailta. Spinnovan alkupääoma oli 1,95 miljoonaa euroa. Alun perin sijoittajana Spinnovassa on ollut itävaltalainen tekstiilikuitujen valmistaja Lenzing AG. Tänä keväänä brasilialainen eukalyptussellun tuottaja Fibria osti 18 prosentin osuuden Spinnovasta. Kaupan hinta oli 5 miljoonaa euroa.

Spinnova voitti toissa vuonna Suomen työ- ja elinkeinoministeriön järjestämän kansainvälisen 100 000 euron Biojalostamopalkinnon. Palkintoraadin mukaan Spinnovan innovaatio edustaa läpimurtoteknologiaa, jolla on mahdollisuudet mullistaa sekä tekstiili- että metsäteollisuutta.

Vuonna 2011 Juha Salmela seurasi Oxfordin yliopistossa kansainvälistä tutkimusta, joka selvitti, miten hämähäkki tuottaa kuitulankaa muistuttavan seitin. Hän sai idean kuitulangasta.

VTT aloitti Salmelan innovoivan keksinnön patentointiprosessin vuonna 2011. Menetelmän avulla kuusi- tai mäntysellun pitkät kuidut saadaan järjestymään niin, että kuitumassa virtaa tasaisesti pienen suuttimen läpi, ilman, että ne tarttuvat toisiinsa. Näin kuiduista saadaan ohut ja kestävä lanka. Perinteisessä menetelmässä puukuidun liuottaminen polymeereiksi on tehty monimutkaisilla, kemiallisilla menetelmillä.

– Spinnovan valmistusmenetelmässä kemialliset prosessit jäävät pois ja puukuidun hyvät ominaisuudet voidaan hyödyntää suoraan. Valmistusteknologiamme mukaan syntyvä kuitumateriaali on täysin luonnonkuitua. Kaikki käytettävät lisäaineet ovat syötäviä, ja lanka on kierrätettävää, Janne Poranen kertoo.

Spinnovan menetelmää voidaan soveltaa myös muihin kuin puupohjaisiin raaka-aineisiin.

Vielä riittää tutkittavaa, esimerkiksi puukuitulangan loppuominaisuuksissa sekä puukuitukankaan käyttäytymisessä teollisissa jatkojalostusprosesseissa. Lisäksi kehitystyön alla ovat kankaan värjääminen ja kuviointi.

– Kokeiluissa kuitukangasta on ollut helppo ommella teollisuusompelukoneilla, Poranen kertoo.

Puukuidun soveltuvuudesta myös juhlapukeutumiseen on näyttöä. Viime vuoden itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa Spinnovan toimitusjohtaja Janne Porasen frakkiliivi, solmuke ja taskuliina sekä Jannen vaimon, Nina Porasen iltapuvun ruusukkeet oli valmistettu Spinnovan kuitukankaasta.

”– Spinnovan arvion mukaan noin 20–30 miljoonalla kuutiolla puuta pystyttäisiin korvaamaan jopa 20 prosenttia koko maailman puuvillan tuotannosta.”
”– Kaikki käytettävät lisäaineet ovat syötäviä, ja lanka on kierrätettävää.”