Liminkalaiset Petteri Keskikuru ja Tommi Väyrynen ovat partion ammattilaisia tiedoiltaan ja taidoiltaan, joilla pärjää metsissä ja kivisissä kaupungeissa. Metsään ei eksy. Johtajakoulutus valmistaa tulevan työelämän haasteisiin. Armeijakin on varmasti helpompaa partiolaiselle, sanovat pojat kuin yhdestä suusta.

Teksti: Ari Stenius

Suomessa on noin 65 000 partiolaista ja koko maailmassa 40–50 miljoonaa.


Petteri Keskikuru
 

– Aika nopeasti tähän jäi kiinni, myöntää Petteri Keskikuru, joka lähti mukaan kahdestakin syystä: kaverit ja merkit.

– Olen aina tykännyt kerätä merkkejä ja partiossa saa merkkejä osaamisesta. Olin kymmenisenvuotias, kun menin mukaan. Kokouksissa on taitokisoja, joissa todistetaan osaaminen jossakin jo opetetussa asiassa. Kun osaa, niin saa merkin, hymyilee Petteri.

Toinen perussyy partiolaisuuteen innostumisesta on kaverit.

– Kaverit houkuttivat mukaan. Parasta partiolaisuudessa on yhteishenki ja yhteisöllisyys. Partiossa tehdään asioita ja koetaan elämyksiä yhdessä, kehuu Petteri.

Petterin kaveripiiri on pääosin partiolaisia. Tommi Väyrysen polku partioon on ollut aika tavanomainen.


Tommi Väyrynen
 

– Petteri oli moneen kertaan houkutellut ja sitten syksyllä 2012 menin mukaan – ja täällä ollaan, hymähtää Tommi.

– Heti alusta asti on tuntunut mukavalta ja hyödylliseltä, partiossa oppii monia uusia taitoja. Partiosta saa mukavia kavereita, jopa ystäviä ja tekemisessä on hyvä meininki. Itse olen viime aikoina ollut johtajana pienille. Opin jakaminen uusille partiolaisille on molemminpuolista oppimista, kertoo Tommi, jota on alusta asti kiinnostanut partiossa tarjottu johtajaoppi.

Partiolaiset ja partioharrastus on asiaa tuntemattomille helposti ainoastaan ajatus lausahduksesta ”aina valmiina”.

– Kyllä me ollaan aina valmiina, naurahtaa Petteri, mutta sanoo partiolaisuuden olevan paljon paljon muuta kuin ihmisten auttamista, joka tosin kuuluu partiohengen ytimeen.

Partiolaisilla ei ole Aku Ankasta tuttua sudenpentujen käsikirjaa, mutta sudenpentuja partiosta löytyy, he ovat 7–9-vuotiaita. Iän myötä sudenpennuista kasvetaan seikkailijoista tarpoajien ja samoajien kautta vaeltajiksi. Tie isoksi partiolaiseksi kulkee paljolti oppimalla ja taitoja testaamalla, mutta monenlaisia erätaitoja avaava reppukirja kulkee myös usean partiolaisen matkatavaroissa.

Partiolainen on aina valmiina eikä eksy lähimetsään, mutta mitä muuta partiolainen osaa?

– Jos mennään metsään, niin osataan suunnistaa, tehdä nuotio, tarvittaessa majoittua laavulla, puun tai taivaan alla, luettelee Petteri ja sanoo, että lumi tai sadekaan ei saa partiolaista paniikkiin.

– Partiolainen varustautuu hyvin, ja hänellä on yleensä kaikki tarvittava mukana. Ja hän keksii keinoja, mikäli ruoka ja joku muu tarvittava meinaa loppua. Tai eksyy, sitäkin kyllä sattuu, mutta aina on palattu aika nopeasti kartalle, naureskelee Tommi.

Partiolaiset ovat monista taidoistaan huolimatta aika tavallisia ihmisiä.

– Meitä on moneen lähtöön, kaikenlaisia ihmisiä ja persoonia, kuten kaikkialla muuallakin, myöntää Petteri.

Yli 400 jäsenen Limingan Niittykärpät on tällä hetkellä Suomen suurin lippukunta. Niittykärpät pääsi näyttämään yhteishenkeä ja joukkovoimaa partiolaisten Hamina 17-vaelluksessa, Suomen satavuotisjuhlavuoden urakassa, jossa Suomen partiolaiset kuljettivat viestiä Savonlinnasta Hämeenlinnaan. Reitille kertyi pituutta 818 ja vaihtelevilla etapeilla vaelsi noin kaksisataa liminkalaista, myös Petteri ja Tommi.

– Siistiä oli, älyttömän mukavaa ja järjestelyt olivat hyvät, kehuu Petteri.

Niittykärpillä on ainoana lippukuntana Suomessa vihreä paita, mutta lippukunnat yleisesti tunnistetaan erilaisista huiveista.

Partiolaisuus on kansainvälistä ja yhteisleireillä tulee tuttuja kaikkialta maailmasta, mutta näkipä partiolainen toisen missä tahansa, niin tervehtimisessä on oma juttunsa.

– Tervehditään vasemmalla kädellä. Siinä on symboliikkaa ja historiaa, tietää ja arvelee Tommi.

– Symboliikka perustuu kilven laskemimiseen. Suojattomalta puolelta tervehtiminen kuvaa luottamusta, samalla voi ajatella, että haluaa tervehtiä sydämen puolelta – hyvällä, sanoo Petteri.

”– Suojattomalta puolelta tervehtiminen kuvaa luottamusta.”

MITÄ?

Sami Kokon vinkit lasten arkiliikunnan lisäämiseen:

1. Pyri tunnistamaan lapsesi liikunnalliset lähtökohdat ja kiinnostuksen kohteet.

2. Anna lapsen kokeilla ja harrastaa erilaisia lajeja ja liikuntamuotoja.

3. Kiinnitä huomiota lapsen todelliseen viikoittaiseen kokonaismäärään.

4. Muista, että liikunnassa tulisi myös hikoilla ja hengästyä kunnolla, mutta myös kevyempi päivittäinen liikunta on tärkeää.

5. Kannusta lapsiasi liikkumaan mahdollisimman monipuolisesti hyppelystä, tasapainoiluun ja kestävyyttä ja voimaa kehittäviin liikuntamuotoihin.

6. Muista kannustaa ja tukea lastasi, sillä on todella suuri merkitys vielä murrosikäisillekin.

7. Tue lastasi monipuolisesti olemalla kiinnostunut ja toisaalta luomalla edellytyksiä ja mahdollisuuksia liikunnalle.