Hollo ja Martta -festivaali vie katsojan kansantanssiperinteen ytimeen

Hollo ja Martta -festivaali 2017 on yksi päijäthämäläinen Suomi 100 -hankkeen tapahtuma monine eri tilaisuuksineen.

Suomi 100 -juhlavuoden Yhdessä-teema ja ohjelman avoin toteutustapa ovat saaneet aikaan sen, että haluamme luoda Hollo ja Martta -festivaaleille mahdollisimman autenttisen tanssikattauksen sukulaiskansojemme kansantanssikulttuurista, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kertoo.

Hollo ja Martta -festivaali 2017 on yksi päijäthämäläinen Suomi 100 -hankkeen tapahtuma monine eri tilaisuuksineen.

– Meidän ohjelmistossamme korostuu erityisesti suomalais-ugrilainen perinne.

Eksoottisin festivaalivieras saapuu Burjatian tasavallasta Itä-Siperiasta Venäjältä. Kansantanssi- ja musiikkiyhtye Ulger on pitkään yhdessä tanssinut opiskelijaryhmä.

– Yhtyeen repertuaari koostuu burjatialaisista kansanlauluista. He tulkitsevat myös Kiinan alueella asuvien Henehen-burjatialaisten lauluja. Tällä alueella on myös elävä kurkkulauluperinne.

Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät yhdessä eurooppalaisia hääperinnetansseja.

– Hollolalainen Purpuri on tehnyt yhteistyötä näiden ryhmien kanssa. Konserteissamme on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista.

Ekton Korka edustaa perinteisimmillään suomalais-ugrilaista traditiota ja on Hollo ja Martta festivaalin Suomi 100 vuotta -teeman erikoislähettiläs. He ovat taustaltaan Venäjän Udmurteja.

– Jännityksellä odotamme, millaisia esityksiä sukulaiskansojemme vieraat näyttämöille loihtivat, toteaa Hentinen.

Juhlavuoteen kuuluu unkarilainen perinne.

– Yhdessä kokeminen ja toisen kulttuurin ennakkoluuloton kohtaaminen luovat aina uusia mahdollisuuksia. Se on tämän festivaalin suola, Hentinen muistuttaa.

Veljeskansa Unkarista Hollo ja Martta -festivaaleille saapuu The Szökös Folk Dance -group.

– Ilo, rytmi ja väri huokuvat tästä unkarilaista kansantanssia tulkitsevasta poppoosta.

Nuorisoseuran lasten, nuorten ja aikuisten kansantanssijat esittävät tunnettuja suomalaisia perinnetansseja juhlavuoden kunniaksi.

– Lantti, joka päättää aina festivaalimme, on tunnettu eurooppalainen perinnetanssi.

Suomalaisen kansantanssiperinteen juuret ovat Ranskassa, josta se on tullut Suomeen Ruotsin ja Venäjän hovien kautta yli 200 vuotta sitten.

– Haluamme kunnioittaa edesmenneen lahtelaisen opetusneuvoksen Helvi Jukaraisen työtä juhlavuoden festivaaleilla. Hänen koreografiat ja liikekieli elävät yhä voimakkaasti kansantanssiperinteessämme.

Kansantanssin kokemuspohja on riemastuttava. Se ei jätä ketään kylmäksi.

– Meille on suurta juhlaa päästä esittämään sukulaiskansojemme ja suomalaisen kansantanssiperinteen parhaimmistoa Suomi 100 vuotta -juhlavuoden kunniaksi suurille näyttämöille.

”– Haluamme kunnioittaa edesmenneen lahtelaisen opetusneuvoksen Helvi Jukaraisen työtä juhlavuoden festivaaleilla. Hänen koreografiat ja liikekieli elävät yhä voimakkaasti kansantanssiperinteessämme.”
”– Jännityksellä odotamme, millaisia esityksiä sukulaiskansojemme vieraat näyttämöille loihtivat.”