Happi pitää solut puhtaina ja poistaa soluja kuormittavat kuona-aineet

Hapella allergiansa voittanut Pekka Lahtinen kertoo elimistön happikadolle olevan monia syitä. Merkittävimmät ovat kivennäisaineiden puute ja liiallinen sokerin syöminen.

Teksti ja kuvat: Reetta Reinman

Monenlaiset allergiat vaivasivat Pekka Lahtista 1980-ja 90-lukujen taitteessa. Hän oli juuri muuttanut takaisin Suomeen vaimonsa kotimaasta Australiasta.

– Siellä suosittiin kokolattiamattoja lähes joka paikassa. Niistä minulle aiheutui erittäin pahoja allergiareaktioita ja hengitystieongelmia, Lahtinen kertoo.

Lääkehoidoista eikä erilaisista luontaistuotteistakaan ei ollut apua. Lahtinen tutustui kansainvälisiin luonnonmukaista terveydenhoitoa käsitteleviin lehtiin ja luki niistä, että esimerkiksi USA:ssa allergioita on hoidettu tuloksellisesti hapella, esimerkiksi käyttämällä elintarvikekelpoista vetyperoksidia.

Maailmalla hapen sairauksia hoitavat ominaisuudet on todettu jo 1800-luvulla.

Vetyperoksidi , H2O2, sisältää vettä, johon on sitoutunut ylimääräinen happiatomi.

– Syy siihen, miksi vetyperoksidi tehoaa niin hyvin erilaisiin sairauksiin, kuten muun muassa allergioihin on se, että happi vetyperoksidin muodossa puhdistaa tehokkaasti elimistöä. Lisäksi vetyperoksidi tuhoaa viruksia, bakteereita ja hiivasieniä, koska kyseiset sairauden aiheuttajat ovat enimmäkseen anaerobisia eli ne elävät hapettomassa tai vähähappisessa tilassa. Lisähappi muodostaa olosuhteet, jossa ne eivät elä.

– Vetyperoksidia onkin sanottu luonnon tärkeimmäksi antibiootiksi, Pekka Lahtinen sanoo.

– Vetyperoksidi ei kuitenkaan sovi ihmiselle, jolla on siirrettyjä elimiä, koska vetyperoksidi aktivoi immuniteettiä, jolloin keho alkaa hylkiä vierasta elintä, Lahtinen kertoo ja jatkaa:

– Vetyperoksidi ja verenohennuslääkkeet eivät myöskään sovi yhteen. Kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivälle elimistöä aktivoivaa vetyperoksidia ei suositella. Vetyperoksidia käytetään ulkoisesti.

Otsoni on hapen kaikken voimakkain hapettava muoto, sen kemiallinen merkki on O3. Singlethappi on valolla aktivoitua happea, sitä valmistetaan lääkinnälliseen käyttöön säteilyttämällä happea tietyn aaltopituuden omaavalla sinisellä ultraviolettivalolla.

Muutamassa viikossa vetyperoksidin käyttämisen seurauksena Pekka Lahtisen allergiaoireet hellittivät. Hän alkoi tarkemmin tutkia hapen terveysvaikutuksia.

Hapesta tuli hänelle myös ammatti. Ensimmäinen painos Pekka Lahtisen kirjasta Happi O2 - uusi tapa hoitaa sairauksia julkaistiin 1993.

2000-luvun alusta saakka hän on ollut päätoiminen ”happiyrittäjä”. Pekka Lahtisen happituotteita valmistava, maahantuova ja markkinoiva Suomen Happituote toimii Tampereella. Yrityksen tiloihin sisälle astuessa tulijan ottaa vastaan lause: Varustautukaa lisähapella. Pois lähtiessä hyvästelee lause: Jäähyväiset happikadolle.

62-vuotias Pekka Lahtinen on tänään terve, allergiat ovat väistyneet. Sormenpäästä infrapunavalon avulla veren happikylläisyysastetta mittaava happisaturaatiomittari antaa Lahtiselle lukeman 99. Hyvä arvo on 97–99 välillä.

Pekka Lahtisella on vaimonsa kanssa kaksi aikuista lasta, lastenlapsia ei vielä ole.

Happi on yleisin alkuaine luonnossa, sitä on maankuoressa keskimäärin 47 % ja merivedessä noin 87 %. Ihmisen aineenvaihdunnassa hapella on elintärkeä rooli.

Happi pitää solut puhtaina ja taipuisina ja poistaa elimistöstä tarpeettomat, soluja kuormittavat kuona-aineet.

– Happi hapettaa kuonat vaarattomaan muotoon, esimerkiksi häkäkaasun hiilidioksidiksi, joka hengitetään pois, Pekka Lahtinen kertoo.

– Jollemme saa tarpeeksi happea, meihin kertyy kuona-aineita, kroonisen happivajauksen seurauksena immunniteettimme heikkenee ja sairastumme.

Lahtisen mukaan hapenpuutteen seurauksena kehossa oleva virtsahapon määrä nousee.

– Yleisin virtsahapon määrän nousuun liittyvä sairaus on kihti. Myös kehon liiallinen happamuus on merkki hapenpuutteesta; lisähappi onkin kaikkein tehokkaampia keinoja taistellessa kehon happamuutta vastaan, Lahtinen sanoo.

– Happi poistaa elimistöstä myrkkyjä ja kuona-aineita, lisäksi se tuhoaa hapettomissa olosuhteissa viihtyviä bakteereita, viruksia ja sieniä.

– Happi myös stimuloi entsyymijärjestelmää ja virkistää. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan seurauksena olevaan väsymykseen hapen terapeuttisella käytöllä on erittäin hyviä vaikutuksia, Lahtinen sanoo.

Riittääkö happihoidoksi tavallinen hengittäminen ja tehohoidoksi happihyppely?

– Terapeuttiseen hoitokäyttöön ne eivät riitä, vaikkakin happihyppely, ulkoilmaliikunta, virkistää ja onkin erittäin suotavaa, Pekka Lahtinen vastaa.

Terapeuttiseen käyttöön esimerkiksi Lahtisen yrityksessä on monenlaisia happituotteita. Hänen mukaansa terapeuttinen happihoito olisi erittäin tehokas hoitokeino moneen vaivaan, aina syöpäsairauksia sekä sydän- ja verenkiertosairauksia, verenpainetta ja astmaa, jopa AIDSia myöten.

– Lääketeollisuutta happi ei kuitenkaan kiinnosta, sitä ei voi patentoida! Lahtinen naurahtaa.

Hapen hoitavia vaikutuksia on osattu hyödyntää monin tavoin. Esimerkiksi korkean happipitoisuuden omaavasta Kuolleestamerestä ihmiset ovat vuosituhansien ajan hakeneet apua sairauksiinsa – sen ympäristön happirikkaasta ilmasta sekä terveellisestä vedestä ja mudasta.

Maailmalla muotia ovat tätä nykyä happibaarit, vallankin USA:ssa ja Aasian maissa, missä ilmasto on hyvin saastepitoinen. Suomessa Helsingissä toimii parisen happibaaria, joissa voi käydä hengittämässä happea. Otsonisaunoja toimii Suomessa jo aika monessa luontaishoitolassa. Pekka Lahtinen on tuonut Suomeen, saksalaisen professori Manfred von Ardennen kehittämän happiliikunnan. Lahtinen toivoisi happiliikunnan yleistyvän kuntosaleilla.

Syitä kehon happivajaukseen on Pekka Lahtisen mukaan useita. Hän luettelee merkittävimmät.

– Kivennäisaineiden puute aiheuttaa hapenpuutetta. Hapelle tärkein kivennäisaine on rauta, sitä veren hemoglobiini tarvitsee hapenkuljetukseen. Raudan imeytymistä auttavat koboltti, C-, B1- ja B2-vitamiinit.

– Kivennäisaineiden puute heikentää kehon kykyä valmistaa ruoansulatusentsyymejä. Huonon ruoansulatuksen seurauksena sulamaton ruoka-aines kertyy kehoon kuona-aineiksi, joiden poistamisessa tarvitaan happea, sitä enemmän, mitä enemmän on kuona-aineita.

– Valkoinen sokeri on varsinainen kivennäisaine- ja vitamiiniryöväri. Sokerin polttamien elimistöstä kuluttaa suuresti happea.

– Sokerin ohella alkoholi ja tupakka kuluttavat kehon happea niiden sisältämien myrkyllisten aineiden vuoksi, mitä enemmän myrkkyjä, sitä enemmän tarvitaan happea myrkkyjen poistamiseksi.

– Trans-rasvahapot aiheuttavat hapenpuutetta heikentämällä solun mitokondrion toimintaa. Trans-rasvahappoja on muun muassa perunalastuissa, kekseissä ja kaikissa kovetettuja kasvirasvoja sisältävissä tuotteissa.

– Ylensyöminen aiheuttaa sekin hapenpuutetta. Suuren aterian syömisen jälkeen ruoansulatusprosessi tarvitsee runsaasti happea; ihminen tuntee tämän väsymyksenä.

– Liiallinen antibioottien käyttö tuhoaa hyödyllisiä, happea muodostavia bakteereita suolistosta.

– Kaikki akuutit ja krooniset tulehdukset kuluttavat kehon happivaroja, koska tulehdusten yhteydessä kehoon syntyy myrkyllisiä aineita, joiden palamisessa tarvitaan happea.

– Liian pinnallinen hengitys vähentää luonnollisesti myös hapensaantia.

Aikaisemmin ilmakehä on sisältänyt huomattavasti enemmän happea.

– Meripihkaan jääneistä ilmakuplista on mitattu noin 35 % happipitoisuuksia, Lahtinen toteaa.

Miten happiexpertti Pekka Lahtinen itse elää ja turvaa oman hapensaantinsa?

Aamun hän kertoo aloittavansa kahdella isolla lasillisella happirikastettua tai otsonoitua vettä. Lahtisella on itsellään laitteet, joilla tällaista vettä valmistaa. Aamupalaksi hän nauttii täysjyväleipää, jonka päällä on voita, avokadoa ja tomaattia. Kahvia tai teetä Lahtinen ei juo lainkaa, palan painikkeena on happivesi.

Muutoin hän kertoo ruokavalinnoissaan suosivan suomalaisia, mieluiten luomutuotteita: runsaasti vihreitä ja muita kasviksia, luomumunia, kohtalaisesti lihaa ja kalaa.

Kasvikset ovat usein välimereläisittäin valmistettuja, hänen australialaisen vaimonsa vanhemmat ovat kreikkalaisia. Maitotuotteista Lahtinen ei käytä kuin vähäsen juustoa. Hedelmiä hän ei suosi, niiden sisältämän runsaan sokerimäärän vuoksi.

Sokeria hän ei syö, ei myöskään hunajaa. Rasvoina ovat voi sekä kylmäpuristetut, luomulaatuiset oliivi-, pellava- ja kookosöljy. Kylmäpuristetuista oliiviöljyistä hän on eniten mieltynyt kreetalaisiin. Soijatuotteista Pekka Lahtinen käyttää ainoastaan fermentoituja eli käymisreaktion avulla valmistettuja, ja niitäkin hyvin harvoin.

– Soijatuotteet ovat vaikeasti sulavia. Kansainvälisestä kirjallisuudesta olen lukenut, että soijassa olisi myrkyllisiä ainesosia sekä kilpirauhasta kuormittavia ja hormonitoimintaa sekoittavia aineita, hän kertoo.

Ravintolisistä Lahtinen käyttää C- ja D3-vitamiinia sekä magnesiumia ja sinkkiä, oman yrityksensä happitippoja sekä luomuohranorasjauhetta ja Chlorella-jauhetta. Lisäksi hän juo maahantuomaansa Power Clay -savivettä, jonka hän on todennut olevan vatsalle hyvää.

Lahtinen käyttää myös kilpirauhasta stimuloivaa jodivalmistetta, sitä hän tilaa USA-laisesta nettikaupasta.

Pekka Lahtinen korostaa, että ohranoras, lehtivihreärikas chlorella sekä kaikki vihreät kasvikset ovat ihmiselle erittäin tärkeitä niiden sisältämän lehtivihreän vuoksi.

– Lehtivihreää kutsutaankin kasvin vereksi, koska lehtivihreän molekyylirakenne muistuttaa huomattavasti veren hemoglobiinin molekyylirakennetta.

– Nauttimalla vehnänorasmehua tai muita lehtivihreätuotteita ja vihreitä vihanneksia tehostamme kehoamme tuottamaan punaisia verisoluja, joiden tehtävänä on kuljettaa happea kudoksiin sekä kudoksista hiilidioksidia keuhkoihin.

Happiliikuntaa Lahtinen harrastaa kolmisen kertaa viikossa noin vartin kerrallaan. Hän juoksee juoksumatolla. Juoksutreenin hän tekee happirikkaissa olosuhteissa. Lahtisella on seinällä suuri happisäkki, joka täytetään ennen happiliikunnan aloittamista hapella.

– Säkistä saa liikunnan aikana niin paljon happea kuin vain tarvitsee, esimerkiksi 30 litraa minuutissa.

Happihyppelylle ulkoilmaan Lahtinen ehtii parisen kertaa viikossa. Otsonisaunassa on mukava rentoutua silloin tällöin. Iho pysyy kuulakkaana happea sisältävällä geelivoiteella.

Työ on Lahtiselle samalla harrastus. Tutkijatyyppisellä luonteella hän seuraa tarkasti luontaislääketieteen kansainvälistä kirjallisuutta.

– Minulla on tarkoitus jäädä eläkkeelle vuonna 2019. Firman jatkaja on näillä näkymin varmistunut.

”– Hapelle tärkein kivennäisaine on rauta, sitä veren hemoglobiini tarvitsee hapenkuljetukseen. Raudan imeytymistä auttavat koboltti, C-, B1- ja B2-vitamiinit.”
”– Happi stimuloi entsyymijärjestelmää ja virkistää. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan seurauksena olevaan väsymykseen hapen terapeuttisella käytöllä on erittäin hyviä vaikutuksia.”