– Perinnerakentaminen on ainoa oikea tapa rakentaa

Tupaswillan 150 hengen Mahtisavusauna on palkittu Suomeen parhaana yrityssavusaunana

Perinnerakentamisen vankkumaton puolesta puhuja, laukaalainen Erkki Kauppinen kertoo, että nykyajan taloissa on koko ajan alipaine. Kun rakennuksen sisällä pitäisi hänen mukaansa olla pieni yläpaine. Entisajan hirsitaloissa oli näin. Perinnekylä Tupaswillan savusaunoja lämmittäessä isäntä Erkki Kauppinen käyttää saunapuuna pääsääntöisesti kuusta sekä lisäksi koivua, leppää ja kolme vuotta kuivunutta haapaa. Raitaakin, jos saunojilla on nenät tukossa.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Perinnekylä Tupaswilla

Laukaassa sijaitsevan Perinnekylä Tupaswillan isäntä Erkki Kauppinen iloitsee Tupaswillan Mahtisavusaunalle viime vuoden heinäkuussa Ikaalisten Saunafestivaaleilla myönnetystä Suomen paras yrityssavusauna -palkinnosta. Palkinnon saamiseksi on täytettävä tiukat kriteerit. Kansainvälisen savusaunaklubin jäsenistä koostuva palkintoraati on saunonut yli 600 erilaisessa savusaunassa. Raati valitsee vuosittain tietyn määrän saunoja testattavaksi tarkemmilla mittauksilla.

Varsinainen testi kunkin Suomen paras yrityssavusauna -kilpailussa olleen savusaunan kohdalla kesti koko päivän. Savusaunoista tutkittiin yli 90 eri asiaa, jotka kaikki pisteytettiin.

– Mahtisavusaunamme sai jokaisesta kohdasta hyvin korkeat pisteet, Kauppinen sanoo ja mainitsee, että Tupaswillan Mahtisavusauna on maailman suurin savusauna. Sen lauteille mahtuu jopa 150 saunojaa.

Mistä Mahtisavusaunan paremmuus muodostuu?

– Monesta tekijästä, vastaa savusaunanrakentaja Kauppinen ja suostuu pikkuisen avaamaan ”patentoimansa” savusaunan ominaisuuksia.

– Kun mitataan lämmityksen loppuessa lämpötilaa kiukaan edestä ja takaa, niin näissä on vain kahden asteen lämpötilaero. Lämpö on hyvin tasaista. Puu palaa kiukaassa täydellisesti, samalla savukaasut palavat pois. Täydellinen palamisprosessi takaa siis sen, että jokaisella lämmityskerralla noki ja kitka palavat pois kivistä, eli samalla sauna puhdistuu hyvin. Mahtisavusaunan ei tarvitse siintyä kuin puolisen tuntia, niin se on kylpykunnossa. Lämmitys kestää 6–7 tuntia.

Tärkeintä on Kauppisen mukaan rakentaa savusauna kunnioittaen kansatieteilijä, professori Sakari Pälsin (1882-1965) aikoinaan esittämää löylyn lakia. Mittasuhteet pitää olla kohdallaan. Savusaunan ovi pitää olla matala. Räppänä sopiva. Lauteet ja kiuas sijoittua toisiinsa nähden optimaaliselle korkeudelle; saunojan pitää olla jalkapohjiaan myöten kiuaskivien ylätasoa korkeammalla.

Savusaunan lämmittämisen saloihin 70-vuotias Erkki Kauppinen tutustui lapsuudessaan ”lattiatasolta”.

– Lapsuudenkodissani täällä Laukaassa heinänteko- ja puintipäivinä minun tehtäväni oli lämmittää savusauna. Tuossa savusaunassa lauteet olivat niin korkealla, että alhaalla ei ollut lainkaan savua. Saunanlämmittämispestini aikana pystyin makoilla savusaunan lattialla, lueskella kirjoja ja samalla katsella savun kulkua.

Lapsuuden savusaunasta alkoi hänen matkansa savusaunanrakentajaksi. Mahtisavusaunan lisäksi Tupaswillassa on pienempi savusauna, päärakennuksen yhteydessä on jatkuvalämmitteinen puusauna. Uusimpana Kauppiset rakentavat Tupaswillaan parinkymmenen henkilön maasaunan. Maasaunan betonikiilaelementit kaivetaan noin 3,5 metrin syvyyteen hiekkamoreenipitoiseen maahan ja vuorataan ympärys vielä luonnonkivillä kosteuden pääsyn estämiseksi. Maan alle tulevat sauna, suihku ja vessa. Maanpäälle tulee taukotila vanhasta riihestä.

Perinnekylä Tupaswillaa Erkki Kauppinen alkoi rakentaa noin 15 vuotta sitten. Perinnekylä raivattiin 40 hehtaarin alueelle synkkään metsään, tiettömän taipaleen päähän. Tätä nykyä Tupaswillassa on muun muassa kolme saunaa, päärakennus, perinnetupa, sepän paja sekä kota ja laavut. Tupaswillassa järjestään esimerkiksi häitä ja muita perhejuhlia, polttareita, kokouksia, yritysten tilaisuuksia sekä safareita ja minimessuja. Tupaswilla on suosittu koululaisten ja muiden ryhmämatkalaisten retkikohde. Tupaswillassa järjestetään myös erilaisia kursseja, esimerkiksi villalankojen kasvivärjäys-kursseja.

Tärkeä vuosittainen traditio on elokuiset Perinnepäivät, joiden aikana Tupaswillassa esitellään vahvoja suomalaisia käden taitoja. Tänä vuonna Perinnepäivillä juhlittiin satavuotiasta Suomea ja 110-vuotiasta suomenhevosta.

Perinnekylä Tupaswillan toimitusjohtajana on Erkki ja Eeva Kauppisen poika, Juhani Kauppinen. Erkki ja Eeva tekevät edelleen aktiivisesti Tupaswillan töitä. He eivät asu Perinnekylässä, vaan puolen kilometrin päässä siitä. Lisäksi tilalla on yksi palkattu, kokopäivätoiminen renki. Kauppisten muut lapset, Juhanin sisaret Anu ja Mari ovat mukana toiminnassa omien töidensä ohella.

– Olemme siitä onnellisessa asemassa, että meillä on valtavan laaja ja hyvin toimiva verkosto. Esimerkiksi Perinnepäiville käsityötaitojen osaajat tulevat töihin oman toiminimensä kautta, lisäksi saamme aina runsaasti talkootyövoimaa, Erkki Kauppinen iloitsee.

– Perinnepäivät olisivat ehdottoman tärkeä vierailukohde koululuokille. Ikkuna siihen, millaisia töitä Suomessa on entisaikaan ollut ja miten niitä on tehty, Kauppinen toteaa.

Erkki Kauppinen on vanhan suomalaisen rakennusperinteen vankkumaton puolestapuhuja.

– Ennen osattiin rakentaa, ei ollut kosteus- eikä homeongelmia. Perinnerakentaminen on ainoa oikea tapa rakentaa, hän korostaa.

– Ennen vanhaan talot rakennettiin riittävän korkealle paikalle ja korkean kivijalan päälle. Pohjaksi tehtiin tuulettuva rossipohja. Hirsi on jo itsessään tuulettuva rakennusmateriaali, ja rakennuksiin osattiin muutoinkin aikaansaada luonnollinen tuuletus.

Kauppinen kertoo, että nykyajan taloissa on koko ajan alipaine.

– Kun rakennuksen sisällä pitäisi olla pieni yläpaine. Entisajan hirsitaloissa oli näin. Pieni yläpaine saatiin aikaan luonnollisen tuuletuksen avulla: ikkunat hoitivat tuuletuksen, samoin hellassa, uunissa ja takassa palava tuli; näin rakennukseen muodostui pieni yläpaine, samalla ilma puhdistui ulkoilman ja tulen kautta luonnollisesti.

– Nykyaikaisissa taloissa vaihtoilma imetään huoneisiin lattian, seinien ja katon läpi isoilla koneilla. Sama ilma kiertää koko ajan keinotekoisen koneellisesti ilmanvaihtokoneen kautta. Se ei missään vaiheessa puhdistu luonnollisesti.

– Tiiviiksi joka puolelta ja vielä keinotekoisin materiaalien eristetyt, hengittämättömät termospullotalot puolestaan ovat kosteusongelmien alkujuuri, toteaa Kauppinen.

Perinnekylä Tupaswillan rakennukset on lähes kaikki eri puolilta Suomea siirrettyjä hirsirakennuksia. Mahtisavusaunan hirret on veistetty 1600-luvulla Muuramessa.

– Ne olivat 25 metriä pitkän maatilan päärakennuksen hirsiä, Kauppinen kertoo.

Tupaswillan noin 200 neliön hirsinen päärakennus on siirretty vuonna 2003 Hartolasta.1800-luvulla rakennettu hirsitalo toimi sota-aikana Akseli Gallen-Kallelan taideteosten suojana. Lisäksi rakennus on Hartolassa ollut muun muassa apteekkina, hammaslääkärinä ja nimismiehen kansliana.

– 1970-luvulla tämä kaunis hirsirakennus oli pilattu. Seiniin oli laitettu paksut keinomateriaalieristeet, lastulevyt ja muovit vielä lastulevyn päälle. Lattiat oli peitetty muovimatoilla. Viimeisin niitti rakennukselle oli, kun sen yläkerrassa katkesi vesiputki. Onni onnettomuudessa oli se, että eristekerros oli niin paksu, että kosteus ei heti hulahtanut läpi rakenteiden ja koolausväli oli riittävän iso.

– Sain taistelemalla taistella rakennusviranomaisten kanssa, ettei minun tarvinnut tukkia päärakennuksen seiniä paksulla eristekerroksella ja levyillä. Sanoin, että niitä ei tule, ja voitin sen ottelun, Kauppinen kertoo.

Päärakennuksen pohjana on tuulettuva rossipohja.

Päärakennuksen kahdessa kerroksessa oleviin tiloihin sopii yhteensä noin 80 ruokailijaa. Alakerran salissa pöytäpaikkoja on noin 60 henkilölle ja yläkerran kokoustilassa 20-30 henkilölle. Kellarikerroksen takkatupaan mahtuu 10–20 henkilöä. Takkatuvan jatkuvalämmitteisen puusaunan kattona on tähtitaivas.

Perinnetuvan hirsien historia vie luovutettuun Karjalaan, Värtsilään Pohjois-Karjalassa. Se on rakennettu 1830-luvulla ja toimi Värtsilässä Valtion rautateiden rakennuksena.

– 1930-luvulla VR siirsi noin 40 rakennusta rajavyöhykkeeltä sisemmäksi Suomeen, tämä Pieksämäelle siirretty hirsirakennus on yksi niistä, Kauppinen kertoo.

– Kuulin syksyllä 2012, että on kaksi viikkoa aikaa, ennen kuin Pieksämäen veturitallin pihassa oleva 400 neliön hirsirakennus tehdään ABC-liikennemyymälän tieltä hakekasaksi. Lähdimme siltä istumalta purkamaan kyseistä hirsirakennusta. Aikaa oli niin vähän, että ehdimme saada talteen vain sen ensimmäisen kerroksen hirret, Kauppinen kertoo.

Niistä syntyi Tupaswillan 200 neliön Perinnetupa. Rakennuksessa on katossa 35 sentin villaeriste. Lattiassa on 40 sentin kerros ekopuhallusvillaa.

Perinnetupa lämpenee Mahtisavusaunan hukkalämmöllä.

– Mahtisavusaunassa on 8000 litran vesisäiliö, jota lämmitetään pihassamme olevan oman hakelaitoksemme hakkeella. 80-asteiseksi lämmitetyn vesisäiliön veden lämmöllä saadaan lämmin suihkuvesi sekä savusaunan suihku- ja pukutilan lattialämpö. Tuuletuslämpö ei mene harakoille, vaan vesisäiliöstä johtaa putket Perinnetupaan, jonne iso ilmastointikone kierrättää Mahtisavusaunan talteen otetun hukkalämmön. Näin pärjätään hyvin, koska Perinnetupa on lämmin ainoastaan silloin, kun se on käytössä.

Tupaswillan päärakennus lämpenee maalämmöllä. Maalämpöputket ovat Tupaswillan pihapiirissä sijaitseva Vinninlammen pohjassa. Vinninlammesta tulevat Mahtisavusaunan suihkuvedet.

– Vinninlammen ympärillä on runsaasti hyvälaatuiseksi tutkittua turvetta. Lammen vedessä on samat hoitavat aineet kuin sitä ympäröivässä turpeessa. Eli Mahtisavusaunassa saa peseytyä hoitavalla pesuvedellä. Jokin aika sitten meillä oli atooppisesta ihottumasta kärsivä työmies, joka joutui syödä vaivaansa kortisonia. Kun hän oli pari viikkoa pessyt itsensä Vinninlammen vedellä, niin ihottuma häivisi kokonaan, Kauppinen kertoo.

Tupaswillassa jalostetaan myös Vinninlammen läheisestä suosta nostettavaa, mineraali- ja kasviestrogeenirikasta turvetta. Nostamisen jälkeen turve jauhetaan hienojakoiseksi hoitoturpeeksi. Tupaswillan savusaunoissa saa esimerkiksi rentoutua turvesaunassa.

Juomavetenä Tupaswillassa on oman lähdekaivon vesi.

Nyt lähdetään Tupaswillan isännän Erkki Kauppisen kanssa lämmittämään savusaunaa. Hän kertoo, että hänelle rakkain on ensimmäinen savusauna, jonka hän 15 vuotta sitten rakensi Tupaswillaan Vinninjärven rannalle. Se on mitoitettu noin 10–15 saunojalle.

– Kuusi on paras puu savusaunan lämmittämisessä, sanoo Kauppinen.

– Vaikka kuusi on pihkapuu, niin kovana puuna se palaa kovalla liekillä ja kuusihiilestä tulee kovaa. Kuusen kitkerän tuoksun saa pois, kun käyttää kuusen ohella vähän leppää. Koivuakin voi savusaunan kiukaaseen heittää. Tuohi on kuitenkin syytä kuoria koivuklapeista pois, ettei tule niin paljon pehmoista hiiltä.

Mänty ja pihlaja eivät sovi Kauppisen mukaan lainkaan savusaunan lämmittämiseen.

– Männyn sitkeä pihka tukkii kiukaan, ja seiniin tarttuu männyn pihkasta paha haju. Pihlajasta puolestaan tulee ikävän väkevä haju savusaunaan.

Vähintään kolme vuotta kuivunutta haapaa on Kauppisen mielestä hyvä laittaa kuusen, lepän ja koivun joukkoon savusaunan kiukaan pesään.

– Haapahiili saa puskettua hyvin lämpöä savusaunan hirsiseiniin.

– Jos saunojilla on nenät tukossa, niin pari, kolme palikkaa raitaa kiukaan pesään, niin jo nenät aukenevat, toteaa Kauppinen.

– Häkälöylyt heitetään kahdesti. Sauna saa siintyä puolisen tuntia. Sitten sauna on valmis, ja saunatonttumme toivottaa saunojat tervetulleiksi!

”– Männyn sitkeä pihka tukkii kiukaan, ja seiniin tarttuu männyn pihkasta paha haju. Pihlajasta puolestaan tulee ikävän väkevä haju savusaunaan.”

”– 1970-luvulla tämä kaunis hirsirakennus oli pilattu. Seiniin oli laitettu paksut keinomateriaalieristeet, lastulevyt ja muovit vielä lastulevyn päälle. Lattiat oli peitetty muovimatoilla.”

”– Vinninlammen ympäristössä on runsaasti hyvälaatuiseksi tutkittua turvetta. Lammen vedessä on samat hoitavat aineet kuin sitä ympäröivässä turpeessa.”