Yhdessäolo, leppoisat juttutuokiot, kuusi, valot ja hyvä ruoka tekevät joulun tunnelman

Joni Koskela loukkaantui maaliskuussa vakavasti lasketteluonnettomuudessa. Perhe, ystävät ja työkaverit ovat tukeneet ja kannustaneet.

Joulun Joni viettää perheensä kanssa tänä vuonna Ylläksellä. Perheen pojat ovat kirjoittaneet joulupukille toiveet uusista legoista.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Jenni Rättyä

Ylivieskassa syntyneen ja asuvan Joni Koskelan, 26, lapsuuden joulut olivat lämminhenkisiä perhejouluja.

– Yhdessä oloa, ulkoilua ja seurallisia lautapelejä sekä tietenkin hyvää ruokaa, Joni muistelee.

Perhekeskeisyys jatkuu jouluisin myös Jonin ja hänen vaimonsa perheessä.

– Olemme yhdessä, syömme hyvin, keskustelemme kaikenlaisista asioista ja muistelemme menneitä.

Jonin 24-vuotias vaimo on kotoisin Nivalasta. He molemmat työskentelevät kaupallisella alalla. Perheessä on 5- ja 3-vuotiaat pojat. Tänä jouluna perhe matkustaa Ylläkselle joulunviettoon.

Koskelan perheessä koti koristellaan joulun perinteisin tavoin.

– Joulukuusi ja jouluvalot ovat meillä jokaisena jouluna.

Joulupöydän antimista Jonille maistuvat parhaiten joulukinkku ja erilaiset salaatit.

Lasten riemu on ylimmillään, kun jouluaterian jälkeen joulupukki ja tontut tulevat kysymään, onko täällä kilttejä lapsia.

– Joulupukille pojat ovat kirjoittaneet marraskuun puoliväliin mennessä jo kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla tontut ovat käyneet hakemassa heidän kirjeet ja vieneet joulupukille Korvatunturille, Joni kertoo.

Kirjeissään joulupukille pojat ovat toivoneet lasten ikisuosikkeja eli legoja.

– Nuoremman pojan kirjeessä luki Lego Vankisaari ja vanhemman pojan Lego Ninjago, kohtalon saari.

Jouluaaton perinteisiin Koskelan perheessä kuuluu myös kynttilöiden vieminen poisnukkuneiden läheisten haudoille. Joulukirkossa he eivät käy ihan joka joulu.

Joni Koskela ehti työskennellä Kärkkäisen Ylivieskan tavaratalossa kodintekniikkaosastolla vuodenpäivät, ennen kuin hän tämän vuoden maaliskuussa loukkaantui vakavasti lasketteluonnettomuudessa.

– Tilanteessa oli liikaa vauhtia ja todella huonoa tuuria, hän kertoo.

Jonilla todettiin selkäydinvaurio ja määrittelemätön kaularankavamma. Jonia on hoidettu Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Häntä on kuntoutettu fysioterapialla ja toimintaterapialla.

– Nyt odottelen vastaanottoaikaa Baclofen-pumpun kokeiluun. Sairaalassa kokeillaan, jos jalkani spastisuus eli lihasten tahaton liikkuminen saataisiin sillä kuriin.

Baclofen-pumppu asennetaan ihon alle ja ohuella katetrilla ruiskutetaan baklofeenia eli spastisuuden hoitoon käytettävää lääkettä suoraan selkäydinnestetilaan. Menetelmällä on aika hyviä kokemuksia muuten vaikeahoitoisesta ja invalidisoivasta spastisuudesta. Jonin alaselässä olevia kipuja hallitaan lääkityksellä ja täsmäkuntoutuksella.

Joni käy tapaamassa työkavereitaan Ylivieskan Kärkkäisellä viikoittain.

– Työpaikaltani olen saanut todella hyvin tukea. Työkaverini ja esimieheni ostivat minulle pyörätuoliin nokkapyörän. Se auttaa minua liikkumisessa talvella. Kesällä pystyn käymään paremmin lenkillä, kun pyörätuolissani on nyt nokkapyörä, Joni kiittää.

Perheelleen Joni antaa ison, sydänlämpimän kiitoshalauksen.

– He ovat jaksaneet kannustaa ja tukea minua jokaisessa asiassa.

– Suuri kiitos myös ystävilleni, jotka käyvät minua ahkerasti katsomassa, ja sairaalassa ollessani kävivät monesti juttelemassa kanssani.

Lasketteluonnettomuuden jälkeen Joni oli sairaalassa neljä kuukautta.

Joni korostaa , miten valtavan suuren muutoksen perhe ja koko lähipiiri joutuu kohtaamaan, kun yksi sen jäsenistä vammautuu ja joutuu pyörätuoliin.

– Pitää ottaa niin monia rajoitteita huomioon ja aina suunnitella kaikki asiat etukäteen todella tarkkaan.

Joululahjaksi satavuotiaalle Suomelle Joni haluaisi antaa lämpöä ja suvaitsevaisuutta.

– Toivon, että jokainen meistä keskittyisi omalta osaltaan siihen, että Suomesta tulisi entistä parempi maa jokaiselle kansalaiselle ja ettei ketään syrjittäisi.

Loukkaantumisen ja pyörätuoliin joutumisen myötä Joni on huomannut, miten paljon parannettavaa on liikuntarajoitteisten ihmisten elämässä.

– Haluaisin poistaa vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen. On kohtuutonta, että pyörätuolilla liikkuva ihminen joutuu apuvälinetoimittajien kilpailuttamisen vuoksi odottamaan esimerkiksi kotoa ulospääsyn kannalta välttämättömiä apuvälineitä todella pitkään ja on niiden odottamisen ajaksi sidottu kotiin.

”– Tilanteessa oli liikaa vauhtia ja todella huonoa tuuria.”
”– Joululahjaksi satavuotiaalle Suomelle haluaisin antaa lämpöä ja suvaitsevaisuutta.”