– Kolesterolilääkkeet veivät kävelykykyni

Matti Paavola sai kolesterolilääkkeiden haittavaikutukset kuriin otsonihoidoilla

80-vuotias Matti Paavola oli kuluneena syksynä 52. peräkkäisenä vuonna hirvijahdissa. Hirvi tuli kaadettua. Liikkuminen on nyt helpompaa, kun kolesterolilääkityksen sivuvaikutukset on saatu kuriin.

Teksti ja kuva: Reetta Reinman

Nyt on hirvet meidän metsästysseurallamme tälle jahtikaudelle kaadettu. Lupia meillä oli yhteensä 15, kertoo Juhtimäen metsästysseuraan kuuluva, tamperelainen Matti Paavola joulukuun 2017 puolivälissä. Matti viettää Juhtimäen alueella runsaasti aikaa vaimonsa kanssa, heillä on siellä kesämökki.

Juhtimäki alueena kuuluu Ikaalisten kaupungin itäiseen alueeseen Satakunnassa. Hirvijahdissa Juhtimäen metsästysseura on osallisena Ikaalisten-Jämijärven riistanhoitoyhdistyksen yhteisluvassa

Matilla itsellään oli taas metsästysonnea, hirvi tuli kaadettua.

– Roy-koirani avustuksella, Matti tarkentaa.

Roy on 12-vuotias norjanharmaahirvikoirauros. Matti on sen itse kasvattanut pennusta metsästyskoirakseen.

– Hyvä hirvikoira; no se on sellainen, joka metsällä irti päästettäessä hakee hirven ja alkaa haukkua, Matti määrittelee.

Matilla on ollut elämänsä aikana ennen Royta kaksitoista metsästyskoiraa, jotka hän on kaikki itse kasvattanut. Norjanharmaanhirvikoirien lisäksi Matilla on ollut muun muassa ajokoiria ja suomenpystykorvia. Hänen poikansa on hankkinut hiljattain jäniskoiran. Ajokoiranpennulla on haastatteluhetkellä, joulukuun puolivälissä, ikää neljä kuukautta.

– Poikaa ja koiraa pitäisi mennä jänismetsälle opettamaan, Matti tuumailee.

Matti on aikoinaan ollut ahkera jänistenmetsästäjä. Viime vuosina hän on käynyt pelkästään hirvimetsällä. Myös metsäkanalintuja hän on pyytänyt, metsoja ja teeriä pääsääntöisesti.

– Sorsia ja muita vesilintuja Ikaalisten seudun vesistöissä ei nykyään juurikaan ole. Hirvikanta on hyvä, hän kertoo.

Matti, pitääkö jänispaisti liottaa maidossa?

– Talvijänis, joka syö puuta, pitää liottaa maidossa. Maito ottaa puun maun jäniksen lihasta pois. Rusakko syö erilaista ravintoa, kuten esimerkiksi runsaasti erilaisia kasviksia, eikä puuta, sen vuoksi rusakkoa ei tarvitse liottaa maidossa, Matti vastaa.

Hirvenlihat Juhtimäen metsästysseura jalostaa tuorepaistin lisäksi jauhelihaksi, hirvenlihaa myös palvataan ja purkitetaan. Hirvipaistin ohella Matin herkkua on hirvenjauhelihasta valmistettu makaronilaatikko sekä hirvenjauhelihapullat.

– Hirvenjauhelihassa on voimakkaan aromaattinen maku, hän toteaa.

Varsinaista ”herrojen herkkua” on metsässä heti kun hirvenvasa on kaadettu tuoreeltaan paistettu hirvenvasan maksa.

– Ohuet vasanmaksaviipaleet paistetaan metsällä avotulella valurautapannussa voissa. Nopeasti kuumalla pannulla, että maksa jää roseeksi. Mausteeksi ei tarvita kuin vähäsen suolaa ja kyytipojaksi ehdottomasti puolukkahilloa, Matti kertoo.

Hirvimetsällä Matti Paavola on käynyt yhtäjaksoisesti 52 vuotta. Ikaalisten metsien lisäksi hän käy hirvikoiransa kanssa jelppaamassa metsästyskavereitaan Möksyn kylän hirvijahdissa. Möksy on Alajärvellä Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rajan tuntumassa. Keski-Suomen puolella Möksy rajoittuu Kyyjärven kuntaan. 80-vuotias Matti ajaa suuntaansa noin 250 kilometrin matkan Tampereelta Möksyyn itse omalla autollaan.

Matti on myös innokas kalamies. Kalamies hänestä tuli kuusivuotiaana.

– Olin vanhempieni kanssa kylässä mummin luona Ruovedellä. Siellä oli pihassa kiven päällä katiska, jonka heitin järveen. Seuraavana päivänä katiska oli aivan täynnä ahvenia. Kyllä mummi ihmetteli kalaonneani, Matti muistelee.

Tampereen alueen sisäjärvistä Matti saa pääsääntöisesti ahventa ja haukea.

– Esimerkiksi viime keväänä Kalajärvestä Juhtimäestä Ikaalisista sain 8 kilon komean hauen, hän kertoo.

Rannikkomerellä Turun ja Vaasan välillä hän on käynyt runsaasti pilkillä. Kevättalvisin merestä on noussut isoja määriä ahvenia, jopa 50 kiloa yhden päivän pilkkireissun aikana.

Matti harrastaa riistamaaliammuntaa.

– Riistamaaliammunnassa ammutaan pienoiskiväärillä liikkuvaan maaliin. Maalitaulusta löytyy riistaeläimen kuva – villikarju tai hirvi – , jossa ns. kuolettavimmalle alueelle on merkitty maalitaulu. Eläin liikkuu 2,5 sekunnin ajan. Sinä aikana on nostettava ase, tähdättävä ja ammuttava. Riistamaaliammunta vaatii nopeita reaktioita, Matti kertoo lajista.

Matti on menestynyt harrastuksessaan. Hänellä on riistamaaliammunnassa 35 henkilökohtaista Suomen mestaruutta. Pohjoismaiden mestaruuksia on yli kymmenen, lisäksi pienempien kisojen palkintoja on lukuisia. Myös ilmakivääriammunnassa Matti on menestynyt. Mitaleja ja pokaaleja on tuhansia. Tänä vuonna hän lahjoitti 500 palkintoaan metsästysseuransa ja palokuntamuseon kokoelmiin.

Matti on jäänyt vuonna 1992 eläkkeelle palomiehen työstä.

– Minulla on palomiesten tyypillinen ammattitauti eli asbestoosi.

Asbestoosi on pölykeuhkosairaus eli pneumokonioosi, joka aiheutuu useimmiten työperäisestä asbestille altistumisesta. Sairauden aiheuttavat eri asbestikuidut ilmenevät tavallisesti vuosien altistuksen jälkeen. Oireina ovat muun muassa hengenahdistus ja huonontunut fyysinen suorituskyky sekä röntgenkuvissa tai tietokonetomografiassa näkyvät muutokset keuhkojen sidekudoksissa. Varsinaista hoitoa sairauteen ei ole, ainoastaan altistuksen lopettaminen.

Asbestia käytettiin Suomessa rakennusteollisuudessa pitkään, 1920-luvulta vielä 1990-luvulle. Suurimmillaan asbestin käyttö oli 1960- ja 1970-luvuilla. Sittemmin asbestin käyttö on ollut kiellettyä, mutta vanhojen rakennusten saneerauksessa ja purkutöissä saattaa altistusta edelleen tapahtua suojatoimenpiteistä huolimatta.

– Palomiehen työssäni olin purkamassa rakennuksia tulipalojen jäljiltä ja altistuin siinä asbestille, Matti kertoo.

Matti on saanut asbestoosiin apua ”positiivisena sivuvaikutuksena”, samalla kun hänen kolesterolilääkkeiden sivuvaikutusoireita on taltutettu otsonihoidoilla. Matti hakeutui helmikuussa 2017 Tampereen Otsoniterapiaan erikoissairaanhoitaja ja otsoniterapeutti Alla Honkasen hoitoon.

– Tamperelainen homeopaatti Aila Leponiemi hoiti asbestoosioireitani homeopatian avulla. Samalla puhuimme kolesterolilääkkeiden eli statiinien minulle aiheuttamista ongelmista. Aila kertoi, että otsoni varmasti auttaisi kolesterolilääkkeiden haittavaikutuksissa ja asbestoosin oireissa.

– Statiinit eivät minulle kerta kaikkiaan sovi, monia kolesterolilääkkeitä on kokeiltu. Kaikista tulee lähestulkoon heti, noin kolme päivää lääkityksen aloittamisesta aivan mahdottomat lihas- ja nivelkivut. Kivut myös hankaloittavat niin suuresti kävelyäni, että käveleminen on hyvin tuskallista ja haparoivaa.

Matille kolesterolilääkitys on määrätty noin kuuden kolesteroliarvoihin. Lokakuussa 2017 hänen kokonaiskolesterolinsa oli 5,62. Tuosta ”pahan” eli LDL:n osuus oli 4,6 ja HDL:n osuus 1,22. Sivuvaikutusten vuoksi hän on lopettanut statiinien käytön.

Viisi vuotta sitten Matti on saanut tilapäisen aivoverenkiertohäiriökohtauksen eli TIA-kohtauksen.

– Oikea käteni ei yhtäkkiä enää toiminutkaan, menin heti itse sairaalaan, hän kertoo.

Pallolaajennus hänelle on tehty 2007. Sen jälkeen hänelle on määrätty verenpaine- ja beetasalpaajalääkitys. Aivoinfarktin estolääkkeenä Matti käyttää verta ohentavaa Primaspania.

– Verenohennuslääke Marevan ei sopinut minulle, siitä aiheutui verenvuotoa esimerkiksi yskiessä ja mustelmia tuli joka puolelle kehoa.

Matin ruokavaliossa on runsaasti riistalihaa ja metsämarjoja. Ravintoaan hän täydentää D- ja B-vitamiineilla sekä magnesiumilla.

– Liikkuminen raittiissa ilmassa on minulle erittäin tärkeää terveydenhoitoa, on ollut aina, hän kertoo.

170 senttiä pitkä, 80-vuotias Matti painaa 85 kiloa.

Otsonihoidoista Matti kertoo saaneensa suuresti apua sekä statiinien haittavaikutuksiin että asbestoosin keuhko-oireisiin.

– Liikkuminen on nyt helpompaa, jaloissa on voimaa ja hengitys kulkee paremmin.

Kun Alla Honkanen aloitti Matin kanssa otsonihoidot helmikuussa 2017, he tekivät viiden kerran sarjan suppeaa autohemoterapiaa. Suppeassa autohemoterapiassa asiakkaalta otetaan pieni määrä (yleensä 5-10 ml) verta, otsonoidaan se ja injektoidaan takaisin potilaaseen lihasinjektiona, yleensä pakaraan.

Viiden kerran hoitosarjan aikana Matti kävi kerran viikossa hoidossa. Hoitosarjan jälkeen he ovat jatkaneet ylläpitohoidoilla noin kuukauden välein. Ylläpitohoidoksi Matti saa rektaalista eli suolensisäistä otsonihoitoa. Lisäksi hän voitelee jalkojen ihoa ja niveliä kipujen hoitoon tarkoitetulla otsonoidulla oliiviöljyllä.

Hoitosuunnitelman Alla on laatinut yhdessä otsoniterapian opettajansa, Venäjän lääketieteellisen akatemian professorin, Oleg Masslenikovin kanssa. Näin hän toimii jokaisen asiakkaansa kohdalla.

– Otsoni on voimakas solua härskiintymiseltä suojaava antioksidantti. Otsoni lisää veren virtausta myös aivan pienissä hiussuonissa. Lisäämällä kudosten hapensaantia otsoni elvyttää ja saneeraa elimistön kaikkia kudoksia ja aineenvaihduntaa vilkastuttamalla poistaa elimistöstä kuona-aineita. Otsoni laskee kolesterolia, verenpainetta ja verensokeria. Otsoni myös tuhoaa bakteereita, viruksia ja sieniä, jotka yleensä viihtyvät hapettomissa olosuhteissa, Alla kertoo otsonin terveysvaikutuksista, joita on tutkittu runsaasti erityisesti Kuubassa, Venäjällä ja Saksassa.

– Otsonin kolesterolia alentava ominaisuus perustuu ennen kaikkea siihen, että otsoni voimakkaana antioksidanttina estää vapaiden radikaalien verisuonten seinämissä tekemiä kudosvaurioita ja vahvistaa verisuonten seinämien rakennetta: mitä elastisemmat verisuonten seinämät ovat, sitä vähemmän niihin kertyy kolesterolia. Otsoni myös tehostaa rasva-aineenvaihduntaa, parantaa veren virtausta ja laskee matala-asteista tulehdusta. Matala-asteisen tulehduksen sanotaan olevan myös kolesteroliongelman taustalla.

Hoidossa otsoni valmistetaan hapesta hoitotarkoitukseen kehitetyllä otsonigeneraattorilla eli rikastetaan happi ylimääräisellä happiatomilla. Ilmakehän otsonin kanssa hoitokäyttöön tehtävällä otsonilla ei ole mitään tekemistä.

”– Liikkuminen on nyt helpompaa, jaloissa on voimaa ja hengitys kulkee paremmin.”

”– Talvijänis, joka syö puuta, pitää liottaa maidossa. Maito ottaa puun maun jäniksen lihasta pois. ”

MITÄ?