Olennaista ultrajuoksussa on löytää tasapaino harjoittelun, ravinnon ja levon välillä.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Sami Vaskola

N oora Honkala , 25, löysi ultrajuoksun vähän sattumalta 20-vuotiaana. Nyt ultrajuoksu on hänen päätoiminen ammattinsa.

– Innostuin 16-vuotiaana juoksemaan puolimaratonin. 17-vuotiaana juoksin ensimmäisen maratonini. Jalkapallon lopetin 20-vuotiaana, kun juokseminen vei lopullisesti mennessään. Ultramatkojen kokeilu alkoi vuonna 2012, kun valmentajani Seppo Leinonen järjesti syntymäpäivänsä kunniaksi 6-tunnin juoksun Lohjanharjun kentällä. Juoksin silloin kuudessa tunnissa 64 kilometriä.

Suomalainen ultrajuoksuguru, Lohjalla asuva Seppo Leinonen kannusti lohjalaista Nooraa kokeilemaan vuorokauden juoksua. Noora juoksi ensimmäisessä vuorokaudenjuoksussaan 175 kilometriä, mikä oli uusi nuorten Suomen ennätys. Laji motivoi häntä jatkamaan.

– Huomasin kestävyyden olevan vahvuuteni.

– Olen onnistunut saamaan niin hyvät yhteistyökumppanit, että pystyn nyt olemaan päätoiminen urheilija, Noora iloitsee.

Talven 2018 hän harjoittelee Kreikassa ja jonkin verran Italiassa. Avomies on Nooran mukana.

Ensimmäinen kilpailu Nooralla on tänä vuonna Ateenan puolimaraton maaliskuussa. Kauden päätavoite Nooralla on syyskuussa Kroatiassa järjestettävissä 100 kilometrin MM-kisoissa.

Vuonna 2017 Noora voitti Kreikassa keväällä 107 kilometrin ultrajuoksukilpailun. Vuorokauden juoksussa heinäkuussa Belfastissa Irlannissa hän sijoittui yhdeksänneksi. Noora juoksi vuorokauden aikana 234,9 kilometriä.

Syyskuussa 2017 hän joutui keskeyttämään Ateenasta Spartaan juostavan Spartathlonin. Kroppa ei ollut vielä palautunut Belfastin kilpailusta. Joulukuussa 2017 Noora voitti Italiassa 54 kilometrin juoksun.

Nooran treenipäivän sisältö vaihtelee. Aamulla hän tekee yleensä kevyemmän, noin viiden kilometrin lenkin sekä sen päälle huolellisen venyttelyn. Tänä talvena lenkkiseuraksi lähtee Kreikassakin 7,5-vuotias terrieri-villakoira Ruutti.

– Aikaisemmin Ruutti on ollut vanhemmillani hoidossa, kun olen ollut ulkomailla harjoittelemassa. Hienoa, että Ruutti on nyt mukana, Noora sanoo.

Iltapäivisin Nooran ohjelmassa on pidempi lenkki. Se voi vaikkapa mäkijuoksuvetotreeni, jossa on esimerkiksi viisi intensiteetiltään vaihtelevaa 1000 kilometrin mäkivetoa tai kevytvauhtinen juoksulenkki. Lenkin pituus vaihtelee 15 kilometristä 40 kilometriin.

– Teen myös säännöllisesti, noin kolmen viikon välein 50–60 kilometrin pituisen ultralenkin.

Viikoittain hän käy kuntosalilla.

– Teen paljon harjoituksia oman kehon painolla, ohjelmassani on myös runsaasti punnerruksia sekä esimerkiksi jalkaprässiliikkeitä, Noora kertoo kuntosaliharjoittelustaan.

Yhtenä päivänä viikossa hänellä on lepopäivä. Venyttelyn ja joogavenyttelyn ohella hieronta on Nooralle tärkeä kehonhuoltomuoto.

– Hyvä urheiluhieroja on jokaisen juoksijan paras kaveri, Noora toteaa.

Noora korostaa, että ravinnolla on iso merkitys hänen lajissaan.

– Omaa kehoa kuunnellen löytää yleensä parhaimman tavan harjoitella sekä syödä. Hyvä tukitiimi on todella tärkeässä roolissa. Tukitiimiini kuuluu valmentajani Seppo ja mieheni Sami . Kisoissa isäni Jarkko on myös tärkeässä roolissa.

Kilpaurheilussa keho on työväline.

– Sitä pitää kunnioittaa ja huoltaa hyvällä ravinnolla, jotta optimaalinen suorituskyky saavutetaan harjoituksissa ja kilpailuissa.

Ravintoasioihin Noora on perehtynyt myös opintojen kautta.

– Olen suorittanut liikunnanohjaajan opintoja ammattikorkeakoulussa, mutta huomasin, että ihmiskehon syvällisempi ja kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen kiinnosti minua enemmän. Sen kautta lähdin opiskelemaan Suomen Terveysopisto Salukseen, jossa kokonaisvaltainen terveydenhoito on kaiken perusta.

Noora ei toteuta mitään tiettyä ruokavaliota. Olennaista on syödä tasapainoisesti ja monipuolisesti.

– En myöskään rajoita syömistäni, täysipainoisesti syömällä luonnollinen näläntunne kertoo kyllä kropan tarpeen.

Hän syö aina hyvän aamiaisen.

– En koskaan lähde tyhjällä vatsalla treenaamaan. Yleensä syön aamiaiseksi munakkaan, kasviksia ja siemennäkkäriä, Noora kertoo.

Hän syö jokaisella aterialla runsaasti sesongin mukaisia kasviksia. Kreikkalaiseen tapaan aterioilla on myös aina tuoreita oliiveja ja tuoretta oliiviöljyä.

– Teemme paljon itse ruokaa tuoreista, lähellä tuotetuista aineksista. Täällä Kreikan maaseudulla se on helppoa ympäri vuoden.

Noora ja Sami asuvat pienessä Karvelas-nimisessä kylässä, joka sijaitsee 40 kilometriä Spartasta etelään, Lakonian alueella.

Nooran lempiraaka-aineet ruoanlaitossa ovat pinaatti, avokado, bataatti, oregano, oliiviöljy sekä tuore liha: kana, nauta ja lammas.

– Talomme viereisen maatilan kananmunat ovat kyllä parhaita, hän lisää.

Ruokavaliotaan Noora täydentää kalaöljyllä, D-vitamiinilla, luonnollisella monivitamiinilla sekä magnesiumilla, jota hän ottaa aina iltaisin. Kurkumaa ja inkivääriä Noora suosii sekä ruoanlaitossa että ravintolisinä.

– Kilpailupäivinä nautin inkivääriä. Inkivääri vie pois pahan olon vatsasta, joka tulee yleensä kaikille ultrapitkien urheilusuoritusten aikana.

Kilpailun aikana Noora käyttää inkiväärikarkkeja energiaa antamassa. Energiatankkausta hän ottaa kisan aikana vaihtelevasti myös pähkinöistä, kuivatuista hedelmistä, sipseistä ja pitkäkestoiseen urheiluun varta vasten kehitetyistä energiakarkeista. Ultrajuoksussa tarvitaan yleensä suolatankkausta matkan varrella. Tärkeimmät suolot, joiden tasapainosta tulee pitää huolta, ovat natrium, kalsium ja magnesium.

– Suolan tarve vaihtelee lämpötilan ja tuuliolosuhteiden mukaan, ja jokainen on yksilöllinen myös suolan tarpeen suhteen eli sekin on sitä oman kropan opettelua, Noora toteaa.

Sadan kilometrin ultrajuoksun aikana Noora ottaa noin tunnin välein suolakiteen kielen alle. Suolana hän käyttää ruususuolaa tai puhdistamatonta merisuolaa.

– Juomista kilpailun aikana olen todennut parhaimmaksi laimennetun coca colan; se antaa energiaa, kofeiinipitoisena se virkistää ja hapokkaana on hyväksi vatsalle. Juomisenkin määrä on jokaisella yksilöllinen, itse juon noin 20 minuutin välein vähäsen kerrallaan.

– Ultrajuoksukisoissa on tärkeää, että syöty energia imeytyy hyvin. Tarvittaessa käytän ruuansulatusentsyymejä, koska ultrapitkän suorituksen aikana ruuansulatuskanava ei eritä niitä yhtä tehokkaasti kuin normaalisti, Noora kertoo.

Noora korostaa, että ultrajuoksu on laji, jota tehdään rakkaudesta juoksuun, harrastaminen ei katso ikää.

– Oma tavoitteeni on pysyä terveenä, jotta voin juosta läpi elämäni. Kilpauraani olen suunnitellut jatkuvani vielä reippaasti yli 30-vuotiaaksi.

Seuraa Nooran uraa ja sijoituksia: www.noorahonkala.com

”– Lempiraaka-aineeni ruoanlaitossa ovat pinaatti, avokado, bataatti, oregano, oliiviöljy sekä tuore liha.”
”– Hyvä urheiluhieroja on jokaisen juoksijan paras kaveri.”
”– Sadan kilometrin ultrajuoksun aikana otan noin tunnin välein suolakiteen kielen alle. Suolana käytän ruususuolaa tai puhdistamatonta merisuolaa. ”