Tulevaisuudessa teatterin lavalle pystytään luomaan hämmästyttäviä digitaalisia ympäristöjä

Tekniikan kehittyessä teatterin ydin ei teatterinjohtaja Ilkka Laasosen mielestä koskaan häviä. Jotta näytelmä koskettaa ja kiinnostaa katsojia, tarvitaan hyvä tarina.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Lahden kaupunginteatteri

Teatterin ja ylipäänsä taiteen merkitys korostuu Lahden kaupunginteatterin johtajan, Ilkka Laasosen mielestä väylänä hahmottaa kokonaiskuvia sirpaleisesta ja hajallaan olevasta maailmasta, johon nykymaailman tarjoama informaatiotulva on meidät vienyt.

– Teatterilla ja taiteella on maailmoja eheyttävä vaikutus.

Laasonen myöntää, että nykyajan ihmistä tahtoo olla vaikea saada pysähtymään sellaisten aiheiden äärelle, jotka eivät ole itselle läheisiä tai jotka edustavat vastakkaisia näkemyksiä kuin mitä ihmisen oma on. Laasonen kuitenkin kannustaa lähtemään tällaiseen maailmankuvaa rikastuttavaan dialogiin; siihen teatteri tarjoaa turvallisen väylän.

– Ja samaistumiskokemuksen välittäjänä teatteri on mitä parhain. Näytelmähenkilöiden kohtaloiden mukana voi iloita ja surra omia elämänkohtaloitaan, peilata niihin omaa elämäänsä ja oppia paremmin ymmärtämään sekä itseä että muita.

Laasonen mukaan puhtaasti viihdyttävän näytelmän valitseminen suomalaisen teatterin ohjelmistoon on riski.

– Suomalaiset sietävät huonosti ”tyhjänpäiväisyyksiä”, näytelmän tarinassa pitääkin olla edes siteeksi totta, jotta suomalaiset katsojat ottavat sen omakseen.

– Tässä meidän suomalaisten teatterimaku eroaa muista eurooppalaisista, muualla Euroopassa kaupalliset viihdeteatterit ja vakavat draamateatterit toimivat usein erillään.

Suomalaisten maanläheisessä teatterimaussa heijastuu Laasosen mukaan myös suomalaisen teatterin syntyhistoria, joka on ollut sekä kansallisuusaatetta voimistava että kansaa sivistävä.

Laasosta huolestuttaa, että ulkomaisia klassikoita esitetään suomalaisissa teattereissa tätä nykyä hyvin niukasti. Shakespearea ja Molièrea jonkin verran aina, mutta esimerkiksi Brechtiä ja Beckettiä ei juuri lainkaan. Tämän kehityskulun myötä jäämme helposti ulkokehälle eurooppalaisessa kulttuurikeskusteluissa.

– Sen sijaan uusia, kotimaisia kantaesityksiä Suomen teatterien ohjelmistossa on runsaasti.

– Uudet, kotimaiset näytelmät ovat hyvin kirjoitettuja. Se on hienoa, Laasonen iloitsee.

Laasonen korostaa, että onnistuakseen näytelmä tarvitsee ennen kaikkea hyvän tarinan, hyvän käsikirjoituksen. Kaikki rakentuu tarinan ympärille, se on näytelmän kivijalka.

– Nykyään ja tulevaisuudessa entisestään esimerkiksi koko ajan kehittyvän tekniikan avulla lavasteiksi pystytään varmaankin kehittämään huikeita ja hämmästyttäviä digitaalisia ympäristöjä. Mutta ne ovat kuitenkin vain kehykset, vaikkakin hyvin tärkeät sellaiset. Olennaista on, mitä näyttämöllä tapahtuu.Teatterin ydin ei ole muuttunut. Esityksessä lavalla oleva näyttelijä välittää viestin katsojalle: mitä tälle minun esittämälleni roolihenkilölle tapahtuu juuri nyt. Jokainen katsoja kokee teatteriesityksen omalla tavallaan, peilaa siihen itseään. Tässä on teatterin ihme, alleviivaa Laasonen.

Ihmisyyden ydin puolestaan on yhteisöllisyys, siihen perustuu tarinankerronnan lumo: ihminen kertoo toiselle ihmiselle. Kiinnostus tarinankerrontaan on meissä ihmisissä sisäsyntyinen. Kautta aikain on kokoonnuttu yhteen tarinoimaan.

Ohjaajan on teatterinjohtaja Laasosen mukaan ennen kaikkea osattava lukea näytelmää, ja saada tekstiin henkilökohtainen tarttumapinta.

– Löytää tekstistä se, mikä koskettaa juuri häntä. Sitten tarvitaan ohjaajalta taitoja, miten tuo oma näkemys tuodaan esille ja välitetään katsojalle. Tässä tarvitaan ohjaajan ja näyttelijän välistä vahvaa kontaktia.

Viestin välittymisessä näyttelijän ja ohjaajan työn lisäksi hyödynnetään teatterin eri osa-alueita – syvällistä yhteistyötä muiden suunnittelijoiden kanssa.

Laasosen mielestä teatterin ohjelmiston on tarjottava monipuolisesti katsottavaa kaikenikäisille ihmisille.

– Ohjelmistovalinnoilla mahdollistetaan teatterin elämisen mahdollisuudet; se onkin vaikea asia. Kaupunginteattereiden suurilla näyttämöillä esimerkiksi musikaalit ovat turvallisia valintoja, ne kiinnostavat suurta yleisöä. Pienet näyttämöt rikastavat tarjontaa. Pienten näyttämöiden ohjelmistoissa uskaltaa myös ottaa suurempia riskejä.

Ilkka Laasonen on tullut Lahden kaupunginteatterin johtajaksi syksyllä 2014.

– Vuosina 2013-2014 Lahden kaupunginteatterin kävijämäärissä oli notkahdus, nyt viime vuosina kävijämäärät ovat nousseet ilahduttavasti. Parina viime vuonna meillä on vuosittain käynyt reilut 81 000 katsojaa.

Näytelmän aiheen lisäksi näyttelijät ovat teatterin vetonaula. Näyttelijät kiinnostavat yleisöä.

– Meillä Lahdessa, kun olemme näin lähellä pääkaupunkiseutua, ammattitaitoisia, hyvin koulutettuja näyttelijöitä riittää, kauempana Suomessa on vähän toisin.

Vallankin nuoria, vasta valmistuneita näyttelijöitä Laasonen kehottaa ottamaan myös pienempien ja kaukaisempien teatterien työtarjoukset vastaan sekä ammattitaidon että elämänkokemuksen kartuttamisen näkökulmasta.

Lahden kaupunginteatterissa on näyttelijöitä 20 ja muuta henkilökuntaa 75. Teatterin vuosibudjetti on noin 9 miljoonaa euroa, josta omilla tuloilla ja valtionosuuksilla katetaan puolet. Vuokrakustannukset ovat vuodessa noin 2 miljoonaa euroa.

”– Samaistumiskokemuksen välittäjänä teatteri on mitä parhain.”