Metsien ja puutarhojen marjasato on käsillä. Makoisat marjat ovat todellista superfoodia. Marjat vaalivat terveyttä, niiden avulla voi ehkäistä esimerkiksi syöpää. Myös muistisairaudet pysyvät loitolla marjojen avulla. Jo parin desilitran marja-annoksella kuittaa päivittäisen C-vitamiini- ja kuitumäärän.

M ustikka hoitaa sydäntä

Metsät ovat hyvinä vuosina sinisenään mustikoista. Niillä kannattaakin täyttää ämpäri jos toinenkin, sillä mustikat ovat täynnä ravintoaineita: ne sisältävät antioksidanttista C-vitamiinia, mangaania ja kuitua.

Mustikoiden uskotaan edistävän sydän- ja verisuoniterveyttä sekä silmien terveyttä. Ne sisältävät polyfenoleiksi kutsuttuja fytonutrientteja, joilla on antioksidanttisia ja tulehduksia estäviä vaikutuksia. Mustikat alentavat myös verenpainetta.

Niin ikään aivot kiittävät mustikoista, koska ne voivat paitsi ehkäistä muistisairauksia, myös jopa parantaa niitä. Mustikat auttavat myös pienentämään syövän riskiä.

Mustikkanaamio tekee kasvoille ihmeitä. Sekoita kaksi kupillista ruskeaa sokeria, kaksi teelusikallista murskattua mustikkaa sekä kolme ruokalusikallista sitruunamehua.

Puolukka vie tulehdukset

Puolukka tunnetaan vähäenergisenä, runsaskuituisena ja rasvattomana. Vitamiinipitoisuuksissa puolukka ei ole kärkipäässä, mutta yhdessä ominaisuudessa se on ehdoton. Puolukassa on runsaasti polyfenolisia yhdisteitä, jotka torjuvat esimerkiksi virtsatietulehduksia. Jo kaksi desiä kahdesti päivässä karpalo- tai karpalo-puolukkamehua vähentää virtsatieinfektioiden riskiä.

Puolukassa on myös runsaasti kaliumia suhteessa natriumiin, joten ne sopivat erityisen hyvin korkeaa verenpainetta sairastaville. Puolukan fenolit ja ellagihappo ovat eduksi suoliston bakteerikannalle, ja näin ollen parantavat vastustuskykyä.

Mansikka hellii muistia

Harva tietää, että makoisassa mansikassa on enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa. Kun syö kaksi desilitraa mansikoita, on päivän C-vitamiiniannos koossa.

Mansikassa on myös runsaasti antioksidantteja, joiden tiedetään suojaavan aivoja ja muistia. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan säännöllinen mansikansyönti pitää muistisairaudet loitolla tai ainakin siirtää niitä useammalla vuodella.

Mansikat parantavat niin ikään veriarvoja ja immuunipuolustusta sekä poistavat nestettä ja puhdistavat suolistoa. Mansikansyönnin sanotaan päihittävän stressiä, ja lisäksi se pitää virkeämpänä. Myös seksuaalisen halukkuuden uskotaan parantuvan mansikoiden avulla. Mansikka kuuluu myös laihduttajien herkuttelulistalle: sadassa grammassa eli noin kahdessa desilitrassa mansikoita on vain 43 kaloria.

Kuitupitoiset vadelmat pitävät kylläisenä

Vadelmat ovat terveysmarjojen aatelia. Niissä on runsaasti ravintokuitua, joka pitää pitkään kylläisenä.

Vadelmat kuuluvatkin kaikkein kuitupitoisimpiin marjoihin. Kaksi desilitraa eli 100 grammaa vadelmia tyydyttää viidenneksen päivän kuitutarpeesta.

Vatuissa on myös rutkasti immuunivastetta vahvistavia antioksidantteja. Siksi vadelmia kehotetaan syömään ympäri vuoden niin usein kuin mahdollista.

Myös kiloistaan huolehtivat kiittävät: vadelmissa ei ole rasvaa eikä proteiinia, joten niiden energiasisältö on pieni.

Lakasta yrttiteetä ja uutetta

Suomuurain eli lakka on tunnettu kautta aikojen tehokkaana lääkkeenä.

Lakan C-vitamiinipitoisuus on jopa nelinkertainen appelsiiniin verrattuna. Lakkaa onkin käytetty kansanlääkinnässä keripukin ehkäisyyn.

Lakka sisältää runsaasti myös kuituja sekä A-, E- ja B-vitamiineja. Lakkauutteen on havaittu hillitsevän salmonella-, stafylokokki- ja kampylobakteerien kasvua.

Lakan lehdistä saa yrttiteetä, jota inuiitit ovat perinteisesti käyttäneet hivenaineiden lähteenä sekä ripulin hoitoon. Lakan marjojen suojalehtiä on käytetty Venäjällä yskänrohtona.

Aroniamarjat superantioksidantteja

Kotipihoilta tutun marja-aronian marjat ovat tehokkaita antioksidantin lähteitä. Ne päihittävät tässä esimerkiksi mustikat ja superfoodina tunnetut gojimarjat.

Aroniamarjat sisältävät runsaasti fenoliyhdisteitä ja C-vitamiinia. Niissä on myös paljon kivennäisaineita, kuten magnesiumia, rautaa ja jodia.

Aronia on noussut etenkin Yhdysvalloissa terveysmarjaksi. Myös itäisissä maissa, kuten Venäjällä ja Puolassa aroniaa on käytetty lääkemarjana vuosikymmeniä.

Karpalossa runsaasti C:tä

Karpalo tunnetaan erityisen hyvin tehostaan virtsatieinfektioihin. Karpalossa on flavonoideja, jotka estävät bakteerien kiinnittymisen virtsateiden limakalvoihin.

Karpaloa on käytetty myös vilustumisen hoitoon ja aikoinaan keripukin ehkäisyyn, mihin se on soveltunutkin hyvin C-vitamiinipommina.

Karpalo sisältää C-vitamiinia jopa kaksi kertaa enemmän kuin puolukka. Runsaskuituisella marjalla on hoidettu myös ruuansulatusvaivoja. Murskattuna sitä on ennen vanhaan käytetty lasten suusammakseen.

Mustaherukkaa flunssaan

Mustaherukka eli mustaviinimarja on ravintoarvoiltaan paras herukoista.

Mustaherukassa on enemmän solujen kasvua edistävää C-vitamiinia kuin esimerkiksi appelsiinissa. Jo 50 grammaa eli yksi desilitra riittää päivän C-vitamiinitarpeen täyttämiseksi.

Mustaherukassa on lisäksi paljon E-vitamiinia. Mustaherukan uskotaan vaikuttavan edullisesti myös atooppiseen ihottumaan ja eri silmäsairauksiin, kuten harmaakaihiin.

Etenkin Suomessa mustaviinimarja tunnetaan flunssan torjujana.

Mustaherukkaon erinomainen väsyneen ihon virkistäjä: sekä sisäisesti ruokana että ulkoisesti ihonhoitotuotteissa nautittuna.

Tyrniöljysisältää omega-3, omega-6, omega-9 ja omega-7 -rasvahappoja. Limakalvoja suojelevan ominaisuuden ansiosta siitä on apua muun muassa suun, nenän, silmien, hengitysteiden sekä intiimialueiden limakalvojen ja ihon uudistumiseen. Tyrniöljy on tutkimusten mukaan myös hyödyllistä sydän- ja verenkiertoelimistölle.

Marjajauheetovat hyvä tapa lisätä marjoja jogurttiin tai vaikkapa puuroon. Saatavilla on esimerkiksi karpalojauhetta, lakkajauhetta, tyrnijauhetta, ruusunmarjajauhetta, mustikkajauhetta, mustaherukkajauhetta, vadelmajauhetta ja viherherukkajauhetta.