Ryhtirikko-menetelmällä korjataan liikehäiriöt

Ratsastajan epäsymmetrinen asento estää kehityksen

Ryhtirikko on urheiluvalmentaja Piia Solajärven kehittämä menetelmä, joka mittaa kehon virheasentoja. Samalla kartoitetaan biomekaniikan vaikutusta kehonhallintaan, jossa otetaan kehon toiminta kokonaisvaltaisesti huomioon. Solajärvi on keskittynyt erityisesti ratsastajien fysiikkavalmennukseen.

Kun ratsastajan asento hevosen selässä on vino tai epäsymmetrinen, kehitystä ei tapahdu.

– Ratsastusvalmentaja usein kyllä huomaa tilanteen, mutta hevosen selässä virheasentoa on vaikea saada korjatuksi, toteaa erityisliikunnanohjaaja, ratsastajiin erikoistunut urheiluvalmentaja Piia Solajärvi , 40.

Ryhtirikko on Solajärven kehittämä ryhdin mittaamismenetelmä, jossa mitataan kehon lihasepätasapainoa.

– Virheellinen ryhti synnyttää epäsymmetrisen liikkeen ja keho kuormittuu, ja se tuntuu kiputiloina. Ryhtirikko auttaa tunnistamaan ongelmakohdat.

– Menetelmä sopii kaikille, niin tavallisilla kuntoilijoille kuin aktiiviurheilijoillekin. Omaa ryhtiään ei useinkaan itse hahmota, ja sitä on vaikea itse mitata. Menetelmällä ennaltaehkäistään isompien ongelmien syntymistä ja korjataan asentovirheitä.

– Metelmän kehittämiseen olen kuitenkin saanut innoituksen nimenomaan ratsastajien ryhdin korjaamisesta.

Solajärvellä on 20 vuoden kokemus hevosalalta. Taustaltaan hän on myös monia lajeja harrastanut urheilija, muun muassa jalkapallon puoliammattilainen Sveitsin A-liigassa.

– Jalkapallon lisäksi toimin Sveitsissä ratsuttajana, joten hevoskokemus kasvoi sielläkin. Pääsin myös seuraamaan kahden olympiatason ratsastaja valmentautumista.

Solajärven ammattilaisura päättyi nilkan vammautumiseen.

– Tulin Suomeen leikkaukseen, ja kun edessä oli puolitoista vuotta kestävä kuntoutus, ja silloin päädyin miettimään muuta työtä.

– Valmistuin erityisliikunnanohjaajansi Pajulahdesta, ja sitten hain lisäoppia myös Lapin urheiluopistosta, ja olin opiskelijavaihdossa Espanjassa. Kuopion yliopistossa suoritin vielä liikuntalääketieteen perusopinnot.

– Kaiken teoreettisen opiskelun jälkeen totesin, että haluan yhdistää teorian ja käytännön, eli tehdä ihan perustyötä ratsastajien parissa. En ole tutkijatyyppi, joka vain istuu päivät tietokoneella.

Nyt Solajärvi telee ratsastajien fysiikkavalmennusta ja kouluttaa muita Ryhtirikko-menetelmän käyttöön.

Hänen Movebalance-yrityksensä toimii Espoossa. Yrityksellä on myös maahantuontia, erilaisia apuvälineitä, kuten faskiaraappoja, satulaistuimia ja pohjallisia ratsastajien käyttöön.

Koti on Vihdin Moksissa, jossa hänellä on myös siitostammoja, tällä hetkellä neljä.

Solajärven menetelmä perustuu mittauksiin, joista liikehäiriö tulee selkeästi näkyviin.

– Luotan kaikessa tutkittuun tietoon, mutu-tuntumalla ei pitkälle pääse.

Ryhtirikko-menetelmä pitää sisällään asiakkaan, yleensä ratsastajan, liikeratojen ja asennon tarkat mittaukset. Usein asento on vino tai epäsymmetrinen – toinen hartia saattaa olla edempänä kuin toinen, tai toinen raaja alempana kuin toinen.

Kun virheasento on tunnistettu, Solajärvi antaa asiakkaalle yksilöllisen harjoitusohjelman, jolla liikehäiriö korjataan.

– Asiakas saa mukaansa helpon kotiohjeen virheasentojen korjaamiseen.

Muutosta kontrolloidaan sovitulla aikajänteellä.

– Ryhtivirheitä syntyy pienistä traumaperäisistä vammoista tai päivän aikana syntyvistä yksipuolisista liikkeistä. Keho kuormittuu ja syntyy liikehäiriö. Vinous ryhdissä aiheuttaa kompensaatiomuutoksia aina koko kehoon. Siksi niiden korjaaminen vaikuttaa koko hyvinvointiin, ja auttaa parantamaan suoritusta.

Olen hevosalalla ehkä vähän tällainen kummajainen, kun minulla on hiukan uudenlainen ideologia. Haluaisinkin olla uusien tuulien tuoja, toivon, että tästä palvelusta syntyisi jonkinlainen ilmiö. Luennoillani sanon aina, että ihan vapaasti saa kopioida tätä tietoa ja menetelmää niin paljon kuin haluatte, Piia Solajärvi sanoo.

– Olen työurani varrella kompastunut liikehäiriöön monta kertaa ja monessa lajissa. Liikehäiriöitä on lähes kaikilla.

Liikehäiriö on terminä melko uusi. Yksinkertaisesti sanottuna se väärä tapa liikkua.

– Tyypillisesti liikehäiriö syntyy jonkun vamman jälkeen, kun vammautunutta kohtaa helposti varotaan käyttämästä samoin kuin kehon toista puolta. Toinen syntytapa johtuu yksipuolisista toistoista, joku taaja tekee toista asiaa kuin toinen. Nämä liikehäiriöt juontavat juurensa arjesta, usein yksipuolisesti kuormittavasta työstä.

Asiana ratsastajan virheellinen asento ei toki ole uusi – ratsastuksen lajivalmentajat ovat siitä hyvin tietoisia.

– Uutta on se, että liikehäiriön korjaaminen siellä hevosen selässä ei tahdo onnistua. Haluan tuoda lajivalmentajien käyttöön uusia työkaluja tilanteen korjaamiseen, Piia Solajärvi sanoo.

Hän on seurannut hevosalaa myös muualla, Sveitsissä, Saksassa ja Yhdystvalloissa.

– Minusta meillä Suomessa tilanne on selkeästi huonompi kuin monessa muussa maassa. Ulkomaiden kokemuksestani on ollut paljon hyötyä menetelmän kehittämisessä.

– Meillä Suomessa liikehäiriöt näyttävät olevan yleisempiä kuin muualla.

Uskoisin tämän johtuvan osaltaan myös vähän kömpelöstä kuntoutusjörjestelmösrämme, joka ei esimerkiksi vammojen jälkeen auta riittävästi korjaamaan tilannetta.

– Sanoisin, että jos ratsastajan aerobinen kunto ei kasva tai lihaksisto ei kehity, suuurimmaksi osaksi syy on korjaamattomisaa liikehäiriöissä.

– Mielestäni tämä palvelu on sellainen, josta koko ratsastuslajo ja -kulttuuri Suomessa hyötyvät merkittävästi.

Ratsastaja ei itse tunnista omaa liikehäiriötään.

– Tämä on usein myös sellaista varhaisvaiheen kuntoutusta.

Liikehäiriöt aiheuttavat usein kiputiloja – voi tulla selkäsärkyä tai muuta – mutta kipuja ei välttämättä aina ole.

– Silloin tilanteeseen helposti jätetään puuttumatta, varsinkin, kun ratsastaja itse ei ole asiaa tiedostanut, vaikka mittauksissani saattaa sitten näkyä merkittävä epäsymmetrisyys liikkumisessa.

Liikehäiriö johtaa helposti uusiin ongelmiin, esimerkiksi nivelen väärä asento saattaa edesauttaa nivelrikon syntymistä.

Liikehäiriö aiheuttaa ajan kuluessa hankaluuksia myös hevoselle – ratsastajan virheasennot vaikuttavat hevoseen ja voivat edesauttaa vammojen ja sairauksien syntyä myös hevoselle.

Kun liikehäiriö on syntynyt, siitäon tullut aivoihin muistijälki, jolloin epäsymmetrinen tai vino tapa liikkua toistuu. Kun se on opittu tapa, siitä voi myös oppia pois.

Solajärvi mietti palvelua kehittäessään, miten saisi sen mahdollisimman monen ulottuville, helposti ja pienillä kustannuksilla.

Niinpä hän on vienyt palvelun talleille, joissa liikehäiriö voidaan todeta nopeilla mittauksilla, ja antaa ratsastajalle liikuntaohjeet sen korjaamisen.

– Liikehäiriön korjaaminen ei edellytä mitään rankkaa liikuntaa, vaan pieni, kevyitä korjaavia harjoituksia, joita toistetaan riittävästi.

Solajärvi myös luennoi valmentajille ja muille kiinnostuneille, jotta nämä voisivat ottaa menetelmän käyttöön.

Luentojen aiheita ovat muun muassa ratsastajan biomekaaniikka, ratsastajan fysiikkavalmennuksen suunnittelu, ratsastajan ravinto ja fysiikkavalmennuksen tarvekartoitus.

”– Liikehäiriön korjaaminen ei edellytä mitään rankkaa liikuntaa, vaan pieni, kevyitä korjaavia harjoituksia, joita toistetaan riittävästi.”

”– Jos ratsastajan asento hevosen selässä on vino tai epäsymmetrinen, kehitystä ei tapahdu.”