Aleksis Kivi eli vain syksystä jouluun

Merkkihenkilöiden jalanjäljissä

Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Lyhyen elämänsä kirjailija eli kuitenkin köyhänä ja hyljeksittynä.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

Nurmijärvellä, Seitsemän veljeksen syntymaisemissa, silloisen Palojoen keskellä peltoaukean laidalla syntyi Aleksis Kivi 10.10.1834. Kirjailija eli köyhänä ja kipeänä vain 38 vuotta. Syntyjään hän oli Alexis Stenvall. Tätä nimeä hän käytti muutoin läpi elämänsä. Aleksis Kivi on hänen kirjailijanimensä.

Kiven isä oli pitäjänräätäli Erik Stenvall. Hän oli kylän ainoa luku- ja kirjoitustaitoinen henkilö. Kivi oli ylpeä isänsä ammatista. Hänen kirjoissaan räätälit ovat usein esimerkiksi suutareita arvokkaampia. Erik Stenvallin ja hänen vaimonsa Annastiinan vuonna 1824 rakennettuun punaiseen tupaan Palojoelle syntyi neljä poikaa ja tytär.

Aleksis oli vilkas ja eläväinen lapsi. Hän johti Palojoen kylän lapsia leikkeihin, rakensi kotinsa läheiselle Taborin vuorelle pienoismallisen kaupungin ja johti sen toimintaa. Kivi jäikin sisäisesti kotiseutunsa Nurmijärven maiseman lapseksi, joka ihannoi synnyinseutuaan sitä enemmän, mitä kauemmaksi sieltä joutui.

Kiven elämä kului tosin muutaman kymmenen kilometrin säteellä kotikylästä: Helsingissä, Siuntiossa, Lohjalla ja Tuusulassa. Syntymäkodin ja Tuusulassa sijaitsevan kuolinmökin etäisyys on 13 kilometriä.

Kiveen viitataan usein sanomalla, että hän ”eli vain syksystä jouluun”. Se on lainaus Eino Leinon runon Aleksis Kivi ensimmäisestä säkeistöstä:

Syntyi lapsi syksyllä -

tuulet niin vinhasti vinkui -

tuult’ oli koko elämä,

näyt ei kesää, ei kevättä,

eli vain syksystä jouluun.

Runon lähtökohtana ovat Kiven synnyin- ja kuolinpäivät: hän syntyi lokakuussa ja kuoli uudenvuodenaattona. Leino kuvaa sitä, miten Kiven myöhempää elämää ja kirjailijanuraa varjostivat puute, sairaudet ja väärinymmärrys. Hän kärsi alkoholismista ja masennuksesta.

Syntymäkoti on nykyisin lähes siinä asussa kuin se Stenvallin perheen siinä asuessa oli. Rakastetun ja arvostetun Seitsemän veljestä -teoksen isä, elinaikanaan köyhänä ja hyljeksittynä elänyt kirjailija, on jäänyt elämään patsaana usealla eri paikkakunnalla, kansallisena merkkipäivänä sekä museoksi rakennetun syntymäkotinsa kautta.

Aleksis Kiven syntymäkoti on toiminut museona vuodesta 1951. Vuonna 1965 talo siirtyi Aleksis Kiven Seuralta Nurmijärven kunnalle. Syntymäkodin vieressä on Kiven nimeämä Taaborinvuori, jonne perustettiin 1970-1980-lukujen vaihteessa museoalue. Alueella järjestetään museonäyttelyjen lisäksi kulttuuritapahtumia.

Kesäaikaan sekä kirjailijan syntymäpäivänä 10.10 voi Nurmijärvellä käydä hengittämässä Kiven lapsuudenkodin ilmapiiriä ja vaikuttumassa kirjailijan rakastaman Nurmijärven Palojoen idyllisistä maisemista.

Tuusulan Rantatiellä on pieni torppa, joka aikoinaan kuului Kiven veljelle Albert Stenvallille ja hänen perheelleen. Aleksis tuli veljensä luokse Lapinlahden sairaalan hoitojakson jälkeen maaliskuussa 1872. Viinaan Kiven oli saanut tarttumaan mm. hänen Seitsemän veljestä teoksen saamat huonot arvostelut.

Pihassa on savusauna, joka jäljittelee Kiven aikaista saunaa. Myös mökki on palautettu suurin piirtein siihen asuun kuin se oli Kiven mökissä asuessa. Kiven vierailu Albertin perheen luona jäi kuitenkin lyhyeksi, koska hän menehtyi jo saman vuoden uudenvuodenaattona. Perinnetietona on jäänyt elämään hänen viimeiset sanansa: ”Minä elän!”

Aleksis Kivi jäikin elämään Suomen historiaan kansalliskirjailijana. Seitsemän veljestä -teosta arvostetaan yhtenä suomalaisen kirjallisuuden suurimmista merkkiteoksista. Juhanin, Tuomaksen, Aapon, Simeonin, Timon, Laurin ja Eeron Nurmijärvelle sijoittuvia seikkailuja pidetään suomalaisen kirjallisuuden ja realistisen kansankuvauksen tienraivaajana.

Suomessa on kymmenen Aleksis Kiveä esittävää patsasta ja hänelle omistettua muistomerkkiä. Aleksis Kivestä ei ole tiettävästi säilynyt yhtään valokuvaa. Sen vuoksi kaikki hänestä tehdyt veistokset ja kuvat perustuvat piirroksiin.

”– Aleksis Kivi ihannoi synnyinseutuaan sitä enemmän, mitä kauemmaksi sieltä joutui.”

KUKA?