Kansan ääni

Hjallis Harkimo vaatii, että päätöksenteossa pitää kuulua

Kansanedustaja Harry Harkimo haluaa suomalaisen ihmisen poliittisen päätöksenteon ytimeen. Tätä toteuttamaan syntyi keväällä Harkimon ja Mikael Jungnerin perustama Liike Nyt. Samalla Harkimo erosi kokoomuksesta ja on nyt Liike Nyt -eduskuntaryhmän ainoa kansanedustaja. Hänen mielestään verotuksen keventäminen on olennaisin asia Suomen näivettymisen ennaltaehkäisyssä.

Teksti: Reetta Reinman

Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Harry ”Hjallis” Harkimon mielestä kansa on ulkoistettu perustuslain takaamasta oikeudestaan.

– Suomessa poliittinen päätöksenteko tapahtuu ylhäältä alaspäin, johtajat päättävät ja kansa seuraa sivusta. Tähän Liike Nyt haluaa muutoksen, eli ihmiset aidosti mukaan päätöksentekoon.

Kansan äänen kuulemista Liike Nyt on keväästä saakka treenannut. Liikkeen verkkosivujen eriteemaisiin artikkeleihin ihmiset ovat saaneet ottaa netissä kantaa ja keskustella niistä. Kannanottojen ja keskustelujen perusteella Liike Nyt on tehnyt asiantuntijoita kuullen keskustelun alaisista, eri asioista päätösehdotuksen, jota nettiosallistujat ovat saaneet äänestää: puolesta tai vastaan. Näitä kansan tahdonilmauksia Liike Nyt noudattaa; ne muodostavat Harkimon mukaan ikään kuin periaatteellisen tiekartan. Olennaista on, että tuosta tiekartasta jokainen näkee rastit, joita kohti kuljetaan ja tavat, miten kuljetaan. Liike Nyt julkistaa teemansa syksyn aikana. Vielä ei ole päätetty, asettaako se ehdokkaita ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Tulisiko kansan saada päättää suoralla kansanäänestyksellä myös isoista asioista, vaikkapa siitä, pitäisikö Suomen liittyä Natoon?

– Miksei, vastaa Harkimo ja korostaa, että Nato-kysymyksessä hän on samoilla linjoilla tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa.

Yleinen asevelvollisuus on Harkimon mielestä toimivin malli Suomen maanpuolustukseen; ihminen itse kaipaa ryhtiliikettä, mikäli armeijasta uhkaa kotiuttaminen tai tie katkeaa jo kutsunnoissa. Suomen viimeaikaisia taloudellisia panostuksia puolustuksen vahvistamiseen Harkimo pitää hyvinä.

Harkimon mukaan poliittinen päätöksenteko voi olla myös nopeaa, mikäli tahtoa riittää. Miksi pitää odottaa koko ajan jotain, tätä hän kertoo ihmettelevänsä eduskuntatyössä. Jahkailussa on hänen mielestään kyse huonosta johtamisesta, ei niinkään poliittisen järjestelmämme perusominaisuudesta.

– Toin viime vuoden kevään budjettiriiheen muutosehdotukseni konkurssilainsäädännön uudistamisesta, esitykseni hyväksyttiin budjettiriihessä. Sieltä se meni oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) pöydälle, josta sen piti tulla uuden lakiesityksen muodossa tänä keväänä. Ei ole tullut. Yli vuosi on kulunut, ja oikeusministeriössä on vertailtu toisiinsa Suomen ja muiden maiden konkurssilainsäädäntöä, konkreettisempia toimenpiteitä ei ole tehty.

– Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) johtaa ministeriötään toisella tapaa, yritysjohtajan tyyliin; asioita tehdään ja saadaan aikaiseksi, vertaa Harkimo.

Harkimo on huolissaan Suomen näivettymisestä. Suunnan kääntämiseksi politiikkaan tarvitaan hänen mukaansa isoja rakennemuutoksia.

– Valtion velkakierre on saatava katkaistua.

Ulkomaiseen lainottoon, ja osaltaan sen myötä riskinä oleviin kansainvälisiin velkakriiseihin Harkimo ei kuitenkaan näe lääkkeeksi omaa kansallista valuuttaa, eikä kansallista talouspolitiikkaa.

– Emme tarvitse euro-eroa, pieni maa ei selviä ilman kansainvälistä yhteistyötä, ei myöskään ilman talousyhteistyötä.

Kilpailukykymme turvaamiseksi ammattiyhdistysliikkeen valtaa pitäisi Harkimon mukaan karsia, ja työmarkkinoilla mennä entistä enemmän paikalliseen sopimiseen.

– Firmat ovat erilaisia, ne itse tietävät parhaiten työvoiman tarpeensa.

Harkimon mukaan Suomi tarvitsee tulevaisuudessa työperäistä maahanmuuttoa kaikentasoisiin työtehtäviin. Laittomasti Suomessa olevien maahanmuuttajien kohtalon ratkaisemiseksi pitää hänen mielestään saada luovutussopimukset kohdemaiden kanssa nopeasti kuntoon. Hän ei usko, että vuoden 2015 kaltainen pakolaisvirta EU-maihin tulee toistumaan.

Kannatatko Venäjään kohdistuvia EU:n taloudellisia pakotteita?

– En ota kantaa, vastaa Harkimo.

Harkimo huomauttaa, että tulevaisuudessa teollisuus on luonteeltaan merkittävästi erilaista muun muassa kaiken aikaa kehittyvän digitalisaation ja tekoälyn myötä; jotta Suomi selviää tässä, tarvitaan isoja muutoksia koulutukseen. Nykyinen koulutusmallimme ei hänen mukaansa vastaa tulevaisuuden nopeasti muuttuviin tarpeisiin; osaajia ei yksinkertaisesti riitä ja niitä koulutetaan väärille aloille sekä liian hitaalla aikataululla, tarve on jo mennyt, kun uudet osaajat valmistuvat.

– Hallituksen leikkaukset tieteestä ja tutkimuksesta ovat olleet ehdottomasti vääriä. Pienenä maana Suomen ainoa keino pysyä pystyssä on panostaa tieteeseen ja tutkimukseen, painottaa Harkimo.

Perinteistä teollisuuttamme, metsäteollisuutta hän ei näe auringonlaskun alana, mutta sen luonne tulee olemaan toisenlainen vaikkapa nanokuitujen kehittämisen ja valmistamisen muodossa. Tällöin pokasahat eivät soi, vaan uusin tieteellinen tutkimus.

Tiede, tutkimus ja talous ovat Harkimon mielestä olennaiset asiat myös ympäristönsuojelun toteuttamisessa. Itämeri on yksi Liike Nyt:n sydämen asia.

– Itämeren tila on katastrofaalinen, maatalouden päästöt on saatava kuriin. Ruotsissa esimerkiksi peltojen pitää olla yli 100 metrin päässä Itämereen laskevista vesistöistä. Itämeren huono kunto on paljolti politiikkaa.

Harkimo korostaa, että tiedettä ja tutkimusta tarvitaan myös, kun kehitetään uusia energiaratkaisuja esimerkiksi kaatopaikkajätteen hyödyntämisessä energiaraaka-aineena.

Hän kehottaa tarkastelemaan Suomen vientimarkkinoita laaja-alaisemmin; mikäli korkean verotuksen kaukaisessa Suomessa kalliilla työvoimakustannuksilla ja kalliilla energialla tehdyt tuotteet eivät ole kilpailukykyisiä, niin Suomessa on paljon osaamista, jota voi viedä: vaikkapa insinööriosaamista, lääketieteellistä ja sairaanhoidollista osaamista. Osaajat ja osaaminen myös liikkuvat helpommin, digiaikana vallankin.

Harkimo korostaa, että verotuksen keventäminen on olennaisin asia Suomen näivettymisen ennaltaehkäisyssä.

– Meillä on nyt maailman korkein veroaste, tämä vaikuttaa kaikkein eniten yritysten toimintaedellytyksiin – kuin myös yksityisten; keveämpi yritysverotus heijastuisi varmasti myös ulkomaisten yritysten investointihalukkuutena Suomeen.

Siihen, voitaisiinko verotusta siirtää pois yrittämisestä, työnteosta ja kulutuksesta esimerkiksi kohti pankkitoimintaa, finanssikeinottelua ja luonnollisia monopoleja, Harkimo ei ota vielä kantaa. Liike Nyt aloittaa syksyllä tiekartan tekemisen, jossa verotusta käsitellään asiantuntijoiden kanssa.

– Yritysverotuksen pitää ennen kaikkea innostaa yrittäjiä ja luoda turvallinen toimintaympäristö yrittämiselle, hän raottaa veropakettiaan.

– Yritystoimintaan kohdistuvaa byrokratiaa pitää myös rajusti keventää. Suomessa on paljon yksinyrittäjiä ja pk-yrityksiä, heidän voimavaroja valuu liikaa byrokratiaan, se on pois yrityksen ydintoiminnasta.

Sanotaan, että Suomen julkinen sektori hoitaisi väestömäärältään nelinkertaisen maan asiat.

– Nykyhallitus on koko ajan puhunut julkisen sektorin karsimistarpeesta, mutta tuntuu, että sitä on vain lisätty, toteaa Harkimo.

S ote-uudistuksessa Harkimon mukaan keskiössä pitää olla suomalainen ihminen, eivät poliittiset kannustimet.

– Suomen sosiaali- ja terveydenhoitomalli on eurooppalaisittain kustannustehokas. Sote-palvelumme eivät – vanhustenhuoltoa lukuun ottamatta – toimi niin katastrofaalisen huonosti kuin monet poliitikot antavat ymmärtää, se on poliittista höpinää.

Sote-remontissa Harkimo kartoittaisi ongelmakohdat ja korjaisi ne – olemassa olevaa mallia parantaen. Merkittävimmiksi ongelmakohdiksi hän nostaa vanhustenhuollon ja lääkäriin pääsyn hitauden.

– Näiden parantamiseksi ei tarvita massiivista maakuntamallia, vaan lisää tekijöitä, lisää lääkäreitä ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien rationaalista toteuttamista, ei monimutkaisia it-systeemejä, joita valmistellaan vuosikaudet ja sitten ne todetaan vanhentuneiksi, vaan käytäntöä helpottavia ratkaisuja.

Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee Harkimon mielestä olla valtion vastuulla, sivistysvaltio pitää huolta heikommistaan; yksityiset monopolit sote-palveluiden tuottajina voisivat keinotekoisesti nostaa palveluiden hintoja.

– Sote-palveluiden pitää olla kaikille reilut, niin kuin kaiken muunkin yhteiskunnassa.

Syksyllä selviää myös, millaista rahoituspohjaa Liike Nyt esittää sote-palveluihin. Harkimo pohdiskelee vastuullisia sairaanhoitopiirejä.

KUKA?