– Työhyvinvointia ei Suomessa seurata tarpeeksi tehokkaasti

Harri Kainulainen on päättänyt nostaa suomalaisen työelämän iloon ja antaa jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa omaan työtyytyväisyyteensä ja hyvinvointiinsa. Kainulaisen kehittämästä ennakoivan terveydenhoidon mallista hyötyy hänen mukaansa niin yksilö, yritys kuin koko yhteiskunta.

Teksti: Reetta Reinman

Kaiken pohjana Harri Kainulaisen kehittämässä, työtyytyväisyyttä parantavassa, ennakoivan terveydenhoidon mallissa on työhyvinvoinnin seuranta, joka antaa reaaliaikaista tietoa, mihin voi reagoida.

– Reagoinnissa olennaista on varhainen puuttuminen ilmeneviin ongelmakohtiin. Järjestelmän tarkoituksena on saada ihmiset puhumaan toisille enemmän ja sitä kautta nostamaan hyvinvointia. Monet asiat tavallaan tiedämme, mutta meidän kykymme tarttua niihin oikeasti on paljon rajallisempaa, Kainulainen korostaa.

Työssäkäyvistä suomalaisista, 40 prosenttia eli lähes miljoona työssäkäyvää suomalaista on huolissaan omasta työssä jaksamisestaan. Useiden arvioiden mukaan työkyvyttömyys ja työpahoinvointi maksavat yhteiskunnalle jopa 25 miljardia euroa joka vuosi.

Harri Kainulainen on päättänyt tehdä asialle jotain.

– Suomalainen työelämä on saatava tuottamaan tekijöilleen hyvää oloa.

– Ihmiset tekevät busineksen ja yritysten tuloksen: yleensä sitä paremman, mitä terveempiä he ovat ja mitä tyytyväisempiä he ovat työhönsä, hän huomauttaa.

Työtyytymättömyyden ja -uupumuksen kohdalla olennaista Kainulaisen mukaan on varhainen puuttuminen.

– Työtyytymättömyys ja -uupumus saattavat kehittyä masennukseksi. Siitä toipuminen vie Suomessa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan keskimäärin kahdeksan kuukautta. Vain osa potilaista toipuu tässä ajassa, ja 40 % sairastuu uudelleen masennukseen parin seuraavan vuoden aikana, hän kertoo.

– Hälytysmerkkejä, joihin on hyvä kiinnittää huomiota, ovat esimerkiksi työmotivaation lasku, työstä palautumisen hidastuminen ja vaikeutuminen sekä uniongelmat. Jos nämä ongelmat tiedostetaan, niin asioihin voidaan puuttua hyvissä ajoin, ennen kuin siitä tulee inhimillisesti ja kansantaloudellisesti kallista, hän korostaa.

Miksi suomalaiset eivät jaksa työssä? Kainulaisen mukaan olennaista tässä on se, että työhyvinvointia ei meillä seurata tarpeeksi tehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Yleensä siihen kiinnitetään huomiota vasta sitten, kun ongelmia on jo aiheutunut.

– Jatkuvalla seurannalla pystyttäisiin huomioimaan pienetkin muutokset ihmisen omassa kokemuksessa työhyvinvoinnistaan ja muiden huomioissa – muun muassa esimiesten ja työterveyshuollon – sekä reagoimaan nopeasti näihin muutoksiin.

Kainulaisen mielestä ”mantran”, jonka mukaan suomalainen johtaminen on huonoa, taustalla on se, että johtamiseen annetut työkalut ovat monessa työpaikassa riittämättömät; johtajilla ei ole tarpeeksi tietoa ja taitoja ihmisten käyttäytymisestä ja ihmisten johtamisesta eri tilanteissa, ja on mahdollista, että esimiehetkin uupuvat.

– Monesti työelämässä tehdään, kuten on aina tehty. Toteutetaan asioita konemaisesti vanhoilla menetelmillä niitä mitenkään kyseenalaistamatta. Vanhoista asenteista kiinni pitäminen istuu tiukassa.

– Suomalainen työelämä tekee myös liian vähän havaintoja työelämän ytimestä eli työtä tekevistä ihmisistä, ja näihin havaintoihin reagoidaan hitaasti.

Laaja-alaisuutta ja asioiden analyyttista pohdintaa tarvittaisiin lisää.

– Työelämää ei hahmoteta isona kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Eri sektoreihin rajattuja työelämän osioita ja niiden asioita pohditaan ilman kokonaisvaltaista tietoa.

Työelämässä hyssyttelykulttuuriin tottuneet suomalaiset eivät Kainulaisen mielestä ole tottuneet keskustelemaan asioista oikeasti ja niiden oikeilla nimillä.

Harri Kainulainen on ottanut teknologian avuksi suomalaisen työelämän parantamiseksi. Hän on kehittänyt reaaliaikaisen seurannan, jolla jokainen voi tehdä havaintoja omasta työkunnostaan. Palvelu toimii älypuhelimessa yksinkertaisen käyttöliittymän kautta.

– Terveydenhuoltomallista on myös olemassa sovellus, joka on tehty vanhustenhoitoon, hän sanoo.

Kainulaisen virtuaalisessa työhyvinvoinnin seurantamallissa ylimmäinen lukema eli Hyvinvointipisteet kiteyttää yksilön omat hyvinvointikokonaispisteet yksinkertaistetussa muodossa.

Alemmissa laatikoissa on päivittäinen tilanne unen, palautumisen, oman fiiliksen ja pomon suoriutumisen osalta. Näiden kokonaisuudesta muodostuu ylimmäinen lukema eli Hyvinvointipisteet.

Oikealla olevat nuolet indikoivat työhyvinvoinnin kumulatiivista tilannetta; ollaanko menossa ylöspäin (vihreä nuoli) vaiko alaspäin (punainen nuoli.) Punaisen nuolen kohdalla tarttis tehdä jotain!

Unen laadusta ja määrästä sekä palautumisesta tuottaa tietoa tekoälynä toimiva, työhyvinvointiaan seuraavan ihmisen sänkyyn kiinnitettävä anturi. Päivittäinen oma motivaatio ja esimies -indeksit ovat ainoat tiedot, mitkä järjestelmään syötetään.

Kainulainen huomauttaa, että reaaliaikainen työtyytyväisyyden seuranta tuottaisi yksilölle työkaluja havainnoida omaa työkuntoaan ja sitä kautta parempia mahdollisuuksia reagoida muutoksiin ja tarvittaessa reivata suuntaa.

– Yrityksille yksilön hyvinvointi heijastuisi muun muassa parempina tuloksentekomahdollisuuksina, säästäisi sairauslomakululuissa sekä niiden seurannaisissa. Yhteiskunnalle malli mahdollisesti tuottaisi ”big dataa” kansansairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon, hän korostaa.

Harri Kainulaiselle luonto on rakas harrastus, voimapaikka ja ideasampo. Kumpare- ja vapaalasku ovat miehen mieluisat liikuntamuodot. Myös musiikki on hänelle sydäntä lähellä oleva harrastusmuoto.

Suomen luonnosta Kainulainen uskoo nousevan merkittäviä hyvinvointituotekonsepteja, joilla tulee olemaan maailmanlaajuisesti mullistava vaikutus vakavienkin sairauksien hoidossa.

”– Yhteiskunnalle malli mahdollisesti tuottaisi ”big dataa” kansansairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.”