Sysäyksiä nestekiertoon

Jenni Järvinen vertaa imusuoniston olevan kuin elimistön päävirtaputket. Mikäli ne ovat tukossa, turvottaa ja olo tuntuu tukalalta. Lymfa helpottaa.

Teksti ja kuvat: Reetta Reinman

Lähde Hyvään Oloon hoitolan Sky-kosmetologi ja luontaishoitaja Jenni Järvinen tekee monipuolisesti kauneus- ja luontaishoitoja sekä kalevalaista jäsenkorjausta ja perinnehoitoja, kuten kuppausta ja turvehoitoja. Kuppausta ja turvesaunahoitoja hän ei tee Forssan keskustassa sijaitsevassa hoitolassaan, vaan esimerkiksi asiakkaiden kotona ja mökeillä saunoissa. Turvehoidoista hoitolassa hän tekee selkä- ja jalkahoitoja. Hoitoturpeena Jennillä on ähtäriläisen LehtoPeatin turve.

Yksi Jennin suosittu hoitomuoto on lymfahoito.

– Lymfa on tehokas, vaikkakin hyvin lempeä hoitomuoto. Se antaa kehon nestekierrolle sysäyksiä, Jenni määrittelee.

Lymfahoidon otteet ovat kevyitä ja pumppaavia sekä elimistön imunestekierron kulkusuunnan mukaisia.

– Liikkeet ovat pumppaavia siksi, koska imuneste, jonka kulkua lymfahieronnalla tehostetaan, on geelimäistä. Pumppaava liike saa geelimäisen nesteen parhaiten liikkeelle, Jenni kertoo.

Hän korostaa, että toimiva imunestekierto on elintärkeä kehon nestetasapainon ylläpitämisessä.

– Imunestejärjestelmän tehtävä on kuljettaa kehossa olevia nesteitä: kuona- ja rakennusaineita sekä toimia elimistön puolustajana bakteereilta, viruksilta ja muita vieraita aineita kohtaan.

– Kun imunestekierto häiriintyy, kudos turpoaa, koska osa kudosnesteestä, erityisesti kudosnesteen sisältävät valkuaisaineet on kuljetettava takaisin verenkiertoon juuri imusuoniston kautta. Jos kuljetus ei toimi, kudos turpoaa sinne jumiin jääneestä nesteestä.

Elimistön imunestejärjestelmä koostuu imusuonistosta ja imusolmukkeista.

– Imusolmukkeiden yksi tärkeä tehtävä on toimia suodattimena ja kerätä itseensä esimerkiksi elimistöön kehon ulkopuolelta tulevia viruksia, jotta ne eivät leviäisi ympäri elimistöä.

Imusolmukkeita on kehon ”risteyskohdissa”, muun muassa kainaloissa, pään ja kaulan alueella sekä nivus- ja polvitaipeissa.

Iän myötä aineenvaihdunta hidastuu ja samoin imunestekierto. Raskausaikana elimistöön kertyy helposti nestettä, samoin naisen hormonikierron eri aikoina. Kehoon kohdistuneet loukkaantumiset hankaloittavat imunestekiertoa, esimerkiksi jos lyö kovaa polvensa tai ”linksauttaa” sen, niin polveen alkaa helposti kertyä nestettä.

Leikkausten jälkeen nesteen kertyminen on yleistä, koska imunestekierto usein häiriintyy leikkauksissa.

Imunestekiertoa hidastavat myös liikunnan puute, yksipuoliset työasennot, eri sairaudet sekä myös hyvin kuumassa ilmassa – kesähelteessä – oleminen ja toisaalta myös hyvin kylmässä ilmassa oleminen. Myös monet ruoka-aineet keräävät nestettä ja turvottavat. Imunestekiertoa tukevaan ruokavalioon Jenni suosittelee runsaasti kasviksia ja marjoja. Hedelmiä on hyvä syödä säästellen niiden sisältämän runsaan sokerimäärän vuoksi.

– Runsas puhtaan ja raikkaan veden juominen on tärkeää. Silloin tällöin on hyvä pitää elimistöä emäksisöiviä sitruunavesikuureja, puristaa veden joukkoon luomusitruunaa, ja juoda sitruunavettä puolitoista, pari litraa päivässä.

– Sitruuna kirkastaa myös silmän valkuaisia, Jenni vinkkaa.

Jenni kertoo, että lymfahoidot ovat suosittuja kaikenikäisten, sekä naisten että miesten keskuudessa. Jenni tekee lymfaa kasvoille ja vartalolle, jokaisen hoitomuoto suunnitellaan tarpeen mukaan.

– Asiakkaat ovat saaneet hienosti apua jo yhdestä hoitokerrasta, parhaisiin tuloksiin lymfahoidolla päästään esimerkiksi kolmen kerran sarjahoidolla.

Jennin mukaan lymfahoito sopii kaikille, myös lapsille. Hoidon esteitä ovat esimerkiksi akuutit syöpähoidot. Ennen hoidon aloittamista Jenni kartoittaa huolellisesti asiakkaan terveydentilan ja hoidon mahdolliset esteet.

– Lymfahoito on myös siitä tehokas hoito, että samalla kun se laittaa kehon nestekierron liikkeelle, myös sisäelimet puhdistuvat.

Suolasta moni pelkää, että se turvottaa, ja liiallisesti syötynä niin tekeekin. Jenni kuitenkin muistuttaa, että ravinnossa on hyvä olla laadukasta, jodipitoista kristallisuolaa tai puhdistamatonta merisuolaa, luonnon suolasta saa jodin ohella myös tärkeitä kivennäisaineita.

– Monesti esimerkiksi vanhusten uupumus ja kaatumisalttius saattaa olla suolan puutetta. Kilpirauhasen toiminnan tueksi jodipitoinen suola on halpa ja hyvä keino.

Suolaa voi käyttää turvotuksiin paikallisesti kääreinä.

– Merisuolakääre on tehokas turvotuksen laskija ja myös kipujen helpottaja. Liota mukilliseen kiehuvaa vettä puolisen desiä merisuolaa. Anna suolan sulaa. Lisää suolavesi noin litraan haaleaa vettä. Imeytä vesi froteepyyhkeeseen. Kääri pyyhe säärien tai muun hoidettavan paikan ympärille. Voit vielä leikata polvisukasta suojan kääreen ympärille. Anna suolakääreen vaikuttaa puolisen tuntia. Mikäli esimerkiksi jalkasi ovat kovasti turvoksissa, voit tehdä merisuolakääreen muutaman päivän aikana pari kertaa päivässä.

Vartalon kuorinta-aineena merisuola on Jennin mielestä lyömätön.

– Hiero suihkussa tai saunan lämmössä merisuolaa kostealle iholle. Anna hetken vaikuttaa ja huuhtele pois. Suolakuorinnan voi tehdä vaikkapa kerran viikossa.

Haavaiselle iholle suolakuorinta ei sovi, se kirvelee.

– On tärkeä huolehtia, etteivät varpaanvälien iho mene rikki, Jenni muistuttaa.

Varpaanvälien ihosta hyvä kosteuden imijä on Jennin mukaan 100 prosenttinen villalanka tai lampaanvillatuppo.

– Ne imevät kosteutta, mutta eivät kuivata ihoa. Villalankaa tai lampaanvillatuppoa voi pitää varpaanvälissä päivin öin.

Mikäli varpaankynsiin on tullut kynsisieni, Jenni kehottaa kokeilemaan kynsille etikkaa aamuin illoin. Tea tree öljyä voi myös kokeilla kynsisienille.

– Jalkavoiteeksi toimivaa on pihkasalva tai vanha kunnon Tummeli!

Jenni tekee itse muurahaisvoidetta.

– Muurahaisvoide auttaa esimerkiksi lihassärkyihin, reumasärkyihin, nivelkipuihin ja iho-ongelmiin, hän kertoo.

Jenni Järvisen hoitola Lähde Hyvään Oloon on Forssan keskustassa viehättävässä hirsitalossa, joka on rakennettu vuonna 1890 alunperin hotelliksi. Ensimmäiseltä ammatiltaan 40-vuotias Jenni on suurtalouskokki. Kosmetologiksi hän valmistui 2006. Luontaishoitovalikoima karttuu kaiken aikaa Jennin opiskellessa koko ajan jotain. Nyt kiinnostaa erityisesti äänen hoitava voima ja eläinkommunikaatio.

Perinnehoitojen maailmaan Jenni tutustui lapsena mammansa kanssa.

– Mamma löysi luonnosta monet hoitoaineet, esimerkiksi haavoja hän hoiti ratamonlehdillä.

”– Imuneste, jonka kulkua lymfahieronnalla tehostetaan, on geelimäistä. Pumppaava liike saa geelimäisen nesteen parhaiten liikkeelle.”

”– Hiero suihkussa tai saunan lämmössä merisuolaa kostealle iholle. Anna hetken vaikuttaa ja huuhtele pois.”