Lisää vihreää ruokavalioon vaikka tahdonvoimalla!

Olli Posti kertoo hyvinvointinäkemyksiään KauppaSuomi-lehden lukijoille

Terveysvaikuttaja Olli Posti pyrkii korjaamaan hyvinvointia poimimalla ”matalalla roikkuvia hedelmiä”. Yksi tällainen on nesteytyksen parantaminen: useimmat voivat heti paremmin, kun nesteytys toimii. Postin mielestä keitosta tulee tulevaisuuden suosituin pikaruoka.

Tyhjiä kaloreita ei esiinny luonnossa. Teollistuminen ja teknologian kehitys toivat mahdollisuuden poistaa ravinnosta ravinteet ja lisätä ruokaan addiktiivisia ja aromia vahventavia lisäaineita. Tämä tehtiin, jotta ruoka säilyisi paremmin. Ravinnetyhjä keinoruoka ei kelpaa edes hajottajamikrobeille, siksi se aiheuttaa ongelmia ihmisen ruoansulatukselle, joka perustuu paljolti sisällämme asustaviin hajottajamikrobeihin.

Keho on oikeassa, kun se haluaa mansikkaa tai vadelmaa. Teollisuus on ovela, kun se lisää keinotekoiset vadelmaa tai mansikkaa muistuttavat väri- ja makukemikaalit valkosokeriin, ja näin syntyy irtokarkki. Näistä E-koodeiksi kutsutuista kemikaaleista puuttuu fytoravinteiden kirjo ja muidenkin suojaravinteiden moninaisuus, jota ihmiskeho on tottunut koko historian ja esihistorian ajan syömään. Onneksi ongelma on helppo ratkaista: jos pidät mansikanmakuisesta karkista, tulet rakastumaan lähihunajalla kuorrutettuihin mansikoihin.

Pyrin vaikuttamaan siellä, missä pienelläkin vaivalla voi saada lopulta aikaan valtavaa positiivista vaikutusta. Sen sijaan, että yrittäisin muuttaa läheisten ruokatottumuksia, etsin tehokkaimmat kanavat muuttaa koko Suomen ruokakulttuuria.

En innostu SOTE-keskustelusta, mietin mieluummin keinoja ja strategioita alkutuottajien aseman parantamiseen, koska kaikki alajuoksulla toistuvien ongelmien ratkaisu on varsin turhaa, jos niitä aiheuttaviin syihin ei puututa. Kuinka poistaa esteitä laadukkaamman ruoantuotannon tieltä – siinä paljon olennaisempi ja kiinnostavampi kysymys.

En koskaan ottanut käyttöön MS-lääkkeitä, vaikka niitä minulle vuosikausia tuputettiin. Ymmärsin jo silloin, etteivät lääkkeet mitään paranna – koska myös lääkärit sanoivat minulle näin. Lääkkeiden tarkoitus on helpottaa oireiden ja vaivojen kanssa elämistä. Paremmat olosuhteet, paremmat asenteet, parempi elämä, ilma, vesi, auringonvalo, seura, nautinnollinen liike ja mielen ravinto saattavat sen sijaan antaa keholle parempia mahdollisuuksia parantaa itseään.

Toivottoman sairauden myötä sain vapautuksen kaikista oletetuista velvollisuuksista ja alitajuisista paineista elämässä menestymisen suhteen. Koska mitään menetettävää ei enää ollut, aloin seuraamaan omaa sydäntäni, ihan hulluihinkin paikkoihin. Sen jälkeen kun paranin perustervettäkin parempaan kuntoon, ajattelin, että ”tämä on jatkoaikaa”, joten en edelleenkään ottanut juurikaan paineita mistään. Päätin omistaa tämän yllättävän jatkomahdollisuuden kaiken sen edistämiseen ja eteenpäin jakamiseen, mikä minua auttoi ratkaisevasti.

Sairaus opetti minut ajattelemaan omilla aivoilla ja aisteilla, silloinkin kun ihmiset ympärillä ja tavallaan koko yhteiskunta on vahvasti sitä mieltä, että minun pitäisi tehdä jokin itseäni kohtaan väkivaltainen toimenpide. Kaikki olivat esimerkiksi yhtä mieltä siitä, että minun pitäisi ehdottomasti piikittää itseeni interferonilääkettä. En tehnyt niin.

En kehota ketään ajattelemaan myöskään minun aivoilla, vaan omillaan. Sinä valitset. Sitä päätösvaltaa ei kannata kokonaan ulkoistaa toisille eikä ”yhteiskunnalle”.

Sairastumisen ja parantumisen jälkeen en ole kyennyt enää juurikaan varmistelemaan tai hidastelemaan. Ymmärrän paremmin, ettei mitään varmaa tai turvallista ole tässä maailmassa olemassakaan, koska kuolemisen riski on joka tapauksessa suunnilleen 100%. En olisi ikinä kuvitellut ottavani lainaa tai altistuvani taloudellisille riskeille, mutta sairaus miltei pakotti siihen. Otin kaikki mahdolliset opintolainat voidakseni ostaa opiskelijabudjetilla luomuruokaa ja tilatakseni kirjoja, lisäravinteita, sivustojäsenyyksiä ja kursseja. Olin usein vaikeuksissa kuukausierien kanssa ja ajattelin, etten enää ikinä uudestaan ottaisi velkaa. Mitä tein? Muistin, miksi elän ja otin uudestaan lainaa viimeistelläkseni SuSu-kirjan ja toteuttaakseni opetusvideoita.

Opettelin parempaa syömistä jakehon rakastamista erityisesti vuosina 2004-07. Kun oivalsin, ettei minun tehtävä ole muuttaa kenenkään muun tapoja, lakkasin puhumasta näistä asioista. En tehnyt ruoistani tai ajatuksistani minkäänlaista numeroa. Aoin kirjoittaa nettiin kaiken sen, mitä halusin sanoa.

Minulla ravitsemus oli sellainen, mitä oli ehkäpä helpoin parantaa eniten. Valkosokerista superfoodiin on iso mutta silti helppo ja herkullinen hyppäys, ettei sen vaikutuksia voi olla huomaamatta. Jos vaikkapa magnesiumista on selkeää vajetta ja sen onnistuu korjaamaan jollain hyvällä tuotteella, eron taatusti tuntee kaikilla elämän ja olemisen osa-alueilla.

Jos yrittää nopeasti vaihtaa ravinnetyhjistä keinotekoisista herkuista aidompiin, saattaa maha mennä kuralle. Jos keho on tottunut puhdistettuun valkosokeriin, se saattaa aluksi säikähtää luomurusinan kuituja tai hunajan lääkinnällisiä yhdisteitä. Blenderin kautta tottumatonkin keho ottaa helposti vastaan isojakin määriä varsin vahvojakin kasvikunnan antimia.

Ravintolisistä minulle tärkeimmät ovat D-vitamiini, omega-3, monivitamiini, magnesium, sinkki, C-vitamiini sekä MSM-rikki ja viherjauhe. Kaikkien näiden tarve on yksilöllistä, sitä voi nykyään mitata.

Laatu on tärkeää. En esimerkiksi osta mitä tahansa omega-kolmosta, vaan valitsen sellaisen, jonka antioksidanttisuoja on erityisen hyvä. Pidän kalaöljyistä, joissa on mukana mahdollisimman vahva oliiviöljy suojaamassa kalan herkkiä rasvoja niin pullossa kuin kehossakin.

Kannattaa antaa keholle mahdollisuus rakastua nykyruokavaliosta puuttuviin ikiaikaisiin herkkuihin, kuten luuliemi, lukuisat mausteet ja yrtit, kanakeitto nahkoineen ja luineen, kalakeitto kokonaisesta kalasta ilman perkaamista tai fileerausta, ja vaikkapa kotimainen kaskinauris.

Hyvän lisäämisessä lähtisin liikkeelle hyvien nesteytyslähteiden lisäämisestä. Voit kokeilla vihersmoothieta, vihermehua, suolavettä, suola-sitruunavettä, veden suodattamista, lähdevettä, kivennäisvesiä, kookosvettä, kombuchaa, suola-sitruuna-hunajavettä, kurkumalattea tai muuta nesteytys-osaston laajennusta.

Toinen tärkeä lisäämisen osa-alue on kasvien värit, kuten marjojen polyfenolit ja voimakkaat vihreät värit. Ne imeytyvät paremmin rasvan kanssa ja lämpimänä. Itse käytän viherjauheita, vihersmoothieita, vihermehuja, salaattia, klorella- ja spirulnapuristeita, napostelen lehtikaalta ja varsiselleriä, syön paljon kuivamarjoja ja kotimaisia pakkasmarjoja. Karkkihimoon ostan makean hedelmän, kuten pehmeän ja mehukkaan mangon. Hyvän fytoravinteiden eli kasviravinteiden lähteen tunnistaa voimakkaan värin lisäksi voimakkaasta mausta tai aromista.

Ihminen koostuu suurimmaksi osaksi erilaisista suola- tai elektrolyyttipitoisista nesteistä, joilla on monia tärkeitä ominaisuuksia. Biologiset nesteet johtavat sähköä, kuljettavat informaatiota, välittävät biofotoneita, ja tarjoavat elinolosuhteet soluille ja mikrobeille. Ihmisen ja kaikkien eläinten ruoka on nestepitoista. Raa’asta lihasta, kasviksista ja muusta esihistoriallisesta ruoasta lähes aina yli puolet on nestettä.

Nykyään melkein kaikesta ruoasta on poistettu neste. Ensimmäistä kertaa evoluutiohistoriansa aikana ihminen syö pääasiassa kuivaa ruokaa, ja juo hanavettä päälle. Ihminen on suunniteltu syömään biologista ruokaa ja juomaan biologisia nesteitä. Perinteisesti ruoanlaitto on ollut paljolti nestepitoisten ruokalajien, kuten keittojen keittämistä. Keitto on myös halpaa, helppoa ja hyvin säilyvää. Uskon, että keitto on tulevaisuuden suosituinta pikaruokaa.

Ihminen on tunnetun historian aikana juonut paljon erilaisia nesteitä: hapanjuomia, teetä, yrttihaudukkeita, kookosvettäkin. Lähdevettä, luonnon vettä: kaikenlaista mihin on liuennut hyviä asioita luonnosta, eikä käsittelykemikaaleja vesilaitokselta. Totta kai on hyvä, että hygienia toimii ja hanasta saa juomakelpoista vettä sellaisenaankin. Oman hanaveteni tykkään suodattaa isoimmissa kaupungeissa, ja ostan limujen sijaan mineraalivesiä ja kombuchaa.

Vihreä on ehkä ainoa asia, jonka lisäämiseen suosittelen käyttämään aluksi jopa hieman tahdonvoimaa. Luonnossa ihmiset ja eläimet syövät paljon voimakasta vihreää. Salaatti on hyvä, mutta ”blendattu salaatti” eli vihersmoothie voi olla keholle etenkin aluksi helpompi sulattaa. Päivittäisen vihermehuannoksen puristamisesta kuulee toinen toistaan hurjempia terveydenparanemistarinoita. Mehupuristimeen voi laittaa kotimaista varsiselleria tai ulkomaista luomuvarsiselleriä, satokauden kurkkua tai luomukurkkua, ja makeudeksi porkkanaa, luomuomenaa, luomupäärynää tai vaikkapa ananasta. Sitruuna ja inkiväärikin sopivat mausteeksi. Kaaliakin voi mehustaa, maistuu yllättävän hyvälle.

Vihreää, esimerkiksi parsakaalia, kannattaa myös kuumentaa. Kasvisten kuumennuksessa voi ottaa mallia monista ruokakulttuureista, joissa kasvikset jätetään kuumennettuinakin rapeiksi, eikä niitä höyrytetä tai paisteta löysiksi asti. Kuumennuksen tavoitteena on lisätä ravinteiden biosaatavuutta, parantaa makukokemusta ja auttaa ruoansulatusta, muttei kuitenkaan tuhota ravinteita liiallisella kuumennuksella.

” – Kun elää kroonisten tautien kärkipaikoilla koreilevan kulttuurin keskellä, täytyy opetella löytämään tavallisesta poikkeavat vaihtoehdot.”

KUKA?