Ähtärissä toimii maailman ensimmäinen pienimuotoinen suokylpylä

Heikki Ruhan kehittämät Lehtosuon Hoitoturve-tuotteet jalostetaan Geologian tutkimuslaitoksen tutkimasta ja erinomaiseksi havaitsemasta Lehtosuon hoitoturpeesta. Lehtosuo on Ähtärissä, Pohjanmaalla. Tammikuussa 2019 Heikki avasi Lehtosuolle maailman ensimmäisen, pienimuotoisen suokylpylän. Saunan ja turvepaljukylvyn lomassa saa pulahtaa suovesiavantoon.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Kari Punkka

Lehtosuon Suokylpylään johtaa Saarijärventieltä viehättävä metsätie. Kylpyläkokonaisuuteen kuuluu puhelinpylväiden päällä seisova, kuusimetrinen tynnyrisauna, 10x10 metrinen ja kaksi metriä syvä suovesilähde sekä palju, jossa saa kylpeä 38-asteiseksi lämmitetyn suoveden ja turpeen hoitavassa yhdistelmässä.

Saunan yhteydessä olevassa isossa pukuhuoneessa on mahdollisuus tehdä pienimuotoisia hoitoja, esimerkiksi hartiahierontaa. Kerrallaan saunomaan ja kylpemään mahtuu kuutisen henkeä. Saunalta suovesilähteelle johtaa laituri, lähteeseen saa laskeutua portaita pitkin.

– Toimitamme paljon hoitoturvetta Japaniin, kerrallaan meni kontillinen muovisia turvetynnyreitä, japanilaiset asiakkaat lähettivät tynnyrit tyhjinä takaisin, ne olivat kontissa japanilaisten muovisten kuormalavojen päällä. Näistä kuormalavoista olen rakentanut tämän ”kierrätyslaiturin”, LehtoPeatin turveyrittäjä Heikki Ruha kertoo.

Samalla alueella on myös suovesilähdekaivo, jonka vedestä Heikki valmistaa muun muassa suovesishampoota, suovesihiusvettä sekä suovesikasvovettä. Heikki on tutkituttanut seinäjokelaisessa laboratoriossa suovesilähteen ja suovesilähdekaivon veden.

– Vesi on erittäin mineraalirikasta, siinä on esimerkiksi rautaa, magnesiumia, mangaania, kuparia, piitä ja sinkkiä; eli todellinen ikuisen nuoruuden lähde!

Yleensä suokylpylässä ensin saunotaan, sitten mennään suovesi-turvepaljuun, josta pulahdetaan suovesilähteeseen, samalla lähteessä saa huuhdella turpeet iholta pois. Sitten nautiskellaan löylyistä, ehkä vielä avannostakin ja rentoudutaan pukuhuoneessa hieronnassa ja nautitaan pientä purtavaa.

Heikki on tehnyt Lehtosuolle 1,5 kilometrin hiihtoladun, mikäli haluaa reippailla ennen saunomista.

– Kesällä on mahdollisuus pelata suolentopalloa.

Tynnyrisauna suokylpylään löytyi onnellisen sattuman kautta.

– Tapasin viime kesänä ihan yllättäen kylänraitilla erään 91-vuotiaan rouvan kolme kertaa samana päivänä. Kolmannella kerralla hän alkoi kertoa, että hänellä on tynnyrisauna, jota hän ei juurikaan käytä kuin joskus nukkuu sen isossa pukuhuoneessa.

Tuo on juuri sellainen sauna, minkä tarvitsen, totesi Heikki.

Hän meni katsomaan rouvan tynnyrisaunaa seuraavana päivänä. Kaupat tehtiin ja muutaman päivän päästä tynnyrisauna oli jo Lehtosuolla.

– Oivallinen sattuma. Säästin valtavasti aikaa, kun ei tarvinnut ruveta rakentamaan itse saunaa. Olinkin pohtinut, missä välissä sellaisen ehtisin tehdä.

Onnellisia ja oivallisia sattumia on ollut Heikin koko ”turvepolun” aikana. Mikä aine tämä oikein on? Heikki Ruha mietti 1980-luvun puolivälissä, kun hänen yrityksensä nosti valtion omistamalta, 300 hehtaarin kokoiselta Lehtosuon turvesuolta polttoturvetta, ja yhdestä kulmasta suota, sen syvistä kerroksista paljastui samettisen pehmeää, hyvin hienojakoista turvetta – aivan kuin voita, johon polttoturpeen nostossa käytetty palaturvekoneen terä upposi – kuin naskali voihin.

– Kyseisen kohdan vieressä suo jatkui. Saimme hankittua sen omistukseemme, aloimme tuottaa turvetta ja viimein myös hoitoturvetta, koska turpeen laatu oli niin hyvää.

Siitä alkoi nyt 62-vuotiaan, kuudennen polven ähtäriläisen Heikki Ruhan matka hoitoturpeen maailmaan.

Geologinen tutkimuslaitos analysoi 1990-luvun alussa turvetutkija, geologi Riitta Korhosen johdolla Lehtosuon hoitoturve-esiintymän.

– Tulokset olivat erinomaiset: Lehtosuolta löytynyt turvekerrostuma todettiin näissä tutkimuksissa erittäin vanhaksi ja koostumukseltaan hoitoturpeeksi ihanteelliseksi, Heikki kertoo.

Hoitoturvetuotanto vaatii erikoisosaamista. Vuonna 1997 LehtoPeat -osakeyhtiön omistajat eli Heikki Ruha ja hänen veljensä kouluttautuivat Euroopan unionin rahoituksella järjestetyssä pitkäkestoisessa koulutusprojektissa ”Elantoa suosta”.

– Koulutuksessa alan parhaat asiantuntijat kouluttivat osallistujia hoitoturveosaamisen saloihin. Tuskin missään muualla hoitoturpeesta tiedetään niin paljon kuin Suomessa. Keski-Euroopassa, Saksassa ja Itävallassa, on paljon tietämystä mutahoidoista ja turpeen humushapoista, mutta sellaista turveosaamista kuin meillä Suomessa ei ole muualla, Heikki sanoo.

Teoreettinen osaaminen ja turvetuotanto ei riittänyt Ruhan ”turveveljeksille”. Niinpä he hakeutuivat Jyväskylän sosiaali- ja terveysoppilaitokseen erityiskoulutukseen, josta he valmistuivat vuonna 1999 turvehoitojen asiantuntijoiksi. LehtoPeat Oy järjestää myös kursseja, joilla koulutetaan uusia turvehoitajia.

”– Japanilaiset ovat hyvin ihastuneita Suomen luontoon ja arvostavat suuresti Suomen luonnon hoitavia aineita, erityisesti turvetta.”