Yli 50 vuotta suomalaisessa musiikkibisneksessä toiminut Jussi Niemi näkee omaleimaisuudessa suomalaisen iskelmän pelastuksen. Radiokanavat tekisivät isänmaallisen teon suosiessaan suomalaisia iskelmälaulajia, kuten oli ennen, kun koko kansa osasi laulaa Daa-da daa-daa ja Katson autioita hiekkarantaa.

Teksti: Reetta Reinman

Tuntematon tunnettu. Näillä sanoilla voisi kuvailla jyväskyläläistä musiikkituottajaa, yli 50 vuotta musiikin parissa toiminutta, kuudenkympin ikäpaalun ohittanutta Jussi Niemeä . Hänen tiensä suomalaisen musiikkibisneksen ytimeen alkoi vuonna 1965, kun Niemi kuuli radiosta The Beatlesin Ticket to Riden. Hän ei ollut koskaan aikaisemmin kuullut mitään vastaavaa. Niemi juoksi sulkapallotreeneistä kotiin, otti kitaran käteensä ja alkoi harjoitella Ticket to Ridea kuulomuistista.

Musiikki oli ollut Niemen elämässä mukana aikaisemminkin. Kolmevuotiaana hän sai haitarin – sen takaa ei juuri Jussi-poikaa näkynyt. Jussi ja hänen isänsä kiersivät viihdyttämässä haitarimusiikilla muun muassa vanhainkodeissa. Lapsuutensa Jussi on viettänyt Nokialla. Hänen molemmat vanhempansa ovat Vimpelistä kotoisin. Jussin isä muutti aikoinaan vaimonsa kanssa työn perässä Nokialle kumitehtaaseen töihin.

– Lapsena vietin kesiä usein Vimpelissä mummolassa, Jussi kertoo.

Haitarin ohella Jussin käsissä soivat lapsena kattilankannet ja kitara, ja hän myös lauloi paljon.

Sammy Babitzin, Kirka, Kisu, Muska, Markku Aro, Johnny Liebkind, Irwin Goodman, Arto Sotavalta , ja lukuisia, lukuisia muita – 1970-luvulla Jussi Niemi soitti lähestulkoon jokaisen Suomen iskelmätähden taustabändissä.

1985 hän perusti omat studiot Jyväskylään ja Lahteen äänittäen, miksaten ja tuottaen isojen levy-yhtiöiden iskelmä- ja rock-artisteja, sinfoniabändejä ja huippukuoroja.

Niemi on tuottanut satoja pitkäsoittoäänitteitä, joukkoon mahtuu iso määrä nimekkäitä artisteja: Katri Helena, Arja Koriseva, Isto Hiltunen, Rainer Friman, Tomi Markola ...

Hän on myös tehnyt näytelmien äänisuunnittelua sekä näytelmä- ja elokuvamusiikkia, esimerkiksi äänisuunnittelun Taru sormusten herra -näytelmään Jyväskylän kaupunginteatteriin. Yhteistyössä hiljattain edesmenneen säveltäjä Toni Edelmanin kanssa Jussi Niemi on muun muassa äänittänyt ja miksannut sinfoniaorkesterille musiikkia Einari Vuorelan runoista.

Niemi on tehnyt myös suuren määrän mainoksia ja mainosmusiikkia eri alojen yrityksille, kuten esimerkiksi Nokialle, Raisiolle, Keskolle ja S-ryhmälle sekä kannatuslauluja urheiluseuroille. Niemen kynästä ovat lähtöisin JYPin kannatuslaulu JYP on rautaa sekä jääkiekon vuoden 1991 MM-kisabiisi Ice Hockey.

– 1980-luvulla mainosalalla oli hurja työtahti, teimme jopa 15 radiomainosta päivässä. Inspiraatiota on luovassa työssä turha odottaa, pitää vain tarttua toimeen ja alkaa tehdä.

Vuonna 1992 musiikkituottaja Ile Vainio soitti Jussi Niemelle, ja kysyi, tunteeko hän Matti Nykäsen . En sen kummemmin kuin mitä julkisuudesta, Jussi vastasi.

Vainion asiana oli, että Matti Nykäselle pitäisi tehdä levy. Helsingissä Nykänen oli ollut parissa studiossa kokeilemassa levyn tekoa, mutta lähtenyt ovat paukkuen pois: arka poika oli itselle vieraalla alalla.

Jussi Niemi ja Matti Nykänen tapasivat Jyväskylässä, molempien kotikaupungissa. Muutaman tunnin juttelun jälkeen asia oli selvä. Matti oli sitä mieltä, että tehdään levy.

– Kysyin Ile Vainiolta, koska levyn pitää olla valmis. Ile vastasi, että kahden viikon kuluttua, ja totesi myös, että biisejä ei ole vielä yhtäkään, ne pitäisi kaikki tehdä. Ajattelin, että tästä ei kyllä tule yhtään mitään, minulla on kädet täynnä muitakin töitä, Jussi muistelee.

– Ja vielä kun hän kysyi Matilta, osaatko laulaa, Matti vastasi, etten tiedä, koska en ole ikinä kokeillut laulamista.

Valmista kuitenkin tuli, kun Jussi teki yötä päivää biisejä ja Matti treenasi laulamista. Ensimmäistä Matin levyä seurasi valtava menestys ja keikkarumba.

Matti Nykäsen debyyttilevy Yllätysten yö myi lyhyessä ajassa yli 25 000 kappaletta ja teki Nykäsestä Tapio Rautavaaran ohella ainoan urheilijan, joka on päässyt kultakantaan niin olympialaisissa kuin levymyyntilastoissa.

Matti Nykäsen biiseissä kuultavat sloganit eivät ole keksittyjä, vaan Niemi on poiminut ne Nykäsen suusta: So not. Fifty-sixty. Ehkä otin, ehkä en. Elämä on ihmisen parasta aikaa. Jokainen tsäänssi on mahdollisuus. Elämä on laiffii.

– Yllätysten yö-levyn jälkeen oli kovaa mylläkkää, keikkoja Matilla oli 20–30 kuukaudessa, keikkapaikat olivat ääriään myöten täynnä, toimittajalauma seurasi keikoille. Eurosport televisioi kaikki Matin keikat. Jossain vaiheessa päätin, että pidämme ennen jokaista Matin keikkaa klo 20 puolen tunnin tiedotustilaisuuden. Sinne toimittajat saavat tulla ja kysyä, mitä haluavat, Jussi kertoo.

Keikkoja Matti Nykänen ja Jussi Niemi tekivät paljon myös ulkomailla: Ruotsissa, Norjassa, Japanissa, Saksassa, Espanjassa ja Venäjällä. Suomessa näistä ei juuri kirjoitettu, päähuomion sai Nykäsen alkoholinkäyttö.

Valtava keikkamäärä Matti Nykäsen kanssa jo ennestään tupaten täynnä olevaan työtilanteeseen vaati veronsa Jussi Niemeltä. 1990-luvun alkuvuosina mies sairastui burn outiin, paloi loppuun.

– Paniikkihäiriökohtaukset olivat pahimmillaan sellaisia, etten osannut edes syödä: pelkäsin nielemistä, että tukehtuisin, kun nielen.

Burn outin hoitoruljanssi kesti kolmisen vuotta. Niemi on myös läpikäynyt sydäninfarktin ja pallolaajennuksen.

Jussi Niemi on ajanut arvionsa mukaan lähemmäs kolme miljoonaa keikkakilometriä. Vuonna 2015 hän teki lopullisen stopin keikkaelämälle, ja jatkuvalle yövalvomiselle.

– Nyt voin erinomaisesti, olen loistavassa kunnossa. Nukun hyvin, liikun paljon: lenkkeilen, pelaan jalkapalloa ja golfia, viime kesänä oli joka päivä golfaamassa.

Jalkapallossa Jussi Niemi olisi voinut päästä nuorena pitkälle. Hän pelasi nuorukaisena kakkosdivisioonaa Nokian Pyryssä ja sai kutsun Valkeakosken Hakaan, joka oli 1960- ja 70-luvuilla suomalaisen jalkapallon ykkösseuroja. Jussi Niemi haaveili jopa ammattilaisurasta Espanjassa.

– Musiikki oli kuitenkin ja on edelleen suurin intohimoni, joten jalkapallokin sai väistyä.

Keikkaelämän ihanuuden ja raskauden Jussi Niemi tuntee myös puolisonsa Päivi Kautto-Niemen kautta. Päivi Kautto-Niemi nousi Suomen iskelmätaivaalle vuonna 1978, jolloin hän äänitti Toivo Kärjen tangosta Liljankukka discoversion. Sanoittaja Vexi Salmi oli nähnyt Päivin Toivotaan toivotaan -ohjelmassa, ja halusi esitellä tämän nuoren, miellyttävän naislaulajan Topi Kärjelle. Levyntekoon, oli Topi Kärjen toteamus kerran Päivi Kautto-Niemeä kuultuaan.

Kymmenisen vuotta Jussi soitti vaimonsa taustabändissä. Parhaimmillaan Päivillä oli 240 keikkaa vuodessa.

– Vuonna 1990 Päivi kysyi minulta, pärjätäänkö me, jos lopetan keikkailun. Vastasin, että pärjätään, kertoo Jussi.

Kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta valmistunut Päivi syvensi osaamistaan ja kouluttautui USA:ssa montessoripedagogiikkaan. Päivin lopetettua aktiivisen keikkauransa Päivi ja Jussi ovat isännöineet useita aikakauslehtien lukijamatkoja sekä vetäneet erilaisia tapahtumia muun muussa kylpylöissä ja yritysten tilaisuuksissa.

Säveltäjämestari Toivo Kärjen mielestä hyvä iskelmä on sellainen, jonka ihminen pystyy viheltämään. Jussi Niemen mukaan nykyään pinnalla olevat ”läpiluetut” räpit ovat totaalisesti unohtaneet melodian tärkeyden. Jussi muistelee kaiholla aikaa, kun ”koko Suomi ” kuunteli radiosta iskelmätähtiä, ja heidän levynsä myivät kuin häkää.

– Digitaalisuuden myötä kotimainen iskelmämusiikki on ajettu alas, pitkäsoittolevyjä ei enää kannata tehdä, monikansalliset levy-yhtiöt ja kanavat nostavat vain tiettyjä tähtiä, jotka kuitenkin jäävät koko maan näkökulmasta tuntemattomiksi. Suomalaiset perusartistit eivät sovi nykyisille kanaville.

Jussi Niemeä harmittaa myös nykyiskelmälaulajien samankaltaisuus.

– Omaperäisyys olisi iskelmän pelastus, näkee Niemi.

Iskelmämusiikkia suomalaiset kuitenkin haluavat kuunnella, sanotaanhan iskelmää suomalaisten sielunmaiseman tulkiksi, äidinkieleksemme.

– Meihin suomalaisiin iskee slaavilainen melankolisuus, samoin kuin melodiset italialaiset iskelmät, esimerkkinä Kari Tapion hitti Olen suomalainen. Tällaista musiikkia Suomessa pitää uskaltaa tehdä, musiikkia suomalaiselle yleisölle.

”– Inspiraatiota on luovassa työssä turha odottaa, pitää vain tarttua toimeen ja alkaa tehdä.”
”– Meihin suomalaisiin iskee slaavilainen melankolisuus, samoin kuin melodiset italialaiset iskelmät.”
Suru-uutinen Matti Nykäsen poismenosta tuli tietoon vasta, kun tämä lehti, jossa Jussi Niemi kertoo haastattelussaan Matti Nykäsestä, oli jo valtaosaltaan painokoneessa, ja valtakunnallinen KauppaSuomen numero vko 6-2019 oli jo painettu valmiiksi.
Lämmin osanotto Matti Nykäsen läheisille.
Matti Nykäsen muistoa kunnioittaen
KauppaSuomi
J. Kärkkäinen Oy