Käyttöaste nousuun

Ravikeskus Keskisen tavoitteena

Ravikeskus Keskinen toiminnanjohtaja Elina Jaakolalla on kaksi hevosalan tutkintoa. Hevosharrastuksen hän aloitti 6-vuotiaana. Elina on myös mehiläistarhaaja.

Teksti: Reetta Reinman

Tämän vuoden huhtikuussa Ravikeskus Keskisen toiminnanjohtajana aloittanut Elina Jaakola näkee, että niin Ylivieskan Ravikeskus Keskinen kuin muutkin maakunnalliset raviradat tulevat pärjäämään tulevaisuudessa, kun ne pystyvät tarjoamaan ravien ohella lisäarvoa yleisölle.

– Käyttöastetta pitää saada nostettua, hän toteaa.

– Raveissa yleisömäärät ovat laskeneet, koska totopelejä voi pelata kotona netin tai älypuhelimen kautta. Tähän haasteeseen meidän on kyettävä vastaamaan.

Ravikeskus Keskisessä järjestetään vuosittain 12 totoravit sekä harjoitusraveja. Merkittävin tapahtuma on Ruunakunkkarit eli Ruunaruhtinas -kilpailu kylmäveriruunille ja Malja-ajo, tänä vuonna tämä Ravikeskus Keskisen Suurtapahtuma on viikonvaihteessa 10.-11.8.2019. Tapahtuman ympärillä on myös paljon oheistoimintaa, kuten pienimuotoiset maa- ja metsätalousmessut, konsertteja, tanssit ja karaokea sekä tekemistä perheen pienemmille.

– Ruunakunkkareihin on tulossa kylmäveriruunia myös Ruotsista, sillä lähtö on avoin kaikille kylmäverisille, Elina Jaakola kertoo.

Suomenhevonen on kylläkin kunniassa Ravikeskus Keskisessä. Syyskuussa suomenhevosenpäivänä 6.9. siellä järjestetään tapahtuma suomenhevosen ympärille, jossa esitellään monipuolista kansallisrotuamme. Myös koululaisryhmät käyvät todennäköisesti tutustumassa ravikeskukseen ja saavat samalla monipuolista tietoa suomenhevosesta.

Ravikeskus Keskisen toimintaa pyörittää Pohjanmaan Ravi ry. Toiminnanjohtaja Elina Jaakolan lisäksi palkkalistoilla on vakituisesti ratamestari ja toimisto-/ravintolatyöntekijä. Ravien aikana työntekijämäärä kasvaa kymmeniin vapaaehtoisvoimin.

Jaakola painottaa, että Ravikeskus Keskinen on muutakin kuin pelkkä ravirata, alueelta löytyy jalkapallokenttiä, koirien agilityrata, ratsastuskenttä ja maneesi. Golfaajat ja frisbeegolfaajat harjoittelevat ravikeskuksen jalkapallokentällä. Ravikatsomossa ja sen ravintolassa voi järjestää juhlia ja erilaisia kokouksia.

– Esimerkiksi tämän vuoden kesäkuussa meillä oli sirkus parkkialueella.

Toiminnanjohtaja Jaakola pohtii, että lisäarvoa tuovien ja käyttöastetta nostavien oheistapahtumien ei välttämättä tarvitse liittyä ravitoimintaan, ja niitä voidaan järjestää ravien ulkopuolella.

– Erilaiset näyttelyt ovat mahdollisia tapahtumia, samoin paljon voi kehitellä E-urheilun ympärille, joka on nykyään hyvin suosittua, ja totta kai kaikenlaiset liikuntatapahtumat sopivat raviradalle, tämä kesänä Keskisessä oli jalkapalloturnaus.

Vieläkö keppihevosharrastus on voimissaan?

– Kyllä vain, erityisesti nuorten tyttöjen keskuudessa. Meillä Ravikeskus Keskisessä pidetään keppihevoskerhoa yhdessä Ylivieskan 4H-yhdistyksen kanssa.

32-vuotias Elina Jaakola on syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Lievestuoreella Keski-Suomessa. Peruskoulun jälkeen hän muutti Perhoon, ja opiskeli Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikössä yhdistelmätutkinnon ylioppilaaksi ja hevostenhoitajaksi.

Sen jälkeen hän muutti Iisalmeen, ja suoritti Savonia ammattikorkeakoulussa 4-vuotisen agrologin koulutusohjelman keskittyen hevostalouteen.

Ennen Ravikeskus Keskisen toiminnanjohtajan työtä Jaakola oli Vihannin 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja.

– Halusin takaisin hevos- ja raviurheilun pariin, omalle alalleni, hän perustelee valintaansa.

Elina Jaakola oli 6-vuotias, kun hän aloitti ”heppatyttönä”, ensin poniratsastuksella ja ponien hoitamisella.

– Perhossa koulussa innostuin ajotunneilla ravipuolesta. Se oli menoa! kertoo ravikortin omaava Elina.

Lähtöjä hänellä on takanaan yksi.

Lapsena hänellä oli oma shetlanninponi ja suomenhevonen. Nykyään hänellä on omistusosuus kahdessa hevosessa. Toinen on kimppahevonen, 4-vuotias suomenhevosruuna Bramee (Rami). Lisäksi Jaakola omistaa osuuden Mercedes Match lämminverisestä, oululaisesta raviliigahevosesta.

– Suomenhevosruuna Rami on aloitellut tänä vuonna kilpauraansa, mutta vielä pitää muutaman vuoden odotella, että se on täydessä kilpaterässä. Nyt se on vielä ravuriksi nuori.

Elina Jaakola asuu aviomiehensä kanssa Vihannissa, miehensä kotitilalla. Entinen lypsykarjatila on nykyään viljatila, jolla viljellään viljan lisäksi rypsiä. Lapsia ei vielä ole. Karvaisia kavereita on paljon.

– Kaksi kissaa, koira, neljä kania, kanoiksi kasvamassa tipuja sekä kymmenen mehiläispesää, Elina luettelee.

Viime vuonna Jaakolat saivat omista mehiläispesistä reilut 150 kiloa hunajaa. Pesiä oli tämän kesäistä vähemmän ja viime vuoden varhainen, kuuma ja kuiva kesä hunajasadon kannalta huono.

– Myös tämä alkukesä on ollut todella huono hunajasatoa ajatellen; on ollut niin kuivaa, että kukissakin on erittäin vähän mettä. Loppukesän lämpimät yöt ovat suosineet kukkivaa maitohorsmaa, joten hunajasatoa saadaan sittenkin ihan kohtuullisesti.

Jaakoloiden mehiläispesät ovat peltojen reunalla, yksi on kotipihassa.

– Maitohorsmaa on pellonreunoissa paljon, ja olemme kylväneet tänä keväänä violetin kuvin kukkivaa hunajakukkaa. Maitohorsmahunaja on vaaleaa, pehmeän ja miellyttävän makuista. Hunajakukkahunajasta meillä ei vielä ole kokemusta.

Elina Jaakola ja hänen miehensä jalostavat hunajan pesästä purkkiin alusta alkaen itse käsityönä. Hunaja on valmis lingottavaksi, kun sen vesipitoisuus on korkeintaan 19 %. Vesipitoisempi hunaja alkaa helposti käydä. Ennen linkoamista kennoa peittävä vaha kuoritaan pois. Sen alla on hunaja.

Yhdessä pesäosastossa on 10 vahakakkua, joista kussakin voi olla noin kaksi kiloa hunajaa. Samassa pesässä on yleensä useita pesäosastoja. Kun kasvien kukinta ja lentoilmat ovat hyviä, voi hunajaa kertyä pesään kymmeniä kiloja.

Linkoamisen jälkeen hunaja siivilöidään. Sitten sen annetaan seistä kaksi vuorokautta kannellisessa astiassa. Tuona aikana hunajan pinnalle nousee vaahtoa, joka kuoritaan pois.

Sen jälkeen hunaja pakataan purkkeihin ja säilytetään huoneen lämmössä valolta suojassa. Noin kahdessa kuukaudessa hunaja kiteytyy kovaksi, ellei siihen sekoiteta hienokiteistä siemenkidehunajaa.

Siemenkiteet pitävät hunajan lusikoitavan pehmeänä.

Juoksevan hunajan Jaakolat iskukuumentavat nopeasti korkeassa lämpötilassa. Hunajaa löytyy heidän valikoimastaan lusikoitavan pehmeänä ja juoksevana. Hunajaa he purkittavat Himotun Hunaja -nimellä.

Karkeaa ja kovaa hunajaa saadaan, kun käsittelemätön hunaja kiteytyy.

– Toki tämäkin on hyvin pitkälti mesikasvista riippuvainen, Elina sanoo.

Hunajaa riittää oman tarpeen lisäksi myös myyntiin tuttaville ja erilaisissa tapahtumissa.

– Siitepölyä ja propolista emme ole vielä ottaneet talteen ja myyneet, vaikkakin niitä on kovasti kysytty, ehkä ensi kesänä, Elina pohtii.

Jaakolat ovat nyt kolmatta kesää mehiläistarhaajia. Pesät he ostivat tuttavaltaan, joka joutui allergian vuoksi luopumaan niistä.

”– Perhossa koulussa innostuin ajotunneilla ravipuolesta. Se oli menoa!”

”– Loppukesän lämpimät yöt ovat suosineet kukkivaa maitohorsmaa, joten hunajasatoa saadaan sittenkin ihan kohtuullisesti.”

MITÄ?

KUKA?