Liisa Heikkisen kuntoutuminen mahdollistui elämänhallinnan, asennemuutoksen, ravinnon ja liikunnan avulla

Viime vuonna julkaistiin laaja, yli 16 vuotta kestänyt metatutkimus, josta voi päätellä, että fibromyalgia on etenevä sairaus eli toisin kuin on luultu. Ellei oireiden kierrettä katkaise, oireet lisääntyvät ja voimistuvat. Siksi fibromyalgiaa sairastavien on tärkeä kuntouttaa itseään. Se on myös mahdollista, kannustaa Fibromyalgiasta voi kuntoutua -opaskirjan kirjoittanut ravintovalmentaja Liisa Heikkinen. Hän on onnistunut kuntouttamaan itsensä lähes oireettomaksi.

Teksti: Reetta Reinman

Lahdessa asuva, 58-vuotias Liisa Heikkinen oli 32-vuotias, kun hän sai diagnoosin fibromyalgiasta.

– Ennen diagnoosia ehdin pari vuotta ihmetellä, mistä päivittäiset kipuni johtuvat. Nilkkoja, sääriä ja polvia vihloi. Olkapäitä särki, käsiä ja ranteita särki. Kipu myös vaihtoi vähän väliä paikkaansa. Närästi, vatsaan sattui. Väsytti koko ajan, Liisa kertoo.

– Monilla fibromyalgiaa sairastavilla diagnoosin saaminen kestää pitkään. Meidän ”jokapaikankipeiden” vaivat kuitataan usein johtuvan korvienvälistä. Minulla oli onnea. Työterveyslääkärinä oli Heinolan reumasairaalassa toiminut lääkäri, joka oli perehtynyt tutkimaan fibromyalgian kipupisteitä; mitä useampi pisteistä sattuu, sitä varmemmin diagnoosi on fibromyalgia. Hän kävi minulla kaikki nämä pisteet läpi. Tutkimuksen kuluessa suorastaan ulvahtelin, niin monet pisteet olivat todella kipeät.

Hoidoksi Liisa sai kipulääkkeitä. Kroonisena sairautena fibromyalgiaan ei ole varsinaista parannuskeinoa, ainoastaan oireisiin lievitystä, ja varsinaisen sairauden kanssa on vain opittava elämään.

– Olin vielä nuori, kahden pienen tyttären äiti, päätin, että säästän kipulääkkeitä tilanteisiin, kun niitä ei enää mitenkään kestä. Vahvoista kipulääkkeistä on niin paljon vakavia sivuvaikutuksia, etten halunnut kolmikymppisenä alkaa syödä niitä säännöllisesti.

Liisa ”opetteli” elämään fibromyalgian kanssa ensimmäiset 15 vuotta diagnoosista.

– Hyväksyin fibrosta johtuvat jatkuvasti lisääntyvät rajoitteet ja muokkasin elämääni oireperusteiseksi. Oma olo, tutkimukset ja lääkärit saivat minut vakuuttumaan, että kyse on elämänlaatua heikentävästä kroonisesta sairaudesta, johon ei ole juuri minkäänlaista hoitoa olemassa.

Koko ajan pahenevat suolisto-ongelmat olivat lopulta käännekohta, josta alkoi muutos parempaan.

– Kun hoito-ohjeita uhmaten jätin ruokavaliosta viljat pois, niin sillä oli suorastaan dramaattinen vaikutus terveydentilaani. Suolistooni laskeutui rauha: kipuilut, turvotus, närästys ja monenlaiset epämääräiset suolisto-oireet taukosivat. Sain myös lisäenergiaa. Myöhemmin minulle on selvinnyt, että hyvin monella fibromyalgiaa sairastavalla on keliakia tai ainakin ärtyneen suolen oireyhtymä tai muuta suoliston oireilua.

Suolisto-oireiden helpottumisen myötä Liisa sai sen verran lisää energiaa, että hän halusi lähteä ottamaan selvää, mistä fibromyalgiassa oikein on kysymys ja voisiko hän auttaa itseään myös muilla tavoilla.

– Tuolloin käynnistyi nyt 11 vuotta kestänyt omatoiminen kuntouttaminen, jonka ansiosta olen ollut jo neljä vuotta 98% oireeton. Tuo 2% oireita ovat kuivat silmät, joiden kanssa tulen toimeen silmätippoja käyttämällä, Liisa kertoo.

– Moni käsittää kuntoutumisen kipujen poistumisena – kivut sain pois jo kuntoutumisen alkuvaiheessa – ja parempina unina, mutta minun kohdallani kyse on siitä, että sairauden tuntu on kadonnut ja elimistö toimii normaalisti. Se tapahtui elämänhallinnan, asennemuutoksen, ravinnon ja liikunnan avulla.

Kuntouminen antoi Liisalle niin paljon lisäenergiaa, että neljä vuotta sitten hän opiskeli työn ohessa ravintovalmentajaksi ja syvensi osaamistaan elimistön toiminnasta erilaisilla lisäkursseilla.

– Kouluttautumisen myötä aloin hahmottaa kuntoutumiseen liittyviä fibrotutkimuksia eri tavalla ja löysin perusteet omalle oireiden katoamiselle.

Tähän mennessä Liisa on kahlannut läpi satoja tutkimuksia.

– Ne ovat saaneet minut vakuuttumaan, että kuntoutuminen on mahdollista suurimmalle osalle fibromyalgiaa sairastavista. Kuntoutuminen ei kuitenkaan tapahdu ns. virallisia kuntoutumisohjeita noudattaen, sillä niissä ei huomioida fibromyalgiasta johtuvia muutoksia elimistön toiminnoissa. Siksi kuntoutuminen jää helposti alkutekijöihinsä, Liisa toteaa.

Hän korostaa, että fibromyalgia on hankala sairaus lääketieteelle, koska oireiden taustalla on eri lääketieteen aloihin kuuluvia syitä.

– Fibromyalgian tyyppisiä sairauksia, joissa ei ole selkeää 1-2 syytä oireiden taustalla, ei pystytä hoitamaan perinteisillä tavoilla. Vie jonkin aikaa, ennen kuin päästään niin pitkälle, että saadaan rakennettua hoitopolkuja, joissa hoito on kokonaisvaltaista. Tutkimuksissa se on jo todettu, että paras tapa kuntoutua on yhdistää minun omassa kuntoutumisessani käyttämät elementit, eli elämänhallinta, asennemuutos, ravinto ja liikunta.

Liisa alleviivaa ravinnon tärkeä merkitystä fibromyalgiapotilaiden kuntoutumisessa.

– Suoliston kunto on aivan olennainen fibromyalgiaoireiden hillitsemisessä. Tärkeää on löytää suolistoa ärsyttävät ruoka-aineet, jotta ne saa raivattua myös ruokavaliostaan; sitten avautuu suoliston limakalvoille kuin uusi elämä.

Liisa muistuttaa, että suojaravintoaineita on saatava riittävästi, ja kehon happamuuskuormaa on vähennettävä ravinnon avulla, koska hapan keho ylläpitää kroonista tulehdusta. Fibromyalgiaa itsessään ei pidetä koululääketieteessä tulehduksellisena sairautena, mutta nykytutkimus on todennut sitä sairastavilla olevan eri puolilla kehoa tulehdusta.

– Puolet ruokalautaselle vihreitä vihanneksia, ja päivittäin runsaasti kotimaisia marjoja; siinä on oiva keino happamuuden hillintään, Liisa toteaa.

Hän korostaa, että ruokavaliosta ei saa tulla stressaavaa kieltojen ja kieltäytymisten viidakkoa, vaan valintojen mahdollisuuksia.

– 80/20 sääntö pätee myös ruokailussa; jos ruokavalio on 80-prosenttisesti terveellistä, 20 prosenttia voi joustaa. Mutta on huomattava, että herkuttelukin voi olla terveellistä. Jos ennen karkit ja makeat leivonnaiset ovat olleet herkkuja, niin kokeile löytää marjat, taatelit ja raakasuklaa, Liisa kannustaa.

Kotimaiset viljat hän on jättänyt kokonaan pois ruokavaliosta.

– Niitä suolistoni ei kestä lainkaan. Leipänä minulla on usein siemennäkkäri.

Valkoista sokeria – yhtä pahinta kehon happamuuden lisääjää – Liisa ei laita mihinkään leivonnassa ja ruoanlaitossa, eikä lisää esimerkiksi marjoihin.

– Makeita leivonnaisia en teekään, joskus suolaisia piiraita sekä siemennäkkäriä säännöllisesti.

Maitotuotteita hän käyttää niukasti, ja suosii silloin hapanmaitotuotteita ja kovia juustoa. Rasvaa hän saa oliiviöljystä ja siemenistä sekä kalasta, jota syö usein neljästikin viikossa. Punaista lihaa Liisa ei juuri syö. Nestetasapainosta hän huolehtii juomalla päivässä parisen litraa raikasta vettä.

– Nestevajaus voi olla yksi kivi lisänä fibromyalgiaa sairastavan kehossa, hän muistuttaa.

Emäksisöivän janojuoman vedestä saa, kun puoleen litraan vettä puristaa yhden luomusitruunan mehun. Tämän keinon Liisa oppi myöhemmin. Kuntoutumisen alkutaipaleella päivittäisessä käytössä oli kivennäisaineliuos Valmarin elimistön emäksisöijänä.

Ravintolisiä Liisa käyttää jonkin verran.

– Kuuriluontoisesti käytän magnesiumia, sinkkiä, kurkumaa ja D-vitamiinia. Kuntosaliharjoittelun ohessa lihaskramppeja estävä magnesium on tärkeää, toteaa Liisa.

Liikunta on ollut ruokavalion ja asennemuutosten lisäksi olennaisen tärkeä elementti Liisan kuntoutumisessa. Hän huomauttaa, että koti on monesti aliarvioitu kuntoilupaikka. Liisa on koonnut perheen omakotitalon yhteyteen itselleen kuntosalilaitteista harjoittelupaikan. Laitteilla sekä oman kehon painolla tehtävien liikkeiden avulla hän harjoittelee pari, kolme kertaa viikossa. Luonnossa liikkuminen on myös mieluista, etenkin pitkät kävelylenkit kansallispuistoissa yhdessä puolison kanssa.

Puutarhanhoito on Liisalle erittäin rakas harrastus, samoin valokuvaus.

Liisa kasvattaa puutarhassaan ruusuja. Ruusuharrastuksen hän aloitti viitisen vuotta sitten.

– Olen aina tykännyt puutarhanhoidosta, mutta pahoina kipuvuosina se oli lähes mahdotonta. Sitten kun kivut alkoivat hellittää, ajattelin, että nyt istutan puutarhaamme rakastamiani ruusuja.

Eri lajikkeita Liisalla on reilut 30. Ruusut viihtyvät hyvin. Muokkaamalla maasta saa ravinteikkaan, ja lisävoimaa tulee kompostista ja kananlannasta. Mikäli ruusuissa näkyy kirvoja, Liisa torjuu niitä pääasiassa mäntysuopa-vesi-suihkeella. Talveksi hän peittää ruusupenkit havuilla.

Fibromyalgia on elämänlaatua heikentävä, krooninen sairaus, joka oireilee laaja-alaisina kipuina, väsymyksenä, voimattomuutena, unihäiriöinä, aivosumuna ja erilaisina kehon toimintahäiriöinä. Sairaus voi oireilla myös masennuksena ja lukuisina aistiärsykkeisiin liittyvinä oireina. Fibromyalgian perimmäistä syytä ei tiedetä, perimän osuus sen puhkeamisessa saattaa olla jopa 50 prosentin luokkaa. Liisa Heikkinen kertoo, että viime vuoden lopussa julkaistiin tutkimus, joiden perusteella voidaan päätellä, että fibromyalgia on etenevä sairaus.

– Se tarkoittaa, että mikäli sairauden kulkuun ei puututa, oireet lisääntyvät ja pahenevat. Kyseisen tutkimuksen perusteella voi myös päätellä, että mitä aikaisemmin sairauden etenemisen pystyy katkaisemaan, sitä vähemmän ehtii tapahtua muutoksia, joista oireet johtuvat tai sitä vähemmän ehtii kehittyä liitännäissairauksia, joita voivat olla esimerkiksi silmäsairaudet, nivelrikko tai jopa MS-tauti.

– Sekä edellä referoimani tutkimus että Lääkäriseura Duodecimin 1/2019 julkaisun artikkeli Fibromyalgian monisyinen patofysiologia (https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2019/1/duo14710), jossa lääkärikirjoittajat käyvät läpi fibromyalgian patofysiologiaa, ovat samaa mieltä kuin minäkin, eli että fibromyalgiasta voi kuntoutua. Kyseisessä Duodecimin artikkelissa kirjoitetaan muun muassa seuraavasti:

Todennäköisesti erilaiset kasaantuvat epäedulliset noidankehät johtavat tähän kipusairauteen.

Fibromyalgian oirekuva vaikuttaa siis voivan kehittyä eri reittejä, mutta keskeisiä riskitekijöitä näyttäisivät olevan erilaiset paikalliset kivut, joihin liittyy usein paikallista lihaksiston jännityksen lisääntymistä. Ja tässähän piilee lohdullisuus: toiminnallisessa vaiheessa fibromyalgiasta voi parantua.

– Eli fibromyalgiasta on mahdollista kuntoutua, mutta on muistettava, että alttius sen oireiden ilmaantumiseen säilyy, koska kyseessä on krooninen sairaus, Liisa kiteyttää.

Liisa Heikkinen on julkaissut alkukesästä 2019 kirjan Fibromyalgiasta voi kuntoutua - Kuntoutujan opaskirja. Kirjassa hän kertoo fibromyalgiasta sairautena, käy läpi oman sairaus- ja kuntoutumispolkunsa sekä tarjoaa runsaasti tietoja ja käytännönläheisiä vinkkejä fibromyalgiaa kuntouttavasta ruokavaliosta ja liikunnasta.

Kirjan ohjeet perustuvat tutkimustietoihin, joista löytyy viitteet kirjan lopussa. Kirjassa on myös fibromyalgian oireiden kartoituslomake.

Liisa Heikkiseltä voi tiedustella hänen kirjoittamastaan kirjasta Fibromyalgiasta voi kuntoutua – Kuntoutujan opaskirja sähköpostitse liisa.heikkinen@phnet.fi tai kysyä kirjakaupoista.

”– Emäksisöivän janojuoman vedestä saa, kun puoleen litraan vettä puristaa yhden luomusitruunan mehun. ”